Search

Tutkivaa journalismia pidetään riskipitoisena journalismin lajina, ja sen harjoittajiin kohdistuu erityisiä turvallisuus- ja tietoturvauhkia. Näiden uhkien luonne ja vakavuus vaihtelevat kuitenkin merkittävästi kontekstista toiseen. Tyypillisesti journalistit pyrkivät huomioimaan nämä riskit ja varautumaan niihin omalla toiminnallaan. Tämä tutkimusartikkeli tarkastelee suomalaisten tutkivien journalistien näkemyksiä työhön liittyvistä riskitekijöistä ja kartoittaa heidän työssään soveltamia turvakäytäntöjä. Lisäksi artikkeli tarkastelee sitä, miten journalistit arvioivat turvakäytäntöjen tarvetta erilaisissa tilanteissa, millaiset tekijät hankaloittavat turvakäytäntöjen soveltamista työssä sekä mitä kautta tutkivat toimittajat ovat saaneet tietoa ja oppia turvallisuutta ja tietoturvaa koskevissa asioissa. Tutkimusaineisto koostuu 12 tutkivan journalistin teemahaastatteluista ja journalistien ennen haastattelua täyttämistä esitietokyselyistä. Aineiston analyysi osoittaa, että tutkivien journalistien huolenaiheet liittyvät Suomessa erityisesti lähteiden suojeluun. Journalistit käyttävät merkittävää itsenäistä harkintavaltaa soveltamiensa turvakäytäntöjen suhteen ja perustavat yleensä harkintansa tapauskohtaisesti tekemiinsä riskiarvioihin. Turvakäytäntöjen opiskelu ja osaamisen ylläpito jäävät tyypillisesti journalistien oman aktiivisuuden varaan, mutta tietoa ja apua jaetaan kollegiaalisesti tutkivien toimittajien ammattikunnan sisällä.

The aim of the study is to find out how banks’ accessibility experts and customer service staff talk about the accessibility and information security of online banking services. The focus is on content accessibility, in which the content of the communication is understandable and easy to adopt. Research material was collected from accessibility experts and customer service representatives through interviews and a survey. Discourse analysis is used as a method of analysis. The results of the study show that content accessibility and information security are approached through equality, the bank’s reputation, and the security of services. As a conclusion of the study, it can be stated that information security offers a concrete perspective on content accessibility and emphasizes that it is an advantage for the bank to meet more than the minimum accessibility requirements in its online banking services, whereby the meaning of the language used in the content of the services is emphasized. [ABSTRACT FROM AUTHOR]

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata johtajien näkemyksiä teknologian hyödyntämiseen liittyvästä yksityisyydensuojasta, tietoturvasta ja -suojasta, niihin liittyvistä haasteista ja ratkaisuista sekä teknologisten ratkaisujen hankkimatta jättämiseen liittyvistä tekijöistä ikääntyneiden kotipalveluissa. Tutkimus on poikkileikkausasetelmassa tehty survey-tutkimus. Aineisto kerättiin syksyllä 2022 sähköisellä kyselyllä iäkkäiden kotipalvelujen johtajilta (n=68) viidestä sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymästä ja viidestätoista kunnasta tai kaupungista eri puolilta Suomea. Kyselylomake sisälsi neljä strukturoitua ja kaksi avointa kysymystä. Aineisto analysoitiin kuvailevilla tilastomenetelmillä ja induktiivisen sisällön analyysin periaatteilla. Tulosten mukaan teknologisten ratkaisujen käyttöönotossa huomioidaan Digi-HTA-arviointien asioita tietoturvasta ja -suojasta pääasiallisesti hyvin, mutta tässä tunnistettiin myös kehitettävää. Johtajien arvioiden mukaan teknologian hankintaprosesseissa huomioidaan tietosuojaan liittyvät tekijät hyvin, ja prosesseihin on luotu tietoturvaan liittyvät kriteerit. Teknologisten ratkaisujen hankkimatta jättämiseen arvioitiin vaikuttavan erityisesti se, että ratkaisut eivät vastanneet asiakkaiden tarpeisiin tai niiden ei nähty tehostavan toimintaa. Johtajien näkemykset teknologian hyödyntämiseen liittyvän yksityisyydensuojan ja tietoturvan ja -suojan haasteista liittyivät toimintaympäristöön, digitaalisiin ratkaisuihin, toimintatapoihin ja osaamiseen sekä organisaation käytäntöihin haasteiden ehkäisyssä. Näiden haasteiden ratkaisuiksi nähtiin viestintä ja vuorovaikutus, yksityisyydensuojaa, tietoturvaa ja -suojaa koskevien prosessien määrittäminen sekä toimintatapojen muuttaminen ja osaamisen kehittäminen. Yksityisyydensuojaan, tietoturvaan ja -suojaan liittyvien tekijöiden huomioiminen toteutuu ikääntyneiden kotipalveluissa pääasiallisesti hyvin, mutta toisaalta niihin liittyvät haasteet koetaan moninaisiksi. Tutkimuksessa tunnistettiin selkeä tarve koko henkilöstön laaja-alaiseen koulutukseen, konkreettisiin näyttöön perustuviin suosituksiin ja selkeisiin toimintaohjeisiin. Huomiota tulisi kiinnittää etenkin ikääntyneiden itsemääräämisoikeuden toteutumiseen ja tietoisen suostumuksen varmistamiseen.

