19 results on '"early education"'
Search Results
2. Team leadership perceptions and experiences of early childhood education teachers
- Author
-
Falck, Jenna, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, School of Applied Educational Science and Teacher Education, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Joensuu, Philosophical faculty, School of Applied Educational Science and Teacher Education, Joensuu, Filosofinen tiedekunta, and Philosophical faculty more...
- Subjects
varhaiskasvatus ,tiimi ,early education ,jaettu pedagoginen johtajuus ,ledarskap (egenskaper) ,tiimityö ,leadership (properties) ,early childhood education and care ,tiimijohtajuus ,varhaiskasvatuksen opettaja ,opettajajohtajuus ,teamwork ,teamarbete ,johtajuus ,småbarnspedagogik - Published
- 2023
Catalog
3. Teacher leadership in early childhood education team meeting
- Author
-
Sahala, Siiri, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, School of Applied Educational Science and Teacher Education, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Joensuu, Philosophical faculty, School of Applied Educational Science and Teacher Education, Joensuu, Filosofinen tiedekunta, and Philosophical faculty more...
- Subjects
Opettajajohtajuus ,early childhood education and care ,varhaiskasvatus ,pedagoginen johtajuus ,early education ,lärarutbildning ,ledarskap (egenskaper) ,opettajankoulutus ,teacher training ,johtajuus ,leadership (properties) ,småbarnspedagogik - Published
- 2023
4. 'Everyone can be themselves after all' Children's perceptions of gender and gender roles
- Author
-
Suhonen, Roosa, Sivonen, Henri, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, School of Applied Educational Science and Teacher Education, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Joensuu, Philosophical faculty, School of Applied Educational Science and Teacher Education, Joensuu, Filosofinen tiedekunta, and Philosophical faculty more...
- Subjects
varhaiskasvatus ,tasa-arvoinen varhaiskasvatus ,sukupuolirooli ,early education ,sukupuolikäsitys ,sukupuolisensitiivisyys ,lapsinäkökulmainen tutkimus ,sukupuoli - Published
- 2023
5. Jaettu pedagoginen johtajuus päiväkodin johtajien ja varajohtajien yhteistyössä
- Author
-
Kallio, Elina, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, School of Applied Educational Science and Teacher Education, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Joensuu, Philosophical faculty, School of Applied Educational Science and Teacher Education, Joensuu, Filosofinen tiedekunta, and Philosophical faculty more...
- Subjects
deputy director ,johtaminen ,varhaiskasvatus ,päiväkodit ,early education ,jaettu pedagoginen johtajuus ,varajohtaja ,leadership (activity) ,ledarskap (egenskaper) ,ledare (roll) ,daghem ,managers and executives ,leadership (properties) ,early childhood education and care ,day care centres ,ledarskap (verksamhetsledning) ,distributed pedagogical leadership ,johtajuus ,johtajat ,småbarnspedagogik - Published
- 2022
6. No toy, no joy? – Some reflections on the potential of toy-free week to promote children’s creativity and active learning
- Author
-
Grażyna Kiliańska-Przybyło and Beata Górkiewicz
- Subjects
toy-free education ,creativity ,child ,pre-school ,early education ,play ,Education (General) ,L7-991 ,Special aspects of education ,LC8-6691 - Abstract
The article presents the results of the project entitled ‘Toy-free week’ in which children, (aged 5-6) were engaged in constructing their own toys from various materials, including waste materials. These toys were later used in group-work activities or individual free play. Play is an indispensable element for children’s learning and growing up. However, encouraging children to design their own toys from available materials allows them to identify their creative abilities and it fosters creativity development. The aim of the project was to examine how children would react to the idea of toy-free week and cope with a lack of ready-made toys. Besides, involving children in preparation of their own toys was supposed to raise their awareness about other possibilities of playing. In addition, toy preparation and construction was believed to facilitate their independence and responsibility for what they were doing. The article aims at describing the procedure of the project, discussing its benefits and drawbacks as well as answering to what an extent toy free education is welcomed by children. more...
