Search

Sustainable development is included in curricula in many countries – from primary to tertiary education, as well as in teacher training. Its principles also encompass language teaching, e.g., through enhancing equality of languages, multilingualism and multiculturalism. Several ethical issues are linked to sustainable development goals, which can be considered part of language teaching and assessment. Based on questionnaire data, this article addresses language teachers’ views on sustainable development and its connection to assessment of language learning. The results show that language teachers (N=29) do not recognize the link between assessment and teaching practices that follow sustainable development principles. Engagement and peer assessment seemed to be a way to support sustainable development principles in language teaching. Further, the results indicate that language teachers need more information about the effects of ethical assessment on supporting language learning and social sustainability.

Successful Participatory Budgeting – What, How and for Whom?This article discusses participatory budgeting (PB), and especially the ways it can be deemed successful. Despite PB’s noteworthy global diffusion, the ways to assess its successes have not evolved at the same pace. Specific basic requirements have been set out for PB, as well as ways of measuring different aspects of PB, but no deeper knowledge on the evaluation for successful PB has been developed. In this paper we approach this matter via a case-study that we use to identify the different success-factors of PB. This mixed-methods study affirms previous studies results on the meaningfulness of early goal setting in PB, and also the diverse ways in which PB can be viewed as a success or failure.

The article deals with diagnostic assessment conducted in the Finnish language and literature course for classroom teacher students. The research context was a hybrid learning environment, where the students evaluated both their linguistic and pedagogical competence using a self-assessment tool. The research questions were 1) what kind of linguistic competence the students showed in the beginning of the course, 2) how the results of linguistic competence and self-assessment were related, and 3) how the final grade of Finnish language and literature and the matriculation examination test of Finnish predicted the results of a diagnostic test. The data of the pilot research consisted of the results of a diagnostic test of 127 students and their self-assessment based on a five-step criterion-referenced scale. The research was quantitative and statistical methods were used in the analysis. The results showed that there were statistically reliable connections between the results of the self-assessment and the diagnostic test. With the help of the test, it is possible to assess different areas of students’ linguistic competence to some extent reliably. peerReviewed