Tämä tutkimus on osa laajempaa, terveydenhuollon organisaatioiden kyberturvallisuusosaamista, -koulutustarpeita sekä henkilöstön oman organisaation tietoturvaa koskevia näkemyksiä, selvittävää tutkimusta. Tutkimus toteutettiin syksyn 2020 ja kevään 2021 välisenä aikana. Artikkelissa raportoidaan hoitohenkilöstöä koskevan aineiston tuloksia. Tutkimuskysymyksenä oli: Miten terveydenhuollon organisaatioissa työskentelevä hoitohenkilöstö arvioi tieto- ja kyberturvallisuusosaamistaan? Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Harkinnanvarainen otos suunniteltiin yhteistyössä kahden sairaanhoitopiirin ja yhden perusterveydenhuollon organisaation kanssa. Kukin kohdeorganisaatio määritteli kohderyhmän tai kohderyhmät sekä sen, kuka ja millä tavoin kyselylinkki jaetaan. Tutkijoiden arvion mukaan kohderyhmään kuului noin 3500 vastaajaa, joista kyselyyn vastasi 383 henkilöä. Hoitotyön tehtävissä olevia vastaajia oli 194 (n=194). Aineisto analysoitiin Webropol-kyselyohjelman data-analyysityökaluilla. Avoimia vastauksia käytettiin suorina lainauksina tulosten havainnollistamiseksi. Kyberturvallisuuden käsite oli tuttu 80 %:lle vastaajista. Suurin osa vastaajista (74 %) arvioi, että heillä on riittävät tieto- ja kyberturvallisuustaidot tehtäviensä hoitamiseen. Ikäryhmään 50-64 vuotta kuuluvat vastaajat arvioivat taitonsa muita ikäryhmiä useammin riittämättömiksi (p

