Search

Tiivistelmä. Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani lukiolaisten käsityksiä haukkumasanojen merkityksistä. Lähestyn tutkittavaa aihetta sosiolingvistiikan, semanttisen analyysin ja semanttisen kehyksen kautta. Tarkasteltaviksi haukkumasanoiksi olen valinnut 14 erilaista haukkumasanaa. Aineistoni on alkujaan kerätty kyselylomakkeella vuonna 2020 kandidaatintutkielmaani varten. Tutkin pro gradussani haukkumasanoja loukkaavuuden, sukupuolisidonnaisuuden ja merkityksen kautta. Kyselylomakkeeseen vastanneet lukiolaiset arvioivat haukkumasanojen loukkaavuuden viisiportaisella asteikolla. Informanttien tuli myös kertoa mielipiteensä siitä, käytetäänkö tiettyä haukkumasanaa ensisijaisesti miehestä, naisesta vai molemmista. Merkityksiä tarkastelen informanttien luettelemien haukkumasanojen tarkoitteiden ominaisuuksien kautta. Sanojen merkityksiä analysoidessani arvioin myös haukkumasanojen usuaalisuutta. Puolet haukkumasanoista koettiin keskimäärin yhtä loukkaaviksi. Jaottelin tutkittavia haukkumasanoja erilaisiin ryhmiin (seksuaalisuus, ulkonäkö, etnisyys), mutta tutkimustulosteni perusteella ei voida todeta minkään ryhmän olevan toista loukkaavampi. Loukkaavuusindeksien keskiarvoja tarkastelemalla voidaan todeta, että tytöt kokevat haukkumasanat hieman loukkaavammiksi kuin pojat. Haukkumasanojen sukupuolen määrittelyn suhteen informantit olivat hyvin yksimielisiä melkein jokaisen sanan kohdalla. Haukkumasanojen tarkoitteiden ominaisuuksien listaaminen osoitti, että affektiset ilmaukset eivät ole aina yksiselitteisiä. Tarkoitteen ominaisuuksia löytyi lukuisia, joten määritelmät sijoittuvat monille erilaisille semanttisille kehyksille. Yleisimmät semanttiset kehykset, joita haukkumasanoille annettiin, olivat seksuaalisuus ja seksi, luonne, käyttäytyminen, ulkonäkö, ikä, kansallisuus ja ideologia. Myös stereotyyppisestä mallista poikkeaminen nousi vastauksissa esille.

Tiivistelmä. Tutkin kandidaatintutkielmassani lukiolaisten käsityksiä haukkumasanoista. Tarkastelen 14 haukkumasanaa niiden loukkaavuuden, sukupuolisidonnaisuuden ja merkityksen kautta. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella. Lomakkeeseen vastasi 53 lukiolaista, joista tyttöjä oli 32 ja poikia 21. Vastaajien tuli käsitellä haukkumasanoja kolmesta näkökulmasta: 1. kuinka loukkaava sana on? 2. kumpaan sukupuoleen haukkumasanaa käytetään? 3. minkälaiseen henkilöön haukkumasanaa voidaan käyttää? Oletukseni siitä, että etniseen taustaan liittyvät haukkumasanat koetaan loukkaavimmiksi, pitää jossain määrin paikkaansa. Tutkimuksen loukkaavimmaksi sanaksi koettiin neekeri, mutta harmittomimmaksi puolestaan lappalainen. Merkitysten ja sukupuolisidonnaisuuden tutkimisella koitan selvittää, ymmärtävätkö lukiolaiset haukkumasanat samalla tavalla. Lukiolaiset ymmärtävät haukkumasanat pääosin samalla tavalla, mutta joidenkin sanojen kohdalla on havaittavissa erimielisyyttä (esim. manne ja kusipää).