Search

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Jyväskyläläisen yläkoulun ranskan kielen opiskelijoiden käsityksiä Ranskasta ja ranskan kielestä. Tavoitteena oli selvittää, millaisia näkemyksiä opiskelijoilla on Ranskan maasta, sen ihmisistä ja itse kielestä, sekä tutkia, muuttuivatko nämä käsitykset kolmen vuoden ranskanopiskelun aikana. Lisäksi selvitimme taustasyitä ranskan kielen valinnalle sekä oppilaiden motivaatiota ranskan kielen opiskelussa. Tutkimusmetodina oli kyselylomake, joka koostui kyllä/ei –kysymyksistä sekä muutamista avoimista kysymyk-sistä. Tavoitteena oli tehdä kvalitatiivinen tutkimus, jonka mitta-asteikkona toimi luokitteluasteikko. Otos koostui yhteensä 29 ranskanopiskelijasta, jotka jakautuivat seitsemäs-, kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisiin. Näin saimme selvitettyä, miten oppilaiden käsitykset Ranskasta ja ranskan kielestä muuttuivat kolmen vuoden opiskelun aikana. Tuloksista kävi ilmi, että oppilailla ei ollut paljon tietämystä Ranskasta ennen opiskelujen aloittamista, mikä jätti heidän mielikuvansa Ranskasta pitkälti ennakkoluulojen tasolle. Melkein kaikkien käsitykset Ranskasta muuttuivat opiskelun myötä. Syitä kielen valinnalle olivat pääasiassa vanhemmat ja monien oppilaiden mielestä ranska on myös hyödyllinen kieli tulevaisuutta ajatellen. Kuitenkin suurempi osa oppilaista ei ollut halukas jatkamaan ranskan opintoja yläkoulun jälkeen. Ranskan kieltä pidettiin vaikeana ja kauniina kielenä, kun taas ranskalaiset nähtiin elegantteina, sosiaalisina ja romanttisina. Samankaltaisia tuloksia on saatu myös aikaisemmassa tutkimuksessa. Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisilla oli negatiivisempia kuvia ranskalaisista kuin seitsemäsluokkalaisilla.

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ennakkoluuloja ja käsityksiä ranskan kielestä valittaessa vapaavalintaista B2-kieltä Jyväskyläläisessä yläkoulussa. Tavoitteena oli selvittää millaisia käsityksiä oppilailla on ranskan kielestä ja vaikuttavatko nämä heidän B2-kielivalintaansa. Lisäksi selvitimme mitä muita tekijöitä kielivalinnan taustalla ilmenee. Tutkimuksen apuna toimivat aiemmat tutkimukset kielivalinnoista, motivaatiosta ja ennakkoluuloista. Tutkimusmetodina oli kyselylomake, jossa mitta-asteikkona toimi luokitteluasteikko. Ainoastaan yksi kysymys oli avoin. Tavoitteena olikin tehdä kvantitatiivinen tutkimus. Otoksena oli 55 seitsemäsluokkalaista oppilasta, joista kukaan ei ollut aiemmin opiskellut ranskan kieltä. Näin heillä ei ollut aiempaa tietoa esimerkiksi ranskan kieliopista. Vastauksista saimme selville useita tuloksia. Selvisi, että oppilailla on ennakkoluuloja ranskasta. Sitä pidettiin vaikeana kielenä ja lisäksi monet ajattelivat, ettei sitä tarvita paljoa. Toisaalta ranskaa pidettiin myös kauniina ja mielenkiintoisena kielenä, erityisesti tytöt olivat tätä mieltä. Oppilaista ainoastaan seitsemän halusi aloittaa ranskan kielen opiskelun ja syyt liittyivät juuri ranskan kielen kauneuteen tai hyödyllisyyteen. Sen sijaan suurin osa niistä oppilaista, jotka eivät halunneet kyseistä kieltä opiskella, sanoivat, ettei ranska kiinnosta heitä. Voikin todeta, että käsitykset ranskasta vaikuttavat osaltaan kielivalintaan, mutta henkilökohtainen kiinnostus ja motivaatio kieltä kohtaan nousevat tärkeämmiksi. Samankaltaisia tuloksia on saatu myös aiemmin.