Search

Tässä sosiaalityön Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan perhesosiaalityön ja lastensuojelun asiakkuuden määrittymistä palvelutarpeen arvioinnissa tehtävien yhteenvetojen perusteella. Tutkielmassamme teemme näkyväksi eroa lastensuojelun ja perhesosiaalityön asiakkuuden kriteerien välillä ja sitä, miten vaikea välillä on tunnistaa eroa ja selkeää rajaa näiden kahden palvelun välillä. Tutkielmamme on laadullinen tutkimus. Tutkielmamme aineistona toimivat 177 palvelutarpeen arvioinnin yhteenvetodokumenttia yhden keskisuuren kunnan alueelta. Analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Analyysissamme aineisto on jaettu Erikssonin ja Arnkilin (2012, 25) huolen vyöhykkeistöä mukaillen pienen ja kohtalaisen huolen, merkittävän huolen ja suuren huolen ryhmiin. Tutkielmamme teoreettinen viitekehys koostuu kolmesta pääluvusta, jotka koostuvat ammatillisen arvioinnin prosessin kuvaamisesta ja avaamme lapsiperheiden sosiaalipalveluita sekä työskentelyä perhesosiaalityön ja lastensuojelun rajapinnalla. Viimeinen pääluku käsittelee dokumentointia ja asiakirjadokumentteja tutkimuksessa. Tutkimuksen tulosten mukaan asiakkuuden kriteerit olivat monenlaisia. Aineistossamme pienen ja kohtalaisen huolen teeman alle asettuneet perheet kuuluivat selkeästi sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin ja heidän palvelutarpeensa oli selkeä ja avuntarve rajattu tiettyyn asiaan. Merkittävän huolen perheet olivat määrällisesti isoin joukko, joka koostui monitahoisista ongelmista. Usein kaikilla perheenjäsenillä oli omia ongelmia, ja lisäksi koko perheellä oli vuorovaikutuksen pulmia. Näiden perheiden kohdalla monialainen työskentely olisi tarpeen. Suuren huolen perheissä ongelmat olivat vakavia ja lapsi/nuori suojelun tarpeessa. Tulosten mukaan yhteenvedoissa oli harvemmin perusteltu erikseen perhesosiaalityön asiakkuuden avaamista. Lastensuojelun asiakkuutta perusteltiin usein esimerkiksi kodin ulkopuolisen sijoituksen tarpeella tai sillä, että vanhempi kieltäytyy kaikista palveluista. Raja lastensuojelun ja perhesosiaalityön välillä näytti epäselvältä ja rajaa venytettiin työntekijä- ja perhekohtaisesti hyvinkin paljon. Yhteenvedoissa oli nähtävissä enemmän harkintaa ja perusteluita palvelun tarpeelle kuin asiakkaan tilanteelle. Keskeinen ja yllättäväkin johtopäätös aineistossamme oli se, että palvelutarpeen aloittamisen yhtenä syynä ollut väkivalta usein hävisi yhteenvedoissa. Yhteenvetoon kirjoitetussa lastensuojeluilmoituksessa saattoi olla tieto vakavasta väkivallasta, mutta työskentelyn kuvauksessa väkivalta mainittiin ohimennen, eikä sitä välttämättä mainittu asiakkuuden avaamisen perusteluissa enää lainkaan. Kaikille lapsille, joiden perheessä huolena oli vanhemman tekemä väkivalta, avattiin asiakkuus perhesosiaalityössä lastensuojelun sijaan.

Climate warming and organic matter decomposition are connected in a recursive manner; this recursion can be described by temperature sensitivity. We conducted a multifactorial laboratory experiment to quantify the temperature sensitivity of organic carbon (C) and nitrogen (N) decomposition processes of common boreal organic soils. We incubated 36 mor and 36 slightly decomposed Carex-Sphagnum peat samples in a constant moisture and ambient temperature for 6 months. The experiment included three temperature and two moisture levels and two food web manipulations (samples with and without fungivore enchytraeid worms). We determined the release of carbon dioxide (CO2) and dissolved organic carbon (DOC) in seven molecular size classes together with ammonium N and dissolved organic N in low molecular weight and high molecular weight fractions. The temperature sensitivity function Q10 was fit to the data. The C and N release rate was almost an order of magnitude higher in mor than in peat. Soil fauna increased the temperature sensitivity of C release. Soil fauna played a key role in N release; when fauna was absent in peat, the N release was ceased. The wide range of the studied C and N compounds and treatments (68 Q10 datasets) allowed us to recognize five different temperature sensitivity patterns. The most common pattern (37 out of 68) was a positive upwards temperature response, which was observed for CO2 and DOC release. A negative downward pattern was observed for extractable organic nitrogen and microbial C. Sixteen temperature sensitivity patterns represented a mixed type, where the Q10function was not applicable, as this does not allow changing the sign storage change rate with increasing or decreasing temperature. The mixed pattern was typically connected to intermediate decomposition products, where input and output fluxes with different temperature sensitivities may simultaneously change the storage. Mixed type was typical for N processes. Our results provide useful parameterization for ecosystem models that describe the feedback loop between climate warming, organic matter decomposition, and productivity of N-limited vegetation.