- Published
- 2017
7. 'Muutakin kuin pelkkä ruoka' – varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden kokemukset omasta ruokasuhteesta
- Author
-
Kauppinen, Joona, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, School of Applied Educational Science and Teacher Education, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Joensuu, Philosophical faculty, School of Applied Educational Science and Teacher Education, Joensuu, Filosofinen tiedekunta, and Philosophical faculty more...
- Subjects
varhaiskasvatus ,early education ,food ,kasvatus ,ruokasuhteen viitekehys ,lärarutbildning ,känslor ,ruokasuhde ,eating behavior ,emotions ,teacher training ,fostran ,early childhood education and care ,syömiskäyttäytyminen ,ruoka ,mat ,tunteet ,ruokakasvatus ,upbringing ,matpedagogik ,food relationship ,food education ,food relationship framework ,opettajankoulutus ,småbarnspedagogik - Published
- 2022
8. Käsityksiä yhteistoimijuudesta varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä
- Author
-
Heinijoki Hennariikka, Lautamo Tiina, and Pirjo Vuoskoski
- Subjects
palvelut ,vuorovaikutus ,terapeutit ,varhaiskasvatus ,yhteisöllisyys ,early education ,lasten kuntoutus ,shared agency ,Vertaisarvioidut artikkelit ,lapset (ikäryhmät) ,toimijuus ,toimintamallit ,yhteistoimijuus ,työtavat ,tukimuodot ,vanhemmat ,varhaiskasvatuksen opettajat ,yhteistoiminta ,kuntoutus ,community-based rehabilitation - Abstract
Kuntoutuksen ja kasvatuksen yhteistoiminnan on pitkään kuvattu olevan murrosvaiheessa, jossa yksilöasiantuntijuuteen perustuvista toimintamalleista pyritään kohti yhteistoimintaa ja lapsen arjessa tapahtuvaa kuntoutusta. Yhteistoimijuudella pyritään tuen oikea-aikaiseen tarjoamiseen lapselle siten, että siitä hyötyy koko varhaiskasvatusyhteisö. Tutkimustehtävänä oli kuvata ammattilaisten sekä lasten vanhempien käsityksiä yhteistoimijuudesta varhaiskasvatuksen yhteistoiminnassa. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluina (n = 10) osana kehittämishanketta varhaiskasvatusympäristössä, jossa oli pidempään toiminut yhteisöllinen puheterapeutti ja hankkeen ajan myös toimintaterapeutti. Aineisto kerättiin ja analysoitiin fenomenografisella menetelmällä. Käsitykset yhteistoimijuudesta jakaantuivat neljään hierarkkisesti laajenevaan kuvauskategoriaan: tiedon jakaminen, eri näkökulmien yhdistely, yhteistä päämäärää kohti työskentely ja yhdessä arjessa toimiminen. Kategorioiden välisiä kriittisiä eroja tarkasteltiin kolmen sisällöllisesti varioivan teeman kautta: toimijoiden roolit, yhteistoiminnan eri muodot ja lopputulos. Tutkimuksen tulokset mukailevat aiempaa tutkimustietoa yhteistoimijuudesta ja terapeuttisesta yhteistoiminnasta, mutta tuovat esiin vanhempien ja ammattilaisten laadullisesti erilaisia käsityksiä yhteistoimijuudesta. Varhaiskasvatuksen yhteistoiminnassa tarvitaan uudenlaisia kasvatusta ja kuntoutusta yhdistäviä toimintatapoja ja malleja, sekä erityisesti vanhempien roolin ja toimijuuden vahvistamista., The co-operation between rehabilitation and education has long been described as being in transition, in which action models based on individual expertise are aimed at joint collaboration and community-based rehabilitative work. This newly implemented approach is aimed to offer timely needed pedagogical and developmental support so that the whole community can benefit. The aim of this study was to explore professionals and parents’ conceptions of shared agency related to community-based rehabilitation in early education settings. The qualitative data were collected by individual interviews with ten participants: four early childhood educators, four parents and two therapists (one occupational therapist and one speech and language therapist). The data were analysed using the phenomenographic methodology. Based on the data the conceptions were divided into four categories of description. In these categories shared agency was perceived as sharing knowledge, connecting different aspects, working towards shared goals and doing things together in everyday life situations. Three themes that varied within the categories were identified: roles, methods and the end results of shared agency. The results of the study reflect the same trend that is seen in previous studies of shared agency related to the categories of sharing information, working towards shared goals and doing things together in everyday life situations. The study brings out the qualitatively different conceptions of the professionals and parents. To deepen the agency of the parents, new strategies are needed. Also, the current models of the rehabilitation needs to be developed to suit community-based rehabilitation in early education. more...
