Search

Yhteiskuntaoppia voidaan pitää heikosti sukupuolittuneena oppiaineena, sillä perusopetuksessa tyttöjen ja poikien asenteet sitä kohtaan ovat samanlaiset ja lukiossa yhteiskuntaopin ylioppilaskokeen suorittajien sukupuolijakauma on hyvin tasainen. Yhteiskuntaoppi on kuitenkin moniaineksinen kokonaisuus: sen aiheita ovat politiikka, talous, laki ja sosiaalipolitiikka. Aikaisempien tutkimusten pohjalta voidaan olettaa, että pojilla ja tytöillä on eri tavalla kiinnostusta näihin aiheisiin. Tässä artikkelissa tutkitaan, millaisia ovat ne yhteiskuntaopin ylioppilaskokeen tehtävät, joita tytöt ja pojat ovat kokeessa valinneet selvimmin eri tavalla vuosina 2007–2014. Taloustieto osoittautuu tässä tarkastelussa alueeksi, jossa poikien ja tyttöjen valintojen erot ovat olleet selvimmät. Artikkelissa pohditaan tutkimustuloksen sanomaa sukupuolitietoisen opetuksen näkökulmasta ja muistutetaan, että oppiaineiden sukupuolittuneisuutta tutkittaessa on hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, mitä sukupuolittuneita rakenteita oppiaineiden sisällä on.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin ylioppilastutkinnon yleisarvosanan, tavoiteorientaatioiden ja muiden motivaatiotekijöiden yhteyttä menestymiseen valtakunnallisessa kasvatusalan valintayhteistyöverkoston toteuttamassa opiskelijavalintakokeessa (VAKAVA). Tutkimukseen osallistuivat Jyväskylän yliopiston luokanopettajakoulutukseen pyrkineet hakijat vuosina 2014 ja 2015 (n = 399). Tutkimusaineisto koostui VAKAVAkoepistemääristä sekä hakijoiden itsearvioinneista, jotka liittyivät erilaisiin tavoiteorientaatioihin (oppimis-, saavutus-, suoritus-lähestymis-, suoritus-välttämis- ja välttämisorientaatio) sekä muihin motivaatiotekijöihin (kokemus opiskelun mielekkyydestä, luovutusherkkyys ja epäonnistumisen pelko). Polkumallinnuksen tulokset osoittivat, että VAKAVA-kokeessa menestyivät yhtäältä ne hakijat, jotka saivat korkeita arvosanoja ylioppilaskokeessa ja toisaalta ne, jotka kokivat opiskelun mielekkääksi. Lisäksi hyvään valintakoemenestykseen liittyivät halu menestyä paremmin kuin muut ja vähäinen epäonnistumisen pelko. Tuloksilla on merkitystä opettajankoulutuksen ajankohtaisen kehittämiskohteen eli opettajankoulutuksen opiskelijavalintojen kannalta. peerReviewed

Artikkelissa paneudutaan lukio-opintojen vaikuttavuuteen tasa-arvoisten oppimistulosten edistäjinä englannin kielen pitkän oppimäärän näkökulmasta. Tutkimusongelmat kohdentuvat perusopetuksen päättövaiheen oppimistulosten ja ylioppilastutkintoarvosanan yhteyksiin opiskelijan taustamuuttujien valossa. Perusopetuksen aineisto kerättiin 2013 ja ylioppilaskoeaineistot samoilta opiskelijoilta vuosina 2015–2016. Eniten ylioppilaskokeessa menestymistä ennusti perusopetuksen päättyessä osoitettu kielitaito, etenkin kuullun ja luetun ymmärtämistaito. Perusopetuksessa havaitut sukupuolten, jatko-opintosuunnitelmien, vanhempien koulutustaustan ja koulun opetuskielen mukaiset erot kielitaidossa näkyivät englannin ylioppilaskoemenestyksessä. Sitä selittivät eniten peruskouluaikainen kielitaito, perusopetuksen päättöarvosana ja käsitys omasta osaamisesta. Lukio-opetuksen aikana englannin taidon taso ja laatu kohenivat, mutta saavutuserojen tasoittaminen säilyy opetuksen haasteena. peerReviewed