Search

Tutkielman tavoite on selvittää, millaista termityötä asioimistulkki tekee työssään. Aihetta taustoittaa kysymys siitä, mitä tulkki voi erikoisaloilla tulkatessaan tehdä kuullessaan vieraan termin. Tulkin työhön kuuluu hyvä valmistautuminen, mutta siitäkin huolimatta vieras termi voi kesken tulkkauksen tulla yllättäen eteen. Tarkastelen sitä, voiko tulkki ennakoida termeihin liittyviä ongelmatilanteita valmistautumisessaan jotenkin sekä millaisia käytännöllisiä ratkaisutapoja voi olla itse tulkkaustilanteessa. Valmistautumisessa kiinnostavaa on se, onko tulkilla erityinen termityötapa vai onko termityö intuitiivista. Tulkin käytännön termityön selvittämiseksi haastattelin kuutta asioimis- ja/tai konferenssitulkkia, joista osalla on alan koulutus, osalla muu korkeakoulututkinto. Löytääkseni erityispiirteitä nimenomaan asioimistulkin termityön luonteesta haastattelin myös konferenssitulkin työtä tekeviä. Tämä antoi mahdollisuuden vertailuun tulkkauslajien välillä. Koska asioimis- ja konferenssitulkkien saaman valmistautumismateriaalin määrä ja muoto on yleensä hyvin erilainen, halusin myös ai-neiston avulla testata, onko tulkkauslajilla merkitystä termityöhön tulkkaustoimeksiannon eri vai-heissa. Terminologiaoppiin perustuva termityö tarkoittaa käsitejärjestelmiin pohjautuvia sanastoja. Aineistoni perusteella voidaan sanoa, ettei asioimistulkki tee termityötä samassa laajuudessa kuin terminologiaopin mukaan sanastoilla ymmärretään. Tulkin termityö on erilaista. Se on konteks-tisidonnaista ja toisinaan hyvinkin spontaania. Kontekstisidonnaisuudesta johtuen tulkin vastine- ja termiratkaisut saattavat tiedostetustikin olla myös erilaisia vakiintuneisiin termeihin verrattuna, sillä huomioon on erikoisalakielen lisäksi otettava myös dialogitilanteessa tulkattavien henkilöiden käyttämä kieli sekä tilanteen spontaanius. Kaikille tulkkauksen aikana esiin tuleville termeille ei kohdekulttuurissa välttämättä ole vastinetta. Tällaisessakin tilanteessa tulkin on kuitenkin kyettävä nopeaan ongelmanratkaisuun. Systemaattista sanastotyötä merkittävämpää haastatteluaineistoni asioimistulkeille tuntui valmistautumisessa olevan temaattinen ymmärtäminen sekä tilannetaju. Haastattelutilanteissa sekä tutkimuskirjallisuuden avulla selvisi, että kokonaisuuden ymmärtämi-nen auttaa tulkkia myös yksityiskohtien eli esimerkiksi termien muistamisessa. Asioimistulkin käytännönläheisen sekä usein spontaanin termityön luonteesta johtuen tulkeille hyödyllisiä ovat muun muassa terminmuodostuksen perustaidot, joita voidaan soveltaa nopeita ratkaisuja vaativissa tilanteissa. Tulevat tulkit on koulutettava hallitsemaan myös tekniset työvälineet hyvin, sillä kyseisiä apuvälineitä voidaan hyödyntää yhä enenevässä määrin. DEUTSCHE KURZFASSUNG Terminologische Arbeit des Kommunaldolmetschers