- Published
- 2022
9. Liikunta varhaiskasvatuksessa
- Subjects
liikuntakasvatus ,physical education (upbringing) ,physical training ,varhaiskasvatus ,children ,early education ,ta516 ,lapset (ikäryhmät) ,liikunta ,ta315 - Published
- 2018
10. Kielitietoisuus uudessa varhaiskasvatussuunnitelmassa
- Author
-
Sopanen, Pauliina
- Subjects
varhaiskasvatus ,early education ,kielitietoinen opetus ja kasvatus ,kielellinen tietoisuus ,kielitietoisuus ,opetussuunnitelmat - Abstract
Kielitietoisuus on yksi uusista käsitteistä uudessa varhaiskasvatusta ohjaavassa asiakirjassa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016, johon pohjautuvat paikalliset opetussuunnitelmat otettiin käyttöön elokuussa 2017. Artikkelissani kuvailen, miten kielitietoisuuden käsite tuodaan esille varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kielitietoisuutta käsitellään asiakirjassa laajana käsitteenä ja siihen viitataan asiakirjan niissä osissa, jotka koskevat varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa ja toimintakulttuuria. Näin ollen kielitietoisuuden voidaan katsoa olevan osa koko varhaiskasvatustoimintaa. nonPeerReviewed more...
- Published
- 2018
11. Kielitietoisuus uudessa varhaiskasvatussuunnitelmassa
- Subjects
varhaiskasvatus ,early education ,language awareness ,ta6121 ,ta516 ,kielitietoinen opetus ,curricula ,kielitietoisuus ,opetussuunnitelmat - Published
- 2018
12. Varhaiskasvatuksen käsikirja
- Subjects
child development ,leadership ,varhaiskasvatus ,early education ,lasten kehitys ,families ,ammatillinen kehittyminen ,inclusion ,ta516 ,perheet ,ta515 ,inkluusio ,johtajuus ,professional development - Published
- 2016
13. Varhaiskasvatus toimijuuden ja osallisuuden edistäjänä
- Author
-
Virkki, Päivi, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, School of Applied Educational Science and Teacher Education, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Philosophical faculty, School of Applied Educational Science and Teacher Education, Filosofinen tiedekunta, and Philosophical faculty more...
- Subjects
varhaiskasvatus ,early education - Published
- 2015
14. Motoristen taitojen arviointiin ja niihin liittyvien vaikeuksien tunnistamiseen käytettävän testin kehittäminen 4-6-vuotiaille lapsille
- Author
-
Laasonen, Kaisu
- Subjects
varhaiskasvatus ,motor skills ,assessment ,early education ,testit ,early intervention ,häiriöt ,oppimisvaikeudet ,motor performance ,motor control ,learning disabilities ,KEMO-testi ,motoriset taidot ,arviointi ,lapset ,motoriikka - Abstract
The aim of the research was to develop a motor skills assessment tool for 4-6- year-old children that would include test items for body awareness and basic motor skills, therefore demonstrating the children’s motor performance and related problems and supporting the planning of training programs. First, the contents of nine existing motor skills assessment tools were analyzed. Then, a new pilot test was prepared to test a sample group of 906 children (the mean age 5.1 years, SD 0.41, 48% boys, 52% girls). For the reliability and validity analysis, 55 simultaneous coding by two testers (r=.844 -.992, p=.01), 30 retests (r=.823, p = .01), 38 video analyses (test-retest and inter-tester constancy 86-96%) and 29 tests by MABC (no significant differences) were implemented. Non- parametric methods were used. The sample was divided into several age groups: 4.00-4.50 years, 4.51-5.00 years, 5.01-5.50 years and 5.51-6.00 years. The existing tests analyzed included the most important motor control elements except for body awareness and dual tasks. The manuals excluded the meaning of the test items from the process’ point of view and the reasons for failing. In the KEMO test, body awareness and control correlated with balance, skipping, and the total score. Children, who failed in the dual or triple tasks, also failed in several test items and had a low total score. Gender differences were significant (p = .000 - .05) in the group of 4.5-5.5-year-olds in several test items and with regard to the total score. Separate criteria were established for boys and girls in those items. The cut-off points of the test items and the total score are at 5% (gender ratio 4:1) and 15% (gender ratio 2:1). Problems with one test item indicates a need for training while a low total score indicates widespread problems that require therapy, a follow-up, or intervention. The test takes 15-20 minutes to complete. more...