Terveydenhuollon henkilöstön tietosuojaosaamisen tutkimus on toistaiseksi rajoittunut tarkastelemaan vain yhtä osa-aluetta kerrallaan, ilman moniulotteista kokonaiskuvan hahmotusta. Terveydenhuollossa tietosuojaosaaminen toteutuu tietosuojakäyttäytymisenä. Tietosuojaosaaminen ilmenee kykynä käsitellä henkilötietoja hyvin. Tietosuojaosaamisen ytimessä toimii oikein toteutettu hyvä tiedonhallinta, oikein käsitellyt henkilötiedot ja hallitut tietovarannot. Varmistamalla tietosuojaosaaminen ja toimintatapojen oikea toteutus voidaan välttää pahimmat tietosuojariskit, sekä tehostaa organisaatioiden ja työntekijöiden toimintaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata oppimisen teorian ulottuvuuksien ilmenemistä vankiterveydenhuollon ammattilaisten tietosuoja- ja tietoturvaosaamisessa. Tutkimuksessa hyödynnetään koko Vankiterveydenhuollon henkilöstölle tehtyä tietosuojaosaamista koskevaa poikkileikkaavaa kyselytutkimusta. Tutkimuksen tulokset kuvataan Knud Illeriksen oppimisen teorian ulottuvuuksia hyödyntäen. Tietosuoja- ja tietoturvaosaamisen merkitys vankiterveydenhuollossa korostuu, sillä vankiterveydenhuollossa potilas- ja henkilötietojen käsittelyä ohjaavat terveydenhuollon lainsäädännön lisäksi laki vankiterveydenhuollon yksiköstä, joka määrittää poikkeavuudet potilaan tietojenluovutukseen. Tutkimuksen tuloksista heijastuu terveydenhuollon henkilöstön tietosuojaosaamisen moniulotteisuus. Tietosuojaosaamisen ja tietoturvakäyttäytymisen toteutuminen terveydenhuollossa ei ole riippuvaista vain yksilön käymistä koulutuksista, vaan toimintaympäristöllä ja kohdennetulla ohjeistuksella on merkittävä vaikutus tietosuojan toteutumiseen. Aikaisempien tutkimusten perusteella terveydenhuollon tietosuojaosaamisen tutkiminen on painottunut työympäristön ja yksilön sisäisten kannustimien tarkasteluun, sekä tietosuojarikkeisiin vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseen. Tämä tutkimus tukee näkemystä tietosuojaosaamisen moniulotteisuudesta ja aiheen kansallisesta ja kansainvälisestä tutkimusaukosta.

Terveydenhuollon ja terveyspalveluiden siirtyminen tietoverkkoihin nostaa esiin eettisiä haasteita. Etenkin kun digitaalisia ratkaisuja suunnitellaan ikääntyville kansalaisille, tulee ottaa huomioon heidän oikeutensa ja mahdollisuutensa elää hyvää elämää kotona tai kodinomaisessa ympäristössä. Etiikka ja eettinen osaaminen ovatkin tällöin keskeisessä roolissa suunnittelusta aina toteutukseen ja arviointiin saakka. Etiikkaa on tarkasteltava usealta eri näkökulmalta, mutta samalla valitettavan usein törmätään arvokonflikteihin eri eettisten arvojen ja normien välillä. Tämä suunnittelutieteellinen tutkimus tarkastelee digitaalisten terveyspalveluiden kyberturvallisuuteen liittyviä eettisiä asioita neljän eri viitekehyksen kautta: biolääketieteen etiikka, hoitoalan etiikka, terveydenhuollon informaatioteknologian ydintehtävät ja kyberturvallisuuden arvoklusterit. Tutkimus keskittyy eri näkökulmien välisiin arvokonflikteihin ja esittelee eettisen päätöksenteon avuksi käsitemallin eri viitekehysten samanaikaiseen huomioimiseen. Lisäksi artikkeli käsittelee eettistä päätöksentekoa sumean monikriteerisen päätöksenteon avulla sekä pohtii koneoppimisen ja homomorfisen salauksen avulla tuotettavan digitaalisen kaksosen hyödyntämistä tässä yhteydessä.

UULA‐projektin ja ohjelmistotoimittaja Granite Partners Oy:n toteuttama tietoturvan ja tietosuojan verkkokoulutus on otettu koko julkisen sektorin sosiaali‐ ja terveydenhuollon käyttöön Lapin maakunnassa. Organisaatioiden johto ja henkilöstö antavat siitä hyvää palautetta. Verkkokoulutus on koettu toimivaksi tavaksi opiskella tietoturva‐ ja tietosuoja‐asioita, kun koulutetaan suuria henkilöstömääriä. Koulutuksen myötä henkilöstö kertoo kiinnittävänsä enemmän huomiota tietoturva‐asioihin ja muuttaneensa toimintatapojaan tietoturvallisemmiksi. Tärkeimmäksi osa‐alueeksi nousevat salassapito ja tietojen luovuttaminen, josta toivotaan järjestettävän myös lisäkoulutusta. Esimiesten antama tuki ja tiedon jakaminen ilmenevät tärkeiksi asioiksi koulutuksen suorittamisessa. Tässä artikkelissa kuvataan henkilöstön kokemuksia tietoturvan ja tietosuojan verkkokoulutuksesta ja sen esiin nostamia mahdollisuuksia koulutuksen kehittämiseksi.