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan psykoterapiatapaamisten arviointikeskusteluja. Kiinnostuksen kohteena ovat terapeutin kysymysvuoroja seuraavat asiakkaan arviointivuorot sekä terapeutin arvioinnin vastaanottovuorot. Lisäksi tässä tutkielmassa tarkastellaan kokonaisten arviointijaksojen rakentumista. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä terapian arviointilanteen vuorovaikutuksesta. Tutkimuksessa hyödynnetyn keskustelunanalyysin avulla voidaan havainnollistaa, kuinka terapiatapaamisen arviointiaktiviteetti rakentuu terapeutin ja asiakkaan yhteistoimintana. Tämä tutkimus täydentää aiemmin tehtyä terapiasuhdetta koskevaa tutkimusta sosiaalitieteellisellä näkökulmalla. Tämän tutkielman aineisto on kerätty yhden asiakkaan kognitiivisen koulutusterapiaprosessin aikana. Aineisto koostuu neljäntoista terapiatapaamisen arviointikeskusteluista, joita on käyty terapiaprosessin alkuvaiheessa. Terapiatapaamisen arvioinnissa hyödynnettiin tapaamisen arviointiasteikkoa (Session Rating Scale). Tarkastelun kohteena olevat arviointiaktiviteetit olivat 2–10 minuutin mittaisia riippuen siitä miten paljon keskustelua arviointiaktiviteetin sisällä syntyi. Aineistokokoelma sisälsi 56 toisiinsa verrannollista sekvenssiä, mikä mahdollisti vuorovaikutuksen tarkan havainnoinnin. Tutkimuksessa nousi esiin, että asiakas suuntautui osin sekä myönteisten että kriittisten arvioiden antamiseen vuorovaikutuksellisesti ongelmallisena. Myönteisissä arvioissa oma-aloitteisia perusteluja ilmeni silloin, kun edellä oli annettu jo korkea arvosana. Kriittisiin arvioihin ilmaantui aina perusteluja preferenssijäsennyksen mukaisesti. Asiakas osoitti kritiikkiä kolmen perusperiaatteen mukaisesti: kritiikki kohdistui terapiaprosessiin tai terapeuttiin, kritiikki kohdistui itseen tai kritiikki kohdistui arviointiaktiviteettiin. Asiakkaan kriittisimmätkin arviot sisälsivät aina pehmentäviä elementtejä, joten niitä voidaan kutsua ambivalentisti kehystetyiksi. Terapeutin arviointien vastaanottovuorot jakautuivat kolmeen kategoriaan. Terapeutti vastasi myönteisiin arvioihin minimipalautteilla, jotka toimivat sekvenssiä eteenpäin vievinä vuoroina. Terapeutti vastasi asiakkaan kriittisiin arvioihin joko formulaatiolla tai elaborointipyynnöllä. Terapeutti hyödynsi mahdollisuuttaan pidempään vuoroon silloin, kun potilaan arvioinnissa esiin nousseet tunteet ja kokemukset vaativat yhteistä työstämistä. Kokonaisia arviointijaksoja tarkasteltaessa tuli esiin, miten arviointijaksoihin rakentui eräänlainen vuorovaikutuksen mikrohistoria. Myönteisten arvioiden osalta tapahtui arviointien ketjuuntumista, jolloin asiakas antoi kaikkiin kohtiin saman arvosanan. Siinä missä korkean arvosanan antaminen vaikutti luovan odotuksia antaa uudelleen sama arvosana, samaa ilmiötä ei esiintynyt kriittisten arvioiden osalta. Ambivalentisti kehystettyjen arviointien rakentuminen seurasi klassista palautteen antamisen muotoilua. Ensin aloitettiin myönteisellä huomiolla, sitä seurasi varovaista kritiikkiä ja lopuksi arviointivuoro päätettiin myönteiseen kehystykseen. Tämä rakenne oli havaittavissa sekä yhden arviointisekvenssin sisällä että kokonaisten neljästä arviointisekvenssistä muodostuvien jaksojen sisällä. Tutkielman tärkein tulos on, että systemaattinen terapiatapaamisten arviointi ei poista terapiasuhdetta koskevan palautteen antamiseen liittyvää ongelmallisuutta vaan ennemminkin tuo sen esiin työstettäväksi. Tämän tutkielman havainnot voivat auttaa kliinikoita havaitsemaan mahdollisia ongelmallisia vuorovaikutustilanteita myös silloin, kun tapaamisen arviointiasteikon numeerinen arviointi on objektiivisesti korkea ja asteikko ei itsessään ohjaa ottamaan arviointia puheeksi asiakkaan kanssa.

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, miten kehityksellinen änkytys vaikuttaa aikuisten puheen prosodisiin piirteisiin. Lisäksi tutkimuksessa testattiin tavujen prosodisen prominenssin indeksin (SPI) soveltuvuutta kehityksellisen änkytyksen arviointiin. Aikuisten änkytyksen prosodiasta on jonkin verran kansainvälistä tutkimusta, mutta aiempaa suomalaista tutkimusta aiheesta ei ole. Tutkimus oli monitapaustutkimus, jonka tutkimushenkilöinä oli neljä lapsuudesta saakka änkyttänyttä aikuista ja neljä sujuvaa verrokkipuhujaa. Tutkimuksen aineisto muodostui änkyttävien puhujien ryhmähaastattelutallenteesta, josta jokaiselta neljältä änkyttävältä puhujalta annotoitiin sadan tavun pituinen puhenäyte. Verrokkiaineistona käytettiin sujuvien puhujien sarjakuvakerrontatehtävän tallenteista annotoituja sadan tavun ääninäytteitä. Tallenteista analysoitiin Praat-ohjelmalle suunnitellulla prosodiaskriptillä intonaation vaihtelua (F0 SD), artikulaationopeutta (tavuja sekunnissa), tavujen kestojen vaihtelua (nPVI), äänen painokkuutta ja laatua (energy proportion below 1 kHz) sekä tavujen prosodista prominenssia (SPI). Lisäksi tutkimushenkilöiden SPI-arvoja tarkasteltiin erikseen niin sujuvissa kuin sujumattomissa tavuissa. Tutkimuksessa havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero änkyttävien ja sujuvien puhujien äänen painokkuuden ja laadun välillä. Änkyttävien puhujien alle yhden kHz:n jäävien taajuuksien prosenttiosuus oli sujuvia puhujia korkeampi. Tämä viittaa änkyttävien puhujien heikompaan ja painottomampaan äänenkäyttöön. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin ero änkyttävien ja sujuvien tutkimushenkilöiden puheen sujumattomuuksien prosodiassa. Änkyttävät puhujat tuottivat puheen sujumattomuuksia sujuvia puhujia painokkaammin. Änkyttävien puhujien änkytettyjen tavujen SPI-arvot olivat puhujan sujuvien tavujen SPI-keskiarvoa huomattavasti korkeammat. Sujuvien puhujien tuottamat sujumattomat tavut saivat puolestaan puhujan SPI-keskiarvoa matalampia SPI-arvoja. SPI vaikutti tämän tutkimuksen perusteella tunnistavan änkytetyt tavut. Lisätutkimusta kaivataan sen mahdollisuuksista kehityksellisen änkytyksen arvioinnissa.