- Published
- 2015
15. Motoristen taitojen arviointiin ja niihin liittyvien vaikeuksien tunnistamiseen käytettävän testin kehittäminen 4-6-vuotiaille lapsille
- Subjects
varhaiskasvatus ,motor skills ,assessment ,early education ,testit ,häiriöt ,oppimisvaikeudet ,motor performance ,motor control ,learning disabilities ,ta516 ,KEMO-testi ,ta315 ,motoriset taidot ,arviointi ,lapset ,motoriikka - Published
- 2015
16. 3-4-vuotiaiden päiväkotilasten sosioemotionaalisten taitojen ilmeneminen ja arviointi liikunnassa
- Author
-
Takala, Katri
- Subjects
liikuntakasvatus ,varhaiskasvatus ,päiväkodit ,arviointimenetelmät ,early education ,esikouluikäiset ,interventiotutkimukset ,socioemotional skills ,assessment instrument ,PE intervention ,sosioemotionaaliset taidot - Published
- 2014
17. The Development of Strategic Management and the Prediction of Success in the Stories of Early Education Directors
- Author
-
Akselin, Marja-Liisa, Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education, and University of Tampere
- Subjects
expert leadership ,Kasvatustiede - Education ,varhaiskasvatus ,narratiivisuus ,predicting success ,asiantuntijajohtajuus ,early education ,strategic management ,strateginen johtaminen ,narrativity ,menestymisen ennakoiminen - Abstract
Tutkimuksella haluttiin selvittää, miten kunnissa lasten päivähoitoa eli varhaiskasvatusta strategisesti johdetaan. Tutkimuksessa kävi ilmi, että harvassa kunnassa on laadittu toimialuekohtainen strategia. Tutkimustulokset kuitenkin osoittavat, että menestyäkseen tehtävässään johtajalla tulisi olla käytössään kunnan kontekstiin sopiva varhaiskasvatuksen strategia. Mikäli organisaatiosta puuttuvat strategiset tavoitteet, toiminta vaatii yksittäisten ratkaisujen kysymistä johtajilta, mikä sitoo johtajien energiaa päivittäisjohtamiseen strategisen johtamisen sijaan. Varhaiskasvatuksen hallinnointi on siirtynyt opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen vuoden 2013 alusta. Suomalaista varhaiskasvatusjärjestelmää on viime vuosina tarkasteltu kriittisesti, sillä varhaiskasvatuksen pedagogiikan toteuttamisen vapaus päiväkodeissa on hämmästyttävän suuri. Kunnissa päättäjien huomio on kohdistunut suuressa määrin päivähoitopaikkojen riittävyydestä huolehtimiseen. Väitöstutkimus tarkastelee varhaiskasvatuksen järjestelmä- ja yksikkötasoista problematiikkaa strategisen johtamisen kysymyksenä. Tutkimus osoitti, että kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavan johtajan tehtävään ajaudutaan sattumanvaraisesti. Alalle haetaankin ensisijaisesti työhön lasten pariin. Nykyaika haastaa kuitenkin näkemään varhaiskasvatuksen johtamistyön ammattijohtajan tehtävänä, johon hakeudutaan. Tutkimusta vartena haastateltiin yhdeksää eri kunnan varhaiskasvatuksesta vastaavaa johtajaa. Johtajia pyydettiin kertomaan johtamistyöstään tarina. Tarinoita analysoimalla selvitettiin, millaiseksi varhaiskasvatuksen strateginen johtaminen Suomen kunnissa rakentuu. Tutkimuksen yksi keskeisimpiä johtopäätöksiä on, että varhaiskasvatuksen johtajan on strategisesti järkevää panostaa suhdetoimintaan, mikä tarkoittaa hyviä yhteistyösuhteita päättäjien ja keskeisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Organisaation johtamisessa strategisesti merkittävää on johtajan visionäärisyys ja kyky toimia eri areenoilla vastuualueensa asioiden eteenpäin viemiseksi. Varhaiskasvatuksen johtaja on perustehtävän luonteen mukaisesti lempeä mutta vahva muutosjohtaja. Varhaiskasvatuksen johtamistyö on asiantuntijaorganisaation johtamista, joka perustuu jaetun johtajuuden idean mukaan yhdessä toimimisen periaatteelle. Organisaatiossa perustehtävä ja vastuut on selkeästi määritelty, jolloin ”kaikki eivät kuitenkaan tee kaikkea”. Vaikka varhaiskasvatuksen perustehtävän määrittelyssä ja pedagogiikan toteutuksessa korostuu jaettu vastuu, sen laadukkaasta toteutumisesta vastaa viime kädessä varhaiskasvatuksen johtaja. Tutkimuksen tavoitteena oli myös tarkastella, miten strateginen johtaminen ennustaa johtajan menestymistä työssään. Johtamistyön kokemuksella ja strategisella johtamisella näytti olevan merkitystä