Search

Cold weather associates with higher cardiovascular morbidity and mortality in various climates. It is also known that exposure to a cold environment instantly activates sympathetic nervous system and elevates blood pressure (BP) in healthy individuals. Hypertension can increase sympathetic reactivity and arterial stiffness, and could therefore exaggerate these cold-related changes. We implemented an experimental study to assess cardiovascular responses to habitual type of cold exposure among subjects with untreated hypertension. We selected a random sample of middle-aged men in the city of Oulu, Finland. The recruitment included home BP measurements. 51 untreated hypertensive men and 32 men without hypertension (controls) underwent 15 minutes whole-body cold exposure (temperature -10°C, wind speed 3m/s, winter clothing, standing). Brachial, central aortic, and continuous BP, as well as electrocardiography (ECG) were measured before (15 min), during (15 min), and after (20 min) the exposure. Skin temperature and thermal sensations were also assessed. The employed exposure increased central and brachial systolic (ca. 25 mmHg) and diastolic (ca. 10 mmHg) BP in both test groups. One fourth of men with mild to moderate hypertension had systolic BP exceeding 200 mmHg while exposed to cold. Small heart rate (HR) reduction was not enough to compensate for the elevated BP, and cardiac workload increased during cold exposure. Cardiac repolarization showed modest arrhythmogenic changes and frequency of ventricular ectopic beats increased slightly in cold conditions. Cold exposure also increased cardiac vagal baroreflex sensitivity in both test groups, whereas an estimate of vascular sympathetic activity increased only among controls. We also found an elevated systolic home BP variability to associate with higher cardiac workload and BP responses to cold. Moderate cold air exposure substantially increased BP but also activated cardiac vagal regulation among untrea, Tiivistelmä Kylmään säähän liittyvä verenkiertoelimistön sairauksien paheneminen on havaittu eri ilmastoissa. Tiedetään myös, että terveillä henkilöillä sympaattisen hermoston aktiivisuus ja verenpaine nousevat kylmässä ympäristössä. Kohonnut verenpaine eli hypertensio voi lisätä sympaattista reaktiivisuutta ja valtimojäykkyyttä sekä siten voimistaa verenkiertoelimistön kylmävasteita. Kokeellinen tutkimuksemme arvioi sydämen ja verisuoniston vasteita tavanomaiseen kylmäaltistukseen hoitamatonta hypertensiota sairastavilla henkilöillä. Tutkittavat olivat Oulun väestöstä satunnaisesti valittuja keski-ikäisiä miehiä, joilta määritettiin verenpaine kotimittauksilla. 51 hoitamatonta hypertensionta sairastavaa miestä ja 32 miestä, joilla ei ollut hypertensiota (verrokit), altistettiin 15 minuutin ajan kylmälle (lämpötila -10 °C, tuuli 3 m/s, talvivaatteet, seisten). Verenpainetta mitattiin olkavarresta, epäsuorasti sydämestä ja jatkuvana signaalina ennen altistusta (15 min), sen aikana (15 min) ja jälkeen (20 min). Samalla seurattiin sydämen sähköistä toimintaa, iholämpötiloja ja lämpötuntemuksia. Kylmäaltistus kohotti sekä sydämen että olkavarren ylä- (noin 25 mmHg) ja alapainetta (noin 10 mmHg) molemmissa tutkimusryhmissä. Neljäsosalla lievää tai kohtalaista hypertensiota sairastavista miehistä yläpaine kohosi yli 200 mmHg tasolle. Sykkeen lasku ei riittänyt tasapainottamaan kohonnutta verenpainetta ja sydämen työmäärä nousi. Sydämen rytmihäiriöherkkyys ja vastaavasti kammiolisälyöntien esiintymistiheys olivat myös hieman koholla altistuksen aikana. Kylmäaltistus kasvatti sydämen vagaalista barorefleksiherkkyyttä molemmissa ryhmissä. Verisuonten sympaattinen verenpainevaihtelu kasvoi vain verrokeilla. Sydämen työmäärä ja verenpaine kohosivat kylmässä enemmän heillä, joiden verenpaineen vaihtelu kotona oli korkeampi. Tavanomaista talvipäivää vastaava kylmäaltistus kohotti verenpainetta voimakkaasti, mutta myös aktivoi sydämen suojaavaa säätelyä sekä hoitamatonta hyp

