Search

Tutkielmani aiheena on Suomen ja Ruotsin korkeimpien oikeuksien antamien neljän tuomioistuinpäätöksen oikeudellisten käsitteiden tutkiminen. Suomen korkeimman oikeuden päätökset on annettu ruotsin kielellä. Päätöksistä kaksi käsittelee törkeää pahoinpitelyä ja kaksi lahjontarikosta. Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, mihin aihepiireihin tuomioistuinpäätöksissä käytettävät juridiset käsitteet kuuluvat tematiikan kannalta, mistä käsitteet ovat juridis-hierarkkista näkökulmaa ajatellen peräisin, miten tuomioistuinpäätösten rakenne Suomen ja Ruotsin korkeimpien oikeuksien välillä eroaa ja mikä on tuomioistuinpäätösten keskimääräinen virkepituus suhteessa aiempiin tutkimuksiin ja muihin tieteenaloihin. Näihin kysymyksiin etsin vastausta käsiteanalyysin ja tekstianalyysin avulla. Tämä tutkielma osoittaa, että rikosoikeudellisissa tuomioistuinratkaisuissa on eniten käsitteitä, jotka viittaavat rikollisuuteen, rikostyyppeihin ja rikoksen vahingollisuuden arviointiin. Vähiten esiintyy käsitteitä, jotka viittaavat prosessin taustalla toimivaan oikeuslaitokseen. Useimmat käsitteet ilmenevät lakitasolla ja vain osa käsitteistä ilmenee hierarkkisesti ylimmällä, perustuslain tasolla. Tuomioistuinratkaisujen jäsennys eroaa Suomen ja Ruotsin korkeimpien oikeuksien välillä erityisesti tuomiolauselman esittämispaikan osalta. Virkepituudessa maiden korkeimpien oikeuksien välillä ei ole suurta eroa. Tutkielma osoittaa kuitenkin, että tuomioistuinratkaisujen virkkeet ovat oikeudelliselle kielelle tyypilliseen tapaan pitkiä. Lisätutkimusta tarvitaan, jotta tutkimustuloksia voitaisiin yleistää.

Tutkielmani käsittelee Intrum Justitia -konsernin internetsivuilla esiintyvää retoriikkaa: mitä tietoa velalliselle tarjotaan, mitä retorisia keinoja lähettäjä käyttää saadakseen ve-lallisasiakkaan maksamaan ja millaisia (mahdollisesti myös kulttuurisia) eroja tai yhtä-läisyyksiä Suomen, Ruotsin ja Tanskan tytäryhtiöiden internetsivun välillä esiintyy. Materiaalini koostuu kolmesta internetsivusta, joista jokainen edustaa yhtä maata ja kulttuuria. Kyseessä on velallisasiakkaalle suunnitellun sisällön pääsivu. Tutkimusmenetelmäni on kvalitatiivis-deskriptiivinen retorinen tekstianalyysi ja tutki-mukseni pääkäsitteitä ovat ethos, pathos ja logos. Näiden käsitteiden avulla analysoin lähettäjän viestin ja argumenttien sisältöä. Koska kyseessä on internetsivu, otan huomi-oon myös multimodaaliset tekijät. Päästäkseni syvemmälle viestin retorisiin tekijöihin analysoin myös internetsivun rakennetta tietyn tiedon korostamisen kannalta. Yhtiön internetsivujen ulkonäkö määräytyy koko yhtiötä kattavan brand manuaalin mukaan, mutta jokainen tytäryhtiö voi päättää itse sivujen sisällöstä. Analyysissäni selvisi, että tytäryhtiöiden sivuilla on paljon samoja tekstielementtejä, mutta ne on sijoitettu eri tavoin. Ruotsalainen ja tanskalainen sivu esittelevät suoraan perintäalaa ja siihen liittyvää lainsäädäntöä, kun taas suomalaisen sivu keskittyy yhtiön palvelumuotojen esittelyyn. Suomessa korostetaan välitöntä yhteydenottoa, kun taas Ruotsissa ja Tanskassa tietoa on saatavilla heti kotisivulla, ja asiakasta lähestytään lä-hinnä kehottavassa hengessä. Aineistosta oli selkeästi havaittavissa kulttuurisia eroja siinä, kuinka yritys kohtaa asiakkaan: Suomessa keskitytään tehokkaaseen asioiden hoi-tamiseen ja palvelun tarjoamiseen kun taas Ruotsissa ja Tanskassa asiakkaalle tarjotaan heti luettavaksi perintään ja velan hoitamiseen liittyvää tietoa.

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen suomalaisten lukiolaisten (n=20) ja yliopisto-opiskelijoiden (n=20) sekä ruotsalaisten lukiolaisten (n=20) ruotsinkielisten kertomusten rakennetta. Vertaan, miten suomalaiset toisen kielen oppijat ja ruotsalaiset ensikielen oppijat rakentavat kertomuksensa. Tutkimusmateriaali, joka koostuu 60 lyhyestä kirjoittajien omiin kokemuksiin perustuvasta kertomuksesta, on osa aineistoa, jota on kerätty Jyväskylän yliopiston toisen kielen oppimista käsittelevässä Topling-hankkeessa vuodesta 2010 alkaen. Tutkimukseni on pääasiassa laadullinen tekstinanalyysi, jossa käytän myös määrällisiä menetelmiä. Pohjaan analyysini labovilaiseen kertomusmalliin (Labov & Waletzky 2006 [1967]; Labov 1972), jonka mukaan kertomuksen rakenteeseen kuuluu kuusi elementtiä: abstrakti, orientaatio, toiminta, tulos, arviointi ja lopetus. Tavoitteena on selvittää, miten suuressa mittakaavassa ja missä järjestyksessä nämä kertomusosat esiintyvät aineistossani ja millaisia ne ovat luonteeltaan. Tutkimustulokset osoittavat, että kaikki 60 kertomusta sisältävät taustoittavaa orientaatiota, tapahtumista kertovaa toimintaa ja kertomuksen tärkeyttä painottavaa arviointia. Kolme muuta kertomusosaa, alun tiivistävä abstrakti, seurauksista kertova tulos ja labovilainen kertomuksen lopetus, ovat puolestaan suhteellisen harvinaisia elementtejä. Täten voidaan todeta, että orientaatio, toiminta ja arviointi näyttävät kuuluvan kertomuksen syvärakenteeseen. Ensi- ja toisen kielen oppijoiden kertomusrakenteissa on havaittavissa tiettyjä eroja, jotka voidaan nähdä johtuvan lähinnä erilaisista kielellisistä valmiuksista, mutta myös henkilökohtaisista valinnoista, kuten aiheesta. Kyse on kuitenkin enemmän laadullisista kuin rakenteellisista seikoista, kuten erilaisten arviointityyppien käytöstä. Tämän tutkimuksen kirjoittajat rakentavat kertomuksensa pääpiirteittäin prototyyppisen rakenteen mukaisesti: valtaosa kertomuksista sisältää selkeän alun, keskikohdan ja lopun, joilla on oma funktionsa ja joita voidaan kuvata havainnollisesti Labovin kertomusmallin avulla.