Search

Your search keyword '"Laajasalo, Taina"' showing total 7 results
Start Over Author "Laajasalo, Taina" Language finnish
7 results on '"Laajasalo, Taina"'

1. Lasten väkivallantekojen kuvaamista on tutkittava

Author

Ellonen, Noora, Hautamäki, Sari, Mielityinen, Laura, Hakala, Venla, Laajasalo, Taina, Pekkarinen, Elina, Tiedekunnan yhteiset (Lääketieteellinen tiedekunta), Kognition, oppimisen, opetuksen ja kommunikaation tohtoriohjelma, Academic Disciplines of the Faculty of Social Sciences, Tiedekunnan yhteiset (Valtiotieteellinen tiedekunta), Tampere University, and Yhteiskuntatutkimus

Subjects
5142 Sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikka
Abstract

Ellonen, Noora; Hautamäki, Sari; Mielityinen, Laura; Hakala, Venla; Laajasalo, Taina; Pekkarinen, Elina (2023)

Published
2023

2. Askeleita kohti lapsiin kohdistuvan väkivallan riskiarvioinnin työkalua – kartoittava katsaus lapsiin kohdistuvan väkivallan riskitekijöistä

Author

Leppäkoski, Tuija, Laajasalo, Taina, Mäkelä, Jukka, Rajala, Rika, and Paavilainen, Eija

Subjects
pahoinpitely- ja seksuaalirikoksen riskitekijä, Katsaus, monialainen yhteistyö, LASTA–lomake, LASTA–yhteistyömalli
Abstract

Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa jäsenvaltioita suojelemaan lasta kaikelta väkivallalta. Suojelutoimien onnistuminen edellyttää tehokkaita menetelmiä lapsen kokonaistilanteen arvioimiseksi. LASTA- yhteistyömalli luotiin 2014–2016 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella vastaamaan monialaista ja poikkihallinnollista yhteistyötä edellyttävään pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyn selvittämiseen niissä tilanteissa, joissa poliisi on jo aloittanut esitutkinnan. LASTA -taustatietolomake on osa LASTA -yhteistyömallia. Tässä katsauksessa kuvataan ensinnäkin lapsiin kohdistuviin väkivaltaepäilyihin liittyvän riski[1]arvioinnin tämänhetkistä tilannetta tuoreimman tutkimustiedon valossa. Toiseksi, katsauksessa kuvataan LASTA -taustatietolomakkeen kehittämisprosessia ja erityisesti sen pohjana ollutta kartoittavaa kirjallisuuskatsausta tuloksineen. LASTA -lomake kehitettiin ja suunniteltiin monialaisena yhteistyönä. Tässä katsauksessa kuvattu LASTA -lomake sijoittuu toimintatavaltaan lähelle strukturoituja kliinisen riskiarvioinnin välineitä, joissa riskiarviointi tehdään käymällä järjestelmällisesti läpi tutkimuskirjallisuuden merkitseviksi osoittamat riskitekijät. LASTA -lomake koostuu rikosepäilyyn liittyvien perustietojen sekä terveydenhuollon ja lastensuojelun perustietojen osioista. Lasten pahoinpitely ja seksuaalinen hyväksikäyttö ovat seurausta monenlaisista tekijöistä, jotka ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Mitä enemmän riskitekijöitä lapsella ja/tai perheellä on ympärillään, sitä herkemmin lapsi altistuu väkivallalle. LASTA -lomake on yksi tapa jakaa tietoa viranomaisten kesken. LASTA -lomake ja siihen liittyvä toimintamalli vaativat kuitenkin lisätutkimusta. Lomakkeen aineisto vaatii analyysin lomakkeeseen sisällytettyjen riskitekijöiden toimivuudesta ja käytettävyydestä monialaisen yhteistyön osana. Vain tutkimusnäytön perusteella on mahdollista arvioida, voiko LASTA -lomake monialaisine yhteis[1]työmalleineen vähentää toistuvia lapsiin kohdistuvia väkivaltaepäilyjä tai viranomaisprosesseja. Tähänastisen kokemuksen perusteella LASTA -lomake ja lisääntynyt viranomaisyhteistyö auttaa kohdentamaan rajalliset resurssit oikein.