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin toiminnan arviointia kuntien paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. Tämän lisäksi tarkasteltiin sitä, miten Sheridanin (2007) luomat laadun ulottuvuudet: opettajan, yhteiskunnan ja oppimisen kontekstin ulottuvuus, esiintyivät paikallisissa suunnitelmissa. Varhaiskasvatuksen opetussuunnitelman perusteet velvoittaa kuntia luomaan paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmansa, joiden avulla ohjataan varhaiskasvatusta paikallisella tasolla. Toiminnan arvioinnilla tarkoitetaan varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan tarkastelua suhteessa annettuihin tavoitteisiin. Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat ohjaavat kuntien tekemää varhaiskasvatusta, minkä vuoksi erot niiden välillä voivat näkyä kuntien välisinä eroina varhaiskasvatuksen arviointityössä. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan ensin varhaiskasvatuksen opetussuunnitelman perusteita sekä niissä esiintyvää arvopohjaa ja toimintakulttuuria. Tämän jälkeen esitellään arviointia ja sen toteutustapoja varhaiskasvatuksessa Tutkimuksen aineisto sisältää 73 kunnan paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman arviointia koskevat luvut. Aineistoa analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Analyysissa hyödynnettiin Sheridanin (2007) teoriaa varhaiskasvatuksen laadun ulottuvuuksista. Sheridanin mukaan laatu todentuu lapsen, opettajan, yhteiskunnan ja oppimisen kontekstin ulottuvuuksilla. Lisäksi aineistosta määriteltiin oma ulottuvuutensa huoltajien arviointiin osallistumiselle. Tutkimuksen päätuloksina todettiin, että kuntien tekemässä arviointityössä on eroja erityisesti lasten osallistumisen suhteen. Lasten arviointiin osallistumisesta luotiin kolme eri tasoa, joita olivat lapset mainitseva, lasten osallisuutta kuvaava, sekä lasten osallistumista tarkasti määrittelevä taso. Henkilöstön ulottuvuudella suunnitelmissa määriteltiin useita tapoja ja vastuunjakoja arvioinnin toteuttamiselle. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kuntien paikallisia varhaiskasvatussuunnitelmia ja arviointikäytäntöjä kehitettäessä. Jatkotutkimuksena voidaan selvittää tarkemmin, millaisia käytänteitä lasten tekemälle arvioinnille on, ja miten eri tavoin lapset pääsevät osallisiksi arviointiin. Toisena jatkotutkimusehdotuksena voidaan tutkia arviointia tarkemmin käytännön tasolla. Kolmantena jatkotutkimusehdotuksena voidaan tutkia sitä, millaisia maantieteellisiä eroja kuntien tekemässä arvioinnissa on. The purpose of this study was to discover, how assessment is described in the local curricula for early childhood education. The second goal was to discover how children, their parents, the workers of ECE and the context of learning is represented in the curricula. The early childhood law requires that municipal ECE providers must prepare their own local curriculum for ECE, where they can define how assessment is done in their area. The differences in local curriculum could result in different variations of assessment in municipalities. The theoretical view of this study consists of two parts. The first part is concerns curriculum in early childhood education, and the second is about assessment in early childhood education. The sample of the study consists of seventy-three local early childhood educations curriculum assessment chapters. The sample was analyzed with directed content analysis. The analysis was supported by Sheridan’s (2007) theory of four dimensions of pedagogical quality. Sheridan’s dimensions of quality include the dimensions of teacher, dimension of the child, the dimension of society and the dimension of learning contexts. During the analysis, an interest to parents’ participation in assessment was added. The study’s main results are that there are differences in the assessment culture between municipalities. The main differences are in the way children and their families are included in the assessment process. There is also variation on how assessment is described and whose responsibility it is. This study can be used when new curricula for municipalities is being developed. As follow-up research it is requested that more research should be done on children’s and their family’s role and involvement in the assessment of early childhood and education.