johtajan menestymiseen. Tutkimustulos haastaakin näkemään strategisen johtamisen dynaamisena, postmodernissa ajassa tapahtuvana osaamisena ja kyvykkyytenä, jota voidaan edelleen kehittää ja oppia. Väitöstutkimus kannustaa kehittämään alan johtajuuskoulutusta ja huomioimaan kehitystyössä myös julkiseen johtamiseen kuuluvat elementit. Varhaiskasvatuksen johtajan kyvykkyys johtaa strategisesti kuntien muuttuvissa toimintaympäristöissä tuo onnistuessaan sekä selkeyttä perustehtävään että johtamiseen. Tällä tavoitellaan menestystä ja sitä kautta varhaiskasvatukselle kuuluvaa arvostusta. This dissertation falls within the field of education and examines early education management. In it, early education is seen as the mission and the essence of day care service. At the municipal level, early education management is seen as part of strategic management: its purpose is to improve the conditions required for the provision of high-quality day care. The purpose of this study is to increase the understanding and form a general idea of strategic management's role in municipal early education. This study sets out to find out the types of management stories early education directors express when describing their executive duties, and how these illustrate strategic management in municipal early education. The aim of the study is to examine the links between strategic management and the success of early education directors in their work, and how their stories reflect the current trends in strategic management in early education. A total of nine early education directors from different municipalities participated in this study. The data was collected through narrative interviews, making this a work of narrative inquiry. From strategic management viewpoint, the directors' stories were used to pinpoint what is essential in the development of early education management and how the work might evolve in the future. The interviewees' stories consisted of chronologically proceeding work events that were connected at the levels of consciousness and action as causes and effects, and included emotional and value charges and the chance of randomness. The first analysis was data-driven and deployed narrative structure analysis, story type classification, meaning analysis and plot structure analysis to analyse the stories. The story types illustrated how the interviewees grew to become strategic directors. After the first data analysis, the interview data was subjected to a theory-driven analysis that employed an analysis framework for strategic management. This round resulted in individual management profiles for each interviewee. Based on their strategic management profiles and the challenges, obstacles and objections of executive duties, the directors' chances of succeeding in their work were predicted. Data analysis concluded with a series of analysis whose purpose was to examine how the stories of the early education directors have shaped their strategic management in practice. The analysis of these stories produced a concept of growing into a strategic director, which is illustrated by directors randomly ending up at their current positions after various events and changes. The following themes emerged in the analysis: being a good director, children and families as the basis of management, and increasing the valuation of early education and doing things together. In strategic management, the clearest emerging objective was the emphasis on public relations. Executive duties were seen as the pursuit of expert leadership, and managerial techniques depended on the organisation of early education system in the given municipality, i.e. they were context-dependent. When predicting future success, it became evident that there are many levels of strategic management. The stories of executive duties and strategic management seem to be interconnected, and experience in executive duties and strategic management played a role in a director's success. This finding challenges us to view strategic management as dynamic knowledge and skills in the postmodern time, as