Search

This ethnographic case study explores how developers, editors, and reporters in two Norwegian newsrooms evaluate automated news and which logics underlie their assessments. Despite automation being described as the most disruptive data-centric practice of journalism, the observations and in-depth interviews show that all three groups define automated texts as journalism. At the same time, they characterize automated news as simplistic, lacking creativity and a critical approach, and argue that today’s machine-written texts are incapable of fulfilling central professional ideals such as critical scrutiny and advocating on behalf of the citizenry. Accepting automated news as journalism while simultaneously stressing its low quality shows a growing gap between what the newsroom groups are willing to accept because of organizational demands and what they ideally want journalism to be. The conflicting assessments may indicate financial motives gaining ground within Nordic media companies.

Tässä artikkelissa tarkastellaan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden psykologista sopimusta. Psykologinen sopimus työntekijän ja organisaation välisenä vastavuoroisena sanattomana sopimuksena on työkäyttäytymisen ja työasenteiden näkökulmasta merkittävä. Aiemmasta tutkimuksesta tiedetään, että psykologisen sopimuksen rikkoutuminen aiheuttaa työtyytymättömyyttä ja heikentää organisaatioon sitoutumista. Täyttynyt psykologinen sopimus puolestaan lisää työntekijän tyytyväisyyttä, tuottavuutta ja sitoutumista. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on tuottaa tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden psykologisen sopimuksen sisällöllisistä piirteistä. Sisällönanalyysissa kiinnitettiin huomiota aiemmissa tutkimuksissa esitettyihin kuvauksiin sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden odotuksista suhteessa organisaatioon. Analyysin perusteella sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijän psykologinen sopimus rakentuu kolmesta tekijästä: asiantuntijuudesta, sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta ja organisaatioon osallistumisesta. Asiantuntijuudessa keskeistä oli sekä työntekijän henkilökohtainen ammatillinen kehittyminen että työyhteisön kehittyminen. Asiantuntijuutta vahvisti kokemus työntekijöiden keskinäisestä sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta, mikä näkyi haluna toimia moniammatillisesti, vaikka kollegoiden keskinäinenkin tuki oli tärkeää. Työntekijät halusivat toimia aktiivisesti myös suhteessa organisaatioon. He odottivat mahdollisuutta osallistua organisaation kehittämiseen ja päätöksentekoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijän psykologisen sopimuksen ydin on työntekijän asiantuntijuudessa, joka rakentuu suhteessa asiakkaaseen.

Obsessive-compulsive disorder (OCD), characterized by repetitive intrusive thoughts and ritualized behaviors, is a highly debilitating disorder with an estimated lifetime prevalence of about 2 %. Approximately 10 % of these patients have severe symptoms despite having received all available treatments, thus considered treatment refractory. Deep brain stimulation (DBS), a reversible, safe and adaptive method widely used for movement disorders, enables specific targeting of deep brain structures of relevance in OCD. About 60% of the patients with treatment refractory OCD show ameliorated symptoms and improved quality of life with DBS. Taking ethical aspects into consideration DBS is a viable option for patients with treatment refractory OCD though further studies are needed to fully understand and individualize this treatment.