Ylioppilastutkinnon suorittaa hyväksytysti vuosittain noin 30 000 opiskelijaa, ja heistä valtaosa sisällyttää kokeeseen myös vieraan kielen ja/tai toisen kotimaisen kielen kokeen. Kokeiden painoarvo korkeakouluvalinnoissa on viime vuosina kasvanut. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten tutkinnon kielikokeet ovat viime vuosina kehittyneet ja mitä muutoksia on näköpiirissä. nonPeerReviewed

Työn aiheena on markkinoiden suurimpien pilvipalveluntarjoajien pilvipalveluiden identiteetin- ja pääsynhallinnan toimintojen käytettävyyden arviointi ja palveluiden vertailu keskenään. Heuristiseen asiantuntija-arviointiin käytettiin Nielsenin kymmentä heuristiikkaa, sekä sovellettua rajatun kognitiivisen läpikäynnin menetelmää, joiden pohjalta tutkittiin, esiintyykö palveluissa selkeitä käytettävyysongelmia ja oliko tuloksissa merkittäviä eroja palveluntarjoajien välillä. Tuloksista nousi esiin neljä keskeistä teemaa: roolien ja oikeuksien ongelmat, epäselvät termit, tiedon kulkuun liittyvät ongelmat ja ongelmat navigoinnissa. Palveluntarjoajien välisessä vertailussa ei erottunut yksikään palvelu selkeästi suhteessa muihin, ja kaikissa palveluissa havaittiin tasaisesti käytettävyysongelmia. Amazon Web Services (AWS) palvelun kohdalla havaittiin 39 käytettävyysongelmaa, rikkoen heuristiikkoja 72 kertaa. Microsoft Azuressa havaittiin 38 käytettävyysongelmaa, rikkoen heuristiikkoja 69 kertaa. Google Cloud Platformin (GCP) osalta havaittiin 34 käytettävyysongelmaa, rikkoen heuristiikkoja yhteensä 63 kertaa. Yleisimmin rikottu heuristiikka kaikissa palveluissa oli Nielsenin 1. heuristiikka liittyen järjestelmän tilan näkyvyyteen. Tutkimuksen otannan ollessa suhteellisen pieni, on aiheesta hyvä tehdä vielä enemmän jatkotutkimusta, varsinkin liittyen termeihin palveluissa ja palveluiden välillä, joissa ei ole käytössä mitään vakiintunutta standardia, ja samaa tarkoittavat termit eroavat palveluiden välillä, tehden aiheesta jo nykyistä haastavamman, sekä vaikuttaen palveluiden käytettävyyteen.