Published
2021

3. Lapseen kohdistuva lähisuhdeväkivalta – keskiössä lasten traumaperäisten oireiden ehkäisy ja hoito

Author

Laajasalo, Taina and Peltonen, Kirsi

Subjects
trauma, väkivalta, traumaperäinen stressihäiriö, palvelujärjestelmä, Tutkimusartikkeli, lapset
Abstract

• Lapseen kohdistuva väkivalta on yhteiskunnassamme edelleen ongelma, vaikka esiintyvyys on viime vuosikymmeninä vähentynyt. • Väkivallan ehkäisyllä ja sen seurausten hyvällä hoidolla on kansanterveydellistä merkitystä. • Yleisimmin väkivaltakokemuksiin kytkeytyvä diagnoosi on traumaperäinen stressihäiriö, jonka hoitoon kehitetyistä menetelmistä on vakuuttavaa tutkimusnäyttöä. • Interventioita tulisi kehittää enemmän lapsen yksilöllisiä vahvuuksia ja riskitekijöitä huomioiviksi. Menetelmien vaikuttavista komponenteista tulisi saada enemmän tietoa. • Traumafokusoituneet menetelmät tulee implementoida harkiten ja huolella, kuten muutkin ­psykososiaaliset menetelmät ja hoitomuodot.

Published
2021

4. Itsemurhaa yrittäneen psykiatrinen hoito - kysy, kuuntele ja hoida perussairaus

Author

Laukkala, Tanja, Jylhä, Pekka, Isometsä, Erkki, Koponen, Hannu, Marttunen, Mauri, Wahlbeck, Kristian, Laajasalo, Taina, Vuorio, Alpo, Pirkola, Sami, Clinicum, Helsingin yliopisto, HUS Akuutti, Psykiatrian osasto, HUS Psykiatria, Nuorisopsykiatria, Tampere University, Terveystieteet, Tampereen yliopistollinen sairaala, and Mielialahäiriöiden vastuualue

Subjects
Suicide, Risk Factors, Substance-Related Disorders, Mental Disorders, Social Support, Suicide, Attempted, Psychiatric Nursing, Family, +prevention & control, Risk Assessment, 3124 Neurologia ja psykiatria
Abstract

Vertaisarvioitu. English summary. Teema : itsetuhoisuus • Suomi on kansainvälisesti verrattuna suurten itsemurhalukujen maa, vaikka viime vuosikymmeninä ¬kuolemat ovat pääsääntöisesti vähentyneet. • Itsetuhoinen käyttäytyminen liittyy useimmiten psykiatriseen sairauteen tai päihdeongelmiin. • Itsemurhayrityksen jälkeen keskeisiä ovat strukturoitu psykiatrinen arvio, turvasuunnitelman tekeminen ja aktiivinen perussairauksien hoito. • Lääkärin lakisääteiset velvoitteet ja läheisten tilanne tulee huomioida. • Psykososiaalisia, muuhun hoitoon liitettäviä lyhyitä erillisinterventioita tutkitaan aktiivisesti.

Published
2020

6. [Callous and unemotional--do children have psychopathic features?].

Author

Laajasalo T, Saukkonen S, and Aronen E

Subjects
Adolescent, Child, Empathy, Humans, Personality, Antisocial Personality Disorder psychology, Conduct Disorder psychology, Emotions, Parent-Child Relations
Abstract

The essence of psychopathic personality disorder is considered to consist of emotional deviations, the most central ones of which being the lack of feelings of guilt and empathy along with impoverishment of experiencing emotions. The interest in the occurrence of these callous-unemotional features in children and adolescents has increased over the past few years. According to the most recent studies, parental interventions promoting a positive, warm, and attentive parenting and interaction style are effective in the treatment of children having a conduct disorder accompanied by callous-unemotional features.

Published
2014

7. [Risk symptoms of psychosis in the young].

Author

Laajasalo T, Huttunen M, Lindgren M, Manninen M, Mustonen U, Suvisaari J, and Therman S

Subjects
Early Diagnosis, Humans, Prognosis, Risk Factors, Psychotic Disorders diagnosis, Psychotic Disorders therapy
Abstract

Early intervention may postpone or even prevent the onset of psychosis and relieve symptom-related anxiety. Support and follow-up observation requires up-to-date knowledge of the nature of the risk symptoms of psychosis and of the therapy of the person having symptoms within the healthcare system. Healthcare professionals should be aware of the limitations of present research information in order to assess the correct magnitude of the risk of psychosis. Although a person assigned by current methods to the risk group presents a higher than tenfold risk compared with the rest of the population, improvement of prognostic accuracy remains as the central research issue.

Published
2010

Catalog

Books, media, physical & digital resources
See catalog results