something that can be learned and developed. The findings produce a theoretical structure of strategic management in early education that takes into consideration the city as the context, and the institutional profession of early education – mission-based management – which makes it contextual. The purpose of strategic management in early education is to emphasise symbolic tasks. The purpose of these symbolic tasks is to strengthen the identity of early education by clearly stating its vision, create a sense of solidarity in the community, and gain visibility as a strong expert and leader in early education. Cities must compose an early education strategy alongside their other strategies, and these strategies must be effective. Strategically, it is wise for the early education directors to invest in public relations, i.e. to keep good relations with the policy makers and collaboration partners. As personnel managers, strategic directors in early education are, as befits their mission, gentle but strong change leaders who aspire to be expert leaders. In expert leadership, the tasks of pedagogical leadership are executed according to the idea of shared leadership. Mission-related management includes a partly unspoken ethos that aims at absolute good and combines early education management at the municipal level to the broader early education institution as a national and international, contextual phenomenon. more...
- Published
- 2013
18. 'Yksilöllistä huomiota arkisissa tilanteissa' : päiväkodin toimintakulttuurin kehittäminen lasten itsetuntoa vahvistavaksi
- Author
-
Koivisto, Päivi
- Subjects
self-esteem ,participatory action research ,päiväkodit ,varhaiskasvatus ,toimintakulttuuri ,early education ,operating culture ,educational practices ,kehittäminen ,day care centre ,lapset ,itsetunto - Abstract
Itsetunnon perustaa rakennetaan päiväkoti-iässä. Päivi Koiviston tutkimus yhden päiväkodin toimintakulttuurista osoittaa, että lasten itsetunnon vahvistaminen päiväkodin arjessa on mahdollista, mutta se vaatii kasvattajilta ja koko työyhteisöltä tietoista toimintaa ja uskallusta oman työn kriittiseen arviointiin ja kehittämiseen. Lasten itsetunnon vahvistaminen on vaativa ja moniulotteinen tehtävä. Koivisto kehitti teoriaa ja käytäntöä yhdistäen mallin niistä tekijöistä, jotka osoittautuivat oleellisiksi lasten itsetunnon vahvistamisessa päiväkodin arkipäivän tilanteissa. – Mielenkiintoista oli havaita lasten arvostavan näitä samoja asioita, joihin tutkimuksen aikana yritettiin kiinnittää huomiota, Koivisto kertoo. Haastattelujen perusteella lapset arvostivat aikuisten ystävällisyyttä, huolenpitoa ja välittämistä. Lapsista tuntui hyvältä, kun aikuinen oli aidosti läsnä, kuunteli ja antoi yksilöllistä huomiota. Lapsille oli tärkeää kiireetön ja lämminhenkinen yhdessäolo. Hyvinkin arkiset puuhat aikuisen kanssa olivat lapsille merkityksellisimpiä. Kasvattajalta vaaditaan rohkeutta ja uskallusta Lapsen itsetunnon vahvistaminen alkaa kasvattajan tutkimusmatkasta omaan itseen. Kasvattajan on tutkittava omaa itseään, omia ajatuksiaan ja omia toimintatapojaan suhteessa teoria- ja tutkimustietoon lasten itsetunnon tukemisesta. Tämä tutkimusmatka on toiminnan muutoksen edellytys. Tärkeimpänä tekijänä lasten itsetunnon vahvistamisessa on aikuisen ja lapsen välinen vuorovaikutus. Kasvattajan on tunnettava oma vuorovaikutustapansa suhteessa jokaiseen lapseen. – Sekä sanattomaan että sanalliseen viestintään tulee kiinnittää huomiota. Vuorovaikutuksessa on oltava pääasiassa myönteinen sävy ja siihen on sisällyttävä henkilökohtaista, jakamatonta huomiota, korostaa Koivisto. Koko päiväkodin toimintakulttuurin tasolla henkilökunnan tietoisuuden nousu auttoi työntekijöitä vähitellen vapautumaan perinteisistä, itsestään selvistä ajatusmalleista ja toimintatavoista ja kehittämään niiden tilalle uusia. Henkilökunnalle muodostui yhteinen ymmärrys niistä arvoista, joille itsetuntoa vahvistava toimintakulttuuri haluttiin perustaa: olemassaolon oikeutus, vuorovaikutuksen arvostaminen, kiireettömyys ja lasten yksilölliset tarpeet. Yhteiset arvot johtivat uusiin