Ala-Ilomäki, Jari, Arvas, Mikko, Backman, Juha, Hantula, Jarkko, Holmala, Katja, Häme, Tuomas, Kangas, Annika, Isto, Pekka, Lantto, Raija, Nieminen, Kaisa, Pastell, Matti, Nordlund, Emilia, Peltola, Rainer, Pesonen, Liisa, Pitkänen, Juha-Pekka, Piri, Tuula, Pusenius, Jyrki, Seisto, Anu, Suomi, Pasi, Utriainen, Mikko, Viiri, Heli, Väätäinen, Kari, Leinonen, Anna, Åkerman, Maria, Kruus, Kristiina, Asikainen, Antti, Muhonen, Timo, and Kohl, Johanna
Suomella on erinomaiset mahdollisuudet nousta biotalouden kansainväliseksi edelläkävijäksi. Runsaat uusiutuvat luonnonvarat ja pitkälle kehittynyt osaaminen niiden kestävässä hyödyntämisessä tarjoavat perustan kehittää uusia ratkaisuja, joiden avulla voidaan siirtyä vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen talouteen. Tavoitteen toteuttamista edistää käynnissä oleva digitalisaatio, joka tuo luonnonvaroja koskevan tiedon entistä laajemman toimijajoukon hyödynnettäväksi ja mahdollistaa uudenlaiset verkottuneet toimintamallit. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Luonnonvarakeskus ovat yhteistyössä laatineet tiekartan, joka viitoittaa polkuja kohti digitalisaation mahdollisuuksia hyödyntävää, tietointensiivistä, kilpailukykyistä ja yhteistoiminnallista biotaloutta. Työssä tunnistettiin kolme muutospolkua digitalisoidun biotalouden saavuttamiseksi ja kuvattiin niihin kytkeytyviä case-esimerkkejä. Muutospolut ovat: 1) Älykäs biomassavirtojen hallinta, jonka tavoitteena on tuottaa enemmän arvoa raaka-aineesta toteuttamalla digitaalisia ratkaisuja raaka-aineen optimaaliseen käyttöön, älykkääseen logistiikkaan ja joustaviin tuotannonohjausjärjestelmiin. 2) Datavetoinen biotalous, joka kokoaa biotaloutta edistävän luonnonvaratiedon tuottamiseen, analysointiin ja muokkaamiseen liittyviä kehitystarpeita. Digitaalisilla ratkaisuilla voidaan lisätä läpinäkyvyyttä ja tukea ennakoivaa päätöksentekoa. 3) Verkottunut ja yhteistoiminnallinen luonnonvaratalous, joka käsittää digitaalisten alustojen ja liiketoimintamallien kehittämisen biotalouden toimijoiden verkostoituneen toiminnan mahdollistamiseksi. Tiekarttatyön tuloksena muotoiltiin toimintasuosituksia eri avaintoimijoille. Digitalisaatio vaatii nopeutta, ketteryyttä ja sopeutumiskykyä. Tällaisessa toimintaympäristössä kokeilukulttuurin omaksuminen on tärkeää. Tutkimusta tulee suunnata uusien konseptien kehittämiseen ja niihin liittyvien liiketoimintamallien seurausten ennakointiin. Keskeistä on tunnistaa asiakastarpeita ja ymmärtää palvelut olennaiseksi osaksi tuotteita. Viranomaistoiminnassa on omaksuttava ennakoiva asenne, joka tukee uusien ratkaisujen syntymistä. Innovatiivisten hankintojen edistäminen on yksi keino toteuttaa muutosta.