Search

Pro gradu-tutkielmassani selvitän, mitä haasteita liittyy maahanmuuttajien kouluttamiseen sekä heidän kielitaitoaan mittaavan kielitutkinnon laadintaan. Kontekstina tutkimukselle on ranskalainen aikuiskoulutuskeskus, jossa koulutettiin vuoden 2018 aikana 1 000 maahanmuuttajaa ja heitä varten aloitettiin uuden ranskan kielen tutkinnon laadinta, jossa otetaan huomioon maahanmuuttajien kielitaitotarpeet työelämään integroitumisen näkökulmasta. Olen liittänyt nämä lähtökohdat tutkimukseeni siten, että tutkimuskysymykseni on kaksivaiheinen: Mitä haasteita liittyy maahanmuuttajien kouluttamiseen sekä maahanmuuttajille tarkoitetun ranskan kielen tutkinnon kehittämiseen? Kvalitatiivisen tutkimukseni aineisto on kaksiosainen. Aineiston keruumenetelmässä käytin aktiivista osallistuvaa havainnointia. Primäärilähde pohjautuu maahanmuuttajien koulutusohjelmaan, jota varten haastattelin 16 aikuiskoulutuskeskuksen työntekijää. Kielitutkinnon materiaalit ovat tutkimusaineistoni sekundaarilähde. Analysoin molemmat aineistoni temaattisesti. Haastattelujen perusteella maahanmuuttajille suunnatussa koulutusohjelmassa sen suurin anti oli sen monipuolisuus: kielen opetus, ammatillinen koulutus, majoitus- ja ruokapalvelut. Näin ollen projekti edesauttaa maahanmuuttajien integroitumista ranskalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään, joka oli kaikkien vastanneiden kesken projektin suurin panos. Projektin liittyviä haasteita oli kuitenkin monia. Maahanmuuttajien koulutukseen liittyvät haasteet liittyivät eniten ranskan kielen taitoon, joka oli heikko vielä koulutusohjelman päätyttyä (69 % vastaajista). Työntekijöitä koskevat haasteet liittyivät muun muassa siihen, että projektiin rekrytoidut työntekijät eivät saaneet tarpeeksi tietoa ja koulutusta projektiin liittyvistä opetusmenetelmistä (56 % vastaajista). Projektinhallintaan liittyviä haasteita oli muun muassa se, ettei koulutuskeskus ole aiemmin kouluttanut maahanmuuttajia eikä siten ranskan kielen opetusta ole aiemmin järjestetty (31 % vastaajista). Projektia varten rekrytoitiin ranskan kielen kouluttajia ulkopuolelta, joka oli ylimääräinen, mutta pakollinen lisäkulu. Kehitettäviä puolia ilmeni muun muassa ranskan kielen opetukseen panostamisena sekä maahanmuuttajille tarkoitettujen palvelujen kehittämistarpeena. Tuleva ranskan kielen tutkinnon tarkoitus on edesauttaa Ranskaan saapuvia maahanmuuttajia. Projekti on haastava, kun pääosassa on maahanmuuttajien työelämävalmiuksia mittaava kielitaito, jonka myötä integroituminen työelämään tapahtuisi nopeammin. Kielitutkinnon luetun ja kuullun-ymmärtämisosiot ovat sähköisessä muodossa monivalintakysymyksinä ja siinä arvioidaan yleisiä työelämään ja ranskalaiseen yhteiskuntaan liittyviä tietoja ja taitoja. Puhutun ja kirjoitetun ranskan kielen tuotto arvioidaan puolestaan maahanmuuttajan ammattiin tai tulevaan ammattiin liittyvillä kysymyksillä. Tutkinnon arviointimuodollisuudet ja tavoitteet ovat selkeät, mutta tulosten perusteella kyseessä on ranskan kielen testi, jonka käyttötarkoitus rajoittuu ensi kädessä koulutusohjelmaan osallistuville maahanmuuttajille.

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitän opettajien tottumuksia ja hyväksi havaittuja käytäntöjä teknologian käytöstä ranskan kielen suullisen kielitaidon opetuksessa ja arvioinnissa. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: miten opettajat käyttävät teknologiaa ja mitä on hyvä teknologian käyttö. Nämä kaksi pääkysymystä sisältävät useita alakysymyksiä. Tutkimus on rajattu koskemaan peruskoulun ja lukion ranskan kielen opettajia. Tutkimusaineistona on e-lomakkeena toteutettu kysely, johon vastasi 47 opettajaa. Aineistoa täydentävät kolme lyhyttä haastattelua, joissa syvennetään kyselyn teemoja ja pohditaan syitä tuloksiin. Lisäksi keskeinen osa työtä on luku, jossa esitellään lyhyesti kaikki opettajien vastauksissaan esille tuomat sovellukset ja nettisivut. Tulokset osoittavat, että 93% opettajista käyttää teknologiaa suullisen kielitaidon opetuksessa vähintään pari kertaa kuussa, ja jopa 43% käyttää sitä lähes joka tunti. Käytetyimmät laitteet ovat tietokone, tabletti, älytaulu ja älypuhelin. Arvioinnissa teknologian käyttö on vähäisempää, vain 30% opettajista sanoo käyttävänsä sitä vähintään pari kertaa kuussa. Suurin osa opettajista, 77%, on sitä mieltä että teknologia on hyödyllistä. Opettajien vastauksista nousi esiin kolme pääasiallista vinkkiä teknologian käyttöön. Ensinnäkin äänittäminen ja videointi ovat erinomaisia tapoja harjoitella ja myös arvioida suullista kielitaitoa. Toiseksi internet tarjoaa loputtomasti autenttista materiaalia kuullunymmärtämiseen. Kolmanneksi on huomioitava käytännön vaatimukset, eli testattava aina teknologian toimivuus ja valittava tarpeeksi helpot sovellukset, jotta niiden opetteluun ei mene liikaa aikaa. Hyödyllisimmäksi mainitut sovellukset ja nettisivut ovat iMovie, Kahoot, Puppet Pals, QuickVoice, Quizlet, Showbie, Sock Puppet, Vocaroo, Whatsapp ja Youtube. Vaikka suurin osa opettajista suhtautuu teknologiaan myönteisesti, sen ongelmat tiedostetaan myös hyvin. Opettajien vastauksissa nousee erityisesti esiin uusien työtapojen omaksumiseen kuluva aika, teknologian pedagogisesti perustellun käytön vaikeus ja teknologian jatkuvan kehityksen mukana pysymisen haaste. Silti teknologian nähdään pääasiassa tuovan lisäarvoa opetukseen ja olevan välttämätön osa niin nykyajan kuin tulevaisuuden kielenopetusta.