pedagogisiin ratkaisuihin kuten tavoitteiden ja toiminnan priorisointiin, pienryhmissä toimimiseen, kiireettömyyteen päivän toiminnoissa ja mahdollisuuksien järjestämiseen leikille. Lapsille tarjottiin mahdollisuuksia sylissä oloon ja aikuisen läheisyyteen ja lasten yksilöllisyys otettiin entistä paremmin huomioon. - Lasten itsetunto vahvistuu, kun kaikki päivän tilanteet nähdään yhtä arvokkaina ja kasvattajat ovat niissä kaikissa mukana aidosti läsnä ollen, Koivisto toteaa. The aim of the study was to develop educational practices and operational activities to strengthen children’s self-esteem in a daycare centre. During the research process the main point was to discover those prerequisites and factors which facilitate the enhancement of children’s self-esteem in everyday life. The study was conducted as participatory action research during 1999-2001 in one single daycare centre in Jyväskylä. The process proceeded simultaneously in both individual and social stages. On the individual level each educator studied, evaluated and developed his or her own practices and on the social level the operational culture of the entire daycare centre was developed. A hierarchical model of self-esteem was used as the theoretical framework of the study. In the model, global self-esteem is placed at the apex and specific domains – academic, physical, social and emotional self-esteem - are nested underneath. These discrete domains are thought to contribute to each other and to global self-esteem. Global self-esteem is more relevant to overall psychological well-being and specific domains are more relevant to behaviour or behavioural outcomes. In this study the main focus was on the strengthening of children’s global self-esteem. The qualitative data consisted mainly of reflective material produced by the employees in the daycare centre. Reflective diaries, questionnaires, individual and group discussions, videorecordings and interviews with staff and children were used as research methods. The observational diary kept by the researcher played a supplementary role in the analysis. Reflective methods and collected data were used as tools in the development work. Staff training, which lasted for the duration of the research process, was an important part of this study. The key factors underlying the successful outcomes of this development process were as follows: 1) employees had a direction and goals agreed through consensus, 2) every participant was committed to achieving those goals, 3) every participant found reflection methods suitable for him or herself and 4) a common theoretical basis was formed for the development work. The goals agreed on through consensus and formed during the development process were: 1) improving the atmosphere and interaction between children and adults, 2) paying attention to the uniqueness of children and their individual needs, and 3) making pedagogical decisions. The educators also wanted to develop their skills in providing constructive guidance and in giving feedback to children. By combining theory and the results of the study, a model was formed for enhancing children’s self-esteem in everyday life in daycare. The model expresses those premises which make the strengthening of children’s self-esteem possible. The model provides a scientific basis for developing early education, especially daycare practices directed towards strengthening self-esteem. more...
- Published
- 2007
19. Peer Collaboration as Aim and Resource of Preschoolers in Open-Ended Composing Task
- Author
-
Makkonen, Heli, Kasvatustieteen laitos, Department of Education, Kasvatustieteiden tiedekunta, Kasvatustieteen laitos, Faculty of Education, Department of Education, Kasvatustieteiden tiedekunta, and Faculty of Education more...
- Subjects
esiopetus - tietokoneavusteinen oppiminen ,esiopetus - yhteistoiminnallinen oppiminen ,esiopetus - yhteistoiminnallisuus ,varhaiskasvatus ,early education ,esiopetus - vertaisryhmät - Published
- 2005
Discovery Service for Jio Institute Digital Library
For full access to our library's resources, please sign in.