Tietoisuus sukupuolen moninaisuudesta on lisääntynyt viime vuosina, minkä seurauksena englanninkielisistä pronomineista on alettu käymään keskustelua niin sosiaalisessa mediassa kuin muillakin arkielämän alueilla. Pronominikeskusteluja esiintyy myös englanninkielisessä kaunokirjallisuudessa. Pronominikeskustelujen suomentaminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista, sillä suomen kielen pronomini hän on sukupuolineutraali eikä omista tai muiden pronomineista puhuminen siksi ole suomen kielellä helppoa. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan, millaisia käännösratkaisuja kääntäjät sekä käännöstieteen ja englannin kielen opiskelijat tekisivät yksikön kolmannen persoonan pronominien suomentamiseen kaunokirjallisessa tekstissä, jonka päähenkilö on muunsukupuolinen ja jossa henkilöhahmot keskustelevat pronominien käytöstä. Tutkielman aineisto kerättiin Microsoft Forms -kyselylomakkeella, joka koostui monivalintakysymyksistä sekä avoimista kysymyksistä. Aineisto koostuu yhteensä 39 kyselylomakevastauksesta. Kyselylomakkeessa käytettiin esimerkkejä Mason Deaverin I Wish You All the Best -romaanista. Koska tutkimuksen tarkoituksena on selvittää vastaajien näkemyksiä, rakennettiin kyselylomake siten, että vastaajilla oli jokaisessa kyselyn osiossa mahdollisuus perustella tekemiään valintoja sekä halutessaan kertoa ajatuksiaan aiheeseen liittyen avoimissa vastauskentissä. Avoimiin vastauskenttiin tulleet vastaukset analysoitiin sisällönanalyysilla. Vastaajat valitsivat käännösratkaisuja kyselylomakkeella esitetyistä valmiista vaihtoehdoista sekä ehdottivat omia käännösratkaisujaan avoimissa vastauskentissä. Vastaajien tekemät käännösratkaisut riippuivat usein siitä, miten oleellisena he pitivät sukupuolta tekstissä. Hän-pronomini ja tekstin muokkaaminen olivat suosituimmat käännösratkaisut katkelmissa, joissa sukupuolta ei pidetty tarinan kannalta oleellisena, kun taas englanninkielisten pronominien käyttö suomennoksessa oli suosituin käännösratkaisu katkelmassa, jossa sukupuoli koettiin oleelliseksi tekijäksi. Valittujen käännösratkaisujen perusteella voidaan todeta, että vastaajat käyttäisivät pronominien suomentamiseen kotouttavia käännösratkaisuja niin pitkälle kuin mahdollista ja siirtyisivät vieraannuttavampiin käännösratkaisuihin silloin, kun sukupuolen ilmaiseminen koettiin tarinan kerronnan kannalta tarpeelliseksi. Tuloksia ikäluokittain verrattaessa voidaan todeta, että tekstin muokkaaminen oli yleisempää vanhemmissa ikäluokissa kuin nuoremmissa, kun taas uudispronominien ja englanninkielisten pronominien käyttäminen käännöksessä oli yleisempää nuoremmissa ikäluokissa. Myös kaunokirjallisia ja av-tekstejä pääasiassa kääntävät vastaajat valitsivat asiatekstejä kääntäviä vastaajia useammin tekstin muokkaamisen ja asiatekstikääntäjät puolestaan useammin englanninkielisten pronominien käytön.