Search

Tutkimuksessa kehitetään mallia, jolla voidaan arvioida sosiaa-lietuuksien kustannusten vaikutuksia tuottajahintoihin sekä valtakunnallisiin ja alueel-lisiin kuluttajahintoihin. Tuottajahintoja määrittävä panos-tuotoshintamalli ottaa huo-mioon sosiaalietuuksien rahoitukseen käytettävien työnantajamaksujen korotusten suorat kustannus- ja hintavaikutukset kullakin toimialalla sekä välituotekaupan kautta muille toimialoille heijastuvat kustannus- ja hintavaikutukset. Kuluttajahintamalli määrittää tuottajahintojen ja kulutukseen kohdistuvan välillisen verotuksen vaikutuk-set erilaisten kulutushyödykkeiden hintoihin. Tutkimuksessa hintamallin ominaisuuk-sia kuvataan simuloimalla työnantajamaksujen ja arvonlisäverotuksen muutosten hin-tavaikutuksia. Työnantajien sosiaalivakuutusmaksujen korotus aiheuttaa suurimman hintapaineen työvaltaisten terveydenhoito- ja koulutuspalveluiden tuottaja- ja kulutta-jahintoihin. Arvonlisäverotuksen kiristäminen nostaa eniten elintarvikkeiden sekä kulttuurin ja vapaa-ajan menoryhmien kuluttajahintoja. Julkisen talouden kannalta neutraali elintarvikkeiden arvonlisäverotuksen keventäminen ja samanaikainen työn-antajamaksujen korotus hyödyttää eniten vanhus- ja eläkeläistalouksia, työttömiä ja maatalousyrittäjiä, joiden kulutusmenoissa elintarvikkeilla on suurin paino. Alueelli-sesti kuluttajahinnat alenevat tällöin eniten Pohjois-Suomessa ja vähiten Etelä-Suomessa.

Tutkimuksessa kehitetään mallia, jolla voidaan arvioida sosiaa-lietuuksien kustannusten vaikutuksia tuottaja- ja kuluttajahintoihin sekä erityyppisten ja sosioekonomiselta asemaltaan erilaisten kotitalouksien hyvinvointiin. Tuottajahin-toja määrittävällä panos-tuotoshintamallilla voidaan ottaa toimialojen tuottajahintojen määräytymistä tarkasteltaessa huomioon työvoimakustannusten suora kustannus- ja hintavaikutus kullakin toimialalla sekä välituotekaupan kautta muille toimialoille hei-jastuvat kustannus- ja hintavaikutukset. Kuluttajahintamallissa tuottajahinnat ja kulu-tukseen kohdistuva välillinen verotus vaikuttavat huomattavan eri lailla erilaisten ku-lutushyödykkeiden ja palveluiden hintoihin. Työnantajien sosiaalivakuutusmaksujen korotus aiheuttaa suurimman hintapaineen kotitalouksien terveydenhoitomenoihin ja siten hieman muita kotitalousryhmiä suuremman hyvinvointitappion vanhus- ja eläke-läistalouksille. Arvonlisäverotuksen kiristäminen nostaa eniten elintarvikkeiden, vaat-teiden ja jalkineiden, kotitalouskaluston sekä kulttuurin ja vapaa-ajan menoryhmien kuluttajahintoja. Hyvinvointitappio on suurin kahden huoltajan lapsiperheissä lähinnä elintarvikemenojen ja kotitalouskaluston suurehkojen meno-osuuksien takia. Sosio-ekonomisia kotitalousryhmiä vertailtaessa hyvinvointitappio on työntekijöiden ja toi-mihenkilöiden kohdalla muita ryhmiä suurempi.