Johdanto: Kohonnut verenpaine lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja se on maailmanlaajuisesti merkittävin yksittäinen terveitä elinvuosia vähentävä riskitekijä. Verenpaineeseen vaikuttavat sekä perinnölliset tekijät että ympäristötekijät, kuten ravinto. Kaakaon sisältämillä flavonoideilla, flavanoleilla, saattaa olla edullinen vaikutus verenpaineeseen. Useissa kokeellisissa tutkimuksissa kaakaon ja tumman suklaan on havaittu alentavan verenpainetta. Monet aiheesta tehdyt tutkimukset ovat kuitenkin olleet kestoltaan melko lyhyitä. Tavoite: Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko tumman suklaan säännöllisellä nauttimisella (49 g/vrk) 8 viikon ajan vaikutusta verenpaineeseen henkilöillä, joiden verenpaine on lievästi koholla, kun suklaalla korvataan tavanomaisia välipaloja. Kontrollijaksolla tutkittavat vähensivät välipalojaan 49 g tummaa suklaata vastaavan energiamäärän verran, mutta eivät saaneet mitään vähentämiensä välipalojen tilalle. Aineisto ja menetelmät: Tutkittavat (n=22) olivat iältään 33 - 64 vuotiaita miehiä ja naisia, joiden verenpaine oli lievästi koholla. Tutkimusasetelma oli satunnaistettu vaihtovuorokoe. Tutkittavilla oli kaksi 8 viikon koejaksoa: suklaa- ja kontrollijakso. Suklaajaksolla tutkittavat nauttivat 49 g suklaata/vrk ja vähensivät välipalojaan suklaan sisältämän energiamäärän verran. Kontrollijaksolla tutkittavat ainoastaan vähensivät välipalojaan, mutta eivät saaneet mitään tilalle. Toistettujen mittausten varianssianalyysin avulla selvitettiin, oliko systolisen tai diastolisen verenpaineen muutoksessa tai tutkittavien painon muutoksessa eroa suklaa- ja kontrollijakson välillä. Kovariaatteina huomioitiin alkuverenpaine, alkupaino sekä natriumin ja kaliumin saanti. Tulokset: Tummalla suklaalla ei ollut vaikutusta tutkittavien verenpaineeseen. Suklaajakson alussa tutkittavien systolinen/diastolinen verenpaine oli 141,6 ± 11,5/ 89,5 ± 8,4 mmHg ja lopussa 141,8 ± 14,2/ 88,5 ± 9,4 mmHg. Kontrollijaksolla tutkittavie

The study is part of a project titled Self-motivated control of hypertension. The project is multidisciplinary, and the participants were from the Department of Nursing and Health Administration, University of Oulu, the Department of Internal Medicine, Oulu University Hospital, the health centers of the Liminka and Rantsila municipalities, Polar Electro Oy and The National Technology Agency (TEKES). The main purpose of the study was to evaluate the compliance and the blood pressure control of the intervention patients and the positive effect of the intervention on the compliance and the control of blood pressure. A further purpose was to develop a scale for measuring hypertensive patients’ compliance and to test the reliability and validity of the scale. The intervention included the use of a multimedia-based computer program and a heart rate monitor, home measurements of blood pressure and two walking tests as a support of hypertension care. The study consisted of four phases. In the first phase, the patients in the intervention group (n = 21) were interviewed. The topics were: the patients’ compliance and attitude towards hypertension and its care and the patients’ attitude towards information technology and its use as a support of hypertension care. The material was analysed using the method of content analysis. In the second phase, the Compliance of Hypertensive Patients’ Scale (= CHPS) was developed and its reliability and validity were assessed. Data were collected from five health centers (n = 103). Dimensionality was explored using principal component analysis and internal consistency was estimated according to a standard item analysis approach and Theta coefficient. Validity was assessed using face validity, content validity and criterion-related validity (through the use of concurrent validity). In the third phase, by using the CHPS, the compliance of the intervention (n = 14) and control patients (n = 21) was evaluated and the groups were compare, Tiivistelmä Tutkimus oli osa Omatoiminen verenpaineen hallinta -projektia (OVH-projekti). Projekti on monitieteinen, ja siihen ovat osallistuneet Oulun yliopiston hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos, Oulun yliopistollisen sairaalan sisätautien klinikka, Limingan ja Rantsilan terveyskeskukset, Polar Electro Oy ja Tekes. Tutkimuksen päätarkoituksena oli arvioida interventioryhmän potilaiden hoitoon sitoutumista ja hoitotasapainoa sekä sitä, miten kyseinen interventio edisti hoitoon sitoutumista. Lisäksi tarkoituksena oli kehittää hoitoon sitoutumista arvioiva mittari ja testata sen luotettavuutta. Projektissa toteutettuun interventioon kuului kohonneen verenpaineen hoidon tueksi suunnitellun multimediapohjaisen tietokoneohjelman (OVH-ohjelma) ja sykemittarin käyttö, verenpaineen kotimittaukset sekä kaksi kävelytestiä. Tutkimus sisälsi neljä vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa interventioryhmän (n = 21) potilaat haastateltiin. Aiheina olivat potilaiden hoitoon sitoutuminen ja suhtautuminen kohonneeseen verenpaineeseen sekä suhtautuminen tietotekniikkaan ja sen käyttöön kohonneen verenpaineen hoidon tukena. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Toisessa vaiheessa kehitettiin hoitoon sitoutumista arvioiva mittari, jonka luotettavuutta testattiin viiden eri terveyskeskuksen verenpainepotilailla (n = 103). Luotettavuuden arvioinnissa käytettiin osioiden välisiä korrelaatiokertoimia, face-validiteettia, faktorianalyysiä, osioiden välisiä korjattuja korrelaatiokertoimia, theeta-arvoa ja Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokerrointa. Kolmannessa vaiheessa arvioitiin ja verrattiin interventio- ja vertailuryhmän potilaiden hoitoon sitoutumista (n = 14, n = 21) kehitetyn mittarin avulla sekä hoitotasapainoa (n = 16, n = 18). Aineiston analyysissä käytettiin kuvailevia arvoja, Mann Whitneyn U-testiä ja T-testiä. Neljännessä vaiheessa arvioitiin haastattelujen avulla sitä, miten interventio edisti potilaiden (n = 16) hoitoon sitoutumista. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysi