Search

In my dissertation, I study the ways discourses of Finnishness and Saminess are being construed in three French travel depictions dating from 17th to 19th century and their Finnish translations dating from the late 20th century. Firstly, I examine the discoursive image of Lappland in the French source texts and the Finnish target texts. Secondly, I analyze the translations as cultural products and the ways the translation process affects the construction of discourses. My research can be described as interdisciplinary and mixed methods research. I examine discourses in the contexts of critical text and discourse analysis as well as discourse-oriented translation analysis and sociology of translation. I use both qualitative and quantitative methods. In particular, I utilize the Hallidayn register analysis with a focus on the ideational function. In addition, I study the language and discourse changes brought on by the translation process through the analysis of translation shifts and strategies. The discourses construed in the French travel descriptions of the Finns and the Sami are in many ways stereotypical and recurring. However, they also reflect the societal ideals, values and circumstances of their own era and evolve and transform with and through the changes in the society. As the exoticism and the discourse of wilderness of the earliest travel depiction evolve into a discourse of pity in the 18th century and romantism in the 19th century, the discourses on Finnishness especially become more positive. The global translation strategy of the translator has been that of cultural filtering, especially domestification. In addition, the level of expliciteness, descriptivity and cohesion has increased in the target texts. The target texts also become polyfonic as the voice of the translator is introduced next to and above the voices of the French writers, in order to direct and guide the modern Finnish reader., Tiivistelmä Tutkin väitöstyössäni suomalais- ja saamelaisdiskurssien rakentumista kolmessa 1600–1800-luvun ranskalaisessa matkakertomuksessa sekä näiden teosten 1900-luvun loppupuolella ilmestyneissä suomennoksissa. Selvitän tutkimuksessani ensinnäkin, millaista diskursiivista Lappia ranskalaisissa lähdeteksteissä ja suomalaisissa kohdeteksteissä rakennetaan. Toiseksi analysoin sitä, millaisina kulttuurituotteina kohdetekstit nykysuomalaisille lukijoille välitetään ja miten kääntäminen vaikuttaa teosten diskursiiviseen rakentumiseen. Tutkimukseni on luonteeltaan monitieteistä ja monimenetelmäistä. Lähestyn tutkimuskysymyksiäni sekä kriittisen tekstin- ja diskurssintutkimuksen että diskursiivisesti orientoituneen käännöstutkimuksen ja käännössosiologisen tutkimuksen näkökulmasta kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia menetelmiä käyttäen. Hyödynnän työssäni erityisesti hallidaylaista rekisterianalyysia, jossa pääpaino on ideationaalisen funktion tarkastelussa. Lisäksi arvioin käännösprosessissa kielen ja diskurssin tasolla tapahtuvia muutoksia käännösvaihdos- ja käännösstrategia-analyysin avulla. Ranskalaisissa matkakuvauksissa suomalaisuudesta ja saamelaisuudesta rakentuvat diskurssit ovat monelta osin stereotyyppisiä ja toistuvia. Ne kuitenkin heijastelevat myös oman aikansa yhteiskunnallisia ihanteita, arvoja ja olosuhteita ja muuntuvat ja kehittyvät nimenomaan yhteiskunnallisten muutosten mukana. Varhaisimmalle matkakuvaukselle tyypillinen eksotismi ja villiysdiskurssi vaihtuvat 1700-luvulla säälin diskurssiin ja 1800-luvulla romantismiin, jolloin erityisesti suomalaisuusdiskurssi muuