Search

Tässä tutkimuksessa tarkastelemme aivohalvauksen myötä puhekykynsä menettäneiden henkilöiden kokemuksia yksinäisyydestä. Tutkimuksessa kysytään, millaisia syitä afaattisen henkilön yksinäisyyden taustalla on hänen itsensä tai omaisen kertomana ja millaisia yksinäisyyttä lievittäviä tai ehkäiseviä tekijöitä haastateltavien puheesta voidaan paikantaa. Tutkimusaineisto koostuu 16 afaattisen henkilön ja kahden omaisen haastattelusta, sekä afaattisten henkilöiden parissa kerätyn kyselyaineiston avovastauksista. Aineisto on analysoitu temaattisella sisällön analyysillä. Tulosten mukaan yksinäisyyden taustalla olevia tekijöitä olivat puhekyvyn menettäminen, avun tarve ja eristyneisyys muista ihmisistä. Vastaavasti yksinäisyyttä lievittävinä tai ehkäisevinä tekijöinä näyttäytyivät mahdollisuus kommunikointiin ilman puhetta, tuen saanti ja itsemääräämisoikeuden säilyttäminen sekä yhteys muihin ihmisiin. Tutkimus tarjoaa tärkeää tietoa siitä, millä tavoin sairastuminen muuttaa yksilön mahdollisuuksia ylläpitää sosiaalisia suhteita ja osallistua ympäröivään yhteiskuntaan, joiden tunnistaminen on erityisen tärkeää yksinäisyyden lievittämistä tai ehkäisemistä tavoitellessa.