Korkeakoulupedagogiikan päivät – Pedaforum 2023 on vuosittain järjestettävä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen pedagogiikan konferenssi. Korkeakoulupedagogiikan päivien – Pedaforum 2023:n tavoitteena on jakaa kokemuksia hyvistä käytännöistä ja tietoa korkeakoulupedagogisesta tutkimuksesta laadukkaan oppimisen edistämiseksi ja opetuksen kehittämiseksi. Pedaforum kokoaa monipuolisesti opetuksen, ohjauksen, opintohallinnon asiantuntijoita sekä muita korkeakouluopetuksesta ja -tutkimuksesta kiinnostuneita osallistujia. Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun 6.–8.6. järjestämän konferenssin teemana oli ”Kohti kestävää korkeakoulupedagogiikan toimintakulttuuria”. Teema valikoitiin korkeakoulupedagogiikan kentän ajankohtaisten keskusteluaiheiden pohjalta. Ensimmäisessä alateemassa "Osallistava ja inklusiivinen korkeakoulupedagogiikka" haettiin vastauksia korkeakoulutuksen saavutettavuuden ja eettisyyden kysymyksiin sekä tarkasteltiin moninaisuuden ja dekolonisaation huomioimista korkeakoulupedagogiikassa. Toisessa alateemassa ”Korkeakouluyhteisön hyvinvointi” tarkasteltiin puolestaan opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointia sekä jaksamista mm. kestävän johtamisen näkökulmasta. Kolmannessa alateemassa ”Toimintakulttuurit ja pedagoginen johtaminen” käsiteltiin korkeakoulupedagogian käytänteitä ja johtamista mm. avoimuuden, osallistavuuden, kestävyyden ja kansainvälisyyden näkökulmista. Tähän julkaisuun on koottu yhteen abstraktit kaikista vuoden 2023 Pedaforumin esityksistä. Abstraktikirja on monipuolinen yhteenveto matkasta kestävään korkeakoulupedagogiikkaan.

Kirjoittaminen on 2000-luvun aikana muuttunut voimakkaasti eritoten digitalisaation myötä. Samalla on syntynyt tarve arvioida uudelleen sitä, millaista kirjoitustaitoa Suomessa asuva aikuinen tarvitsee ja miten kirjoitustaitoa tulisi mitata erilaisissa arvioitavan yksilön kannalta merkityksellisissä arviointitilanteissa. Tässä artikkelissa tarkastelemme muutostarpeita kielitaidon arvioinnin tutkimuspohjaisen kehittämisen näkökulmasta ja keskitymme kirjoitustaidon testiarviointiin. Esittelemme artikkelissa Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa vuosina 2020–2021 toteutetun digitaalisen kirjoittamisen pilottitestin taustaa, toteutusta ja ensituloksia. nonPeerReviewed

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos on julkaissut raportin, jossa tarkastellaan kansalliseen ja kansainväliseen kirjallisuuteen pohjautuen urasuunnittelutaitojen vahvistumista eri elämänvaiheissa ja konteksteissa. nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

Lasten kielitaidon ja kielen kehityksen arviointi ja seuranta on tärkeää monesta eri syystä niin yksittäisen lapsen ja perheen kuin laajemmin kieliyhteisön ja kielen tutkimuksen kannalta. Tässä artikkelissa tarkastellaan lasten suomalaisen viittomakielen kehityksen arviointia. Artikkelissa tuomme esiin lasten viittomakielen taidon arviointiin vaikuttavia tekijöitä sekä asioita, joita arvioinnin toteutuksessa on otettava huomioon. Esittelemme lyhyesti myös suomalaisen viittomakielen arviointiin kehitettyjä arviointimateriaaleja. Lisäksi pohdimme lasten viittomakielen taidon arvioinnin mahdollisia vaikutuksia viittomakielten asemaan Suomessa. nonPeerReviewed

Tässä kirjoituksessa kertaamme lyhyesti Talouspolitiikan arviointineuvoston vuoden 2022 raportin keskeisen sisällön ja kommentoimme ministeri Annika Saarikon puheenvuorossaan esiin nostamia seikkoja. Arvostamme suuresti sitä, että ministeri osallistui neuvoston raportin julkistusseminaariin sekä kiitämme häntä perustelluista huomioista. nonPeerReviewed

Koneiden vaatimustenmukaisuudella pyritään varmistamaan, ettei markkinoilla olevissa koneissa ole ennalta tunnistettavissa olevia riskejä. Konedirektiivi määrittelee vaatimukset, jotka koneiden tulee täyttää. Konedirektiivin tukena käytetään standardeja varmistamaan vaatimusten täyttyminen hyväksytyllä tavalla. Turvallinen kone syntyy suunnittelun ja riskin arvioinnin iteratiivisella käytöllä. Yhtenä tärkeänä osana vaatimustenmukaisuutta on sen todistava dokumentaatio. Dokumentaation kautta voidaan varmistua koneen vaatimustenmukaisuudesta ja sillä voidaan myös ohjeistaa koneen turvalliseen käyttöön. Koneiden yksi tärkein dokumentaation kohde on tekninen tiedosto, joka kerää yhteen kaikki koneen vaatimustenmukaisuuden todistavat dokumentit. Työn lähtökohtana oli kohdeyrityksen tarve selkeyttää vaatimustenmukaisuusprosessia. Lisäksi kohdeyritys halusi työkalun, jolla voidaan varmistua koneiden vaatimustenmukaisuudesta. Aluksi työssä tutkitaan koneturvallisuuteen liittyviä aiheita teorian kautta. Myös tutkimusongelmaan haetaan vastauksia teorian kautta. Teoriaosuudessa tarkastellaan vaatimustenmukaisuusprosessia sekä vaatimustenmukaisuutta yleisesti. Työn kokeellisessa vaiheessa tutkimusongelmaan etsitään ratkaisua haastatteluiden ja materiaalianalyysin kautta. Haastatteluiden pohjalta määritellään prosessin nykytila ja yritetään paikantaan prosessin kehityskohteet. Työn tulokseksi saatiin vaatimustenmukaisuusprosessikuvaus kohdeyritykselle sekä tarkastuslista työkaluksi vaatimustenmukaisuuden varmentamiseen. Tulosten avulla kohdeyrityksen vaatimustenmukaisuusprosessi saa selkeän kuvauksen ja sen avulla voidaan paremmin ylläpitää kattavaa dokumentaatiota. Työssä tehty tarkastuslista auttaa vaatimustenmukaisuuden todentamisessa ja on lisäksi osana teknistä tiedostoa. Työn lopussa tarkastellaan työn tuloksia ja niiden luotettavuutta. Työn aikana tulleet kehitysideat esitellään myös työn lopussa ja arvioidaan niiden vaikutusta sekä työmäärää. Osa kehitysehdotuksista toteutetaan heti työn jälkeen ja osaa arvioidaan tarkemmin ennen toteuttamispäätöksen tekemistä.

Tutkijat, kehittäjät ja tutkimusorganisaatiot ovat jo vuosikymmeniä olleet Suomessa hyvin monenlaisen seurannan ja arvioinnin kohteena. Vastaavaa tuskin löytyy miltään muulta alalta. Onko kaikesta tästä arvioinnista ollut jotain hyötyä?

Sosiaali- ja terveysministeriö rahoitti vuosina 2017–2018 terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja terveyserojen kaventamisen kärkihankkeen osana VESOTE-hanketta (Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti), jonka tavoitteena oli levittää joukko näyttöön perustuvia elintapaohjauksen hyviä käytäntöjä tai toimintamalleja. Tutkimuksen tarkoitus on analysoida VESOTE -kärkihankkeen kautta väestötasoisen terveyden edistämisen ohjelman implementoinnin toteuttamista maakuntatasolla. Tutkimusmaakunta kattaa sairaanhoitopiirin 27 kuntaa sekä 500000 asukasta. Tavoitteena on kuvata terveyden edistämisen ohjelman käynnistyminen, haasteet ja edistäjät käytettäväksi muiden väestötason terveyden edistämisen ohjelmien implementoinnin tueksi. Laadullisen analyysin aineistona toimivat VESOTE – kärkihankkeen aikana syntyneet dokumentit: UKK-instituutin valtakunnallinen hankesuunnitelma 2016, aluehankkeen hankesuunnitelma 2017, aluehankeen rahoittajalle laatimat väliraportit 2017–2018, valtakunnallinen loppuraportti 2019 sekä aluehankkeen avainhenkilöiden kokemukset. Toteuttamisen onnistumista arvioitiin suomalaisessa käypä hoito suositustyössä käytetyn implementointitutkimuksen ja kansainvälisen EPIS -viitekehyksien avulla. Teorioiden avulla voidaan selittää mitä vaiheita implementointiprosessi pitää sisällään ja miten ja miksi implementointi onnistuu tai epäonnistuu. Tämän tiedon varassa tehtiin analyysirunko, johon etsittiin sisällöllisesti sopivia asioita aineistosta. Terveydenhuollon toimintaa kehitettäessä tarvitaan terveyshyödyn mittaamisen rinnalle selittävää tutkimusta muutoksen edellytyksistä ja esteistä. Implementointiprosessin kartoitus-, valmistelu-, toteutus- ja ylläpitovaiheet ovat tärkeitä, koska ne kaikki vaikuttavat lopputulokseen. Tulokset ja vaikutukset ovat yhteydessä keinoihin, joita implementoinnissa käytetään. Sairaanhoitopiirin rooli keskittyi toteutusvaiheeseen. Ylläpitovaiheeseen eli toiminnan juurtumiseen ja sen vaikuttamiseen systemaattisesti palvelujärjestelmätasolla ei päästy.

Akateemisen työn arviointikriteerit ovat olennaisia, koska ne vaikuttavat tiedontuotantoon. Vallitsevia kriteerejä on kritisoitu kapeiksi: rekrytointi- ja ylentämiskriteerit korostavat perinteistä julkaisutuotantoa ja tutkimusrahoitusmenestystä. Eurooppalaisessa tiedepolitiikassa pyritään tällä hetkellä kehittämään tutkimuksen arviointia.

Artikkelissa käsitellään ammatillisen toisen asteen koulutuksen ammattiaineen opettajien ja maahanmuuttajaopiskelijoiden käsityksiä arvioinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimusta varten haastateltiin neljää toisen asteen ammatillista opettajaa ja neljää heidän maahanmuuttajaopiskelijaansa. Opettaja ja opiskelija kohtaavat toisensa sekä opetus- että arviointitilanteessa. Koska maahanmuuttajaopiskelijan kielitaito voi olla puutteellinen, on tärkeää, että opettajat ovat arviointikäytänteissään joustavia ja pyrkivät tekemään yksilöllisiä huomioita opiskelijoiden osaamisesta. Haastatteluista ilmeni, että pääosin opettajien ja opiskelijoiden arviointinäkemykset vastasivat toisiaan, mutta ongelmiakin oli. Opiskelijoiden mielestä arvioinneissa ei kuitenkaan ollut vääristymiä eikä heitä ollut arvioitu eettisesti väärin, vaikka opettajan ja opiskelijan välillä olisi ilmennyt ristiriitojakin. Arvioinnista puhuessaan opettajat pitivät tärkeänä, että maahanmuuttajaopiskelijoita kohdellaan samoin kuin äidinkielellään opiskelevia. Maahanmuuttajuus ei saa olla peruste löyhemmälle arvioinnille, vaan opiskelijan mahdolliset kielelliset vaikeudet on otettava huomioon jo opetusta suunniteltaessa ja toteutettaessa., This article explores the vocational upper secondary teacher’s and immigrant student’s impressions and interpretations about evaluation and the factors that influence on it. For the research, four vocational teachers and four immigrant students were interviewed. A teacher and a student face each other in lessons and in evaluation situation. Because an immigrant student can have a lack of knowledge of Finnish language, it is important, that the teachers use flexible methods of evaluation and try to observe individually every student’s skills. In interviews, it turned out that teachers’ and students’ opinions of the evaluation were similar. The students did not experience that there would have been distortions or that they would have been evaluated unethically, even if there had been conflicts between the teacher and the student. The teachers found important to evaluate immigrant students similarly to native students. Being an immigrant is not a reason to be evaluated, for example, more loosely. However, the student’s possible difficulties in the knowledge of the language of teaching must be taken into consideration when the teacher is planning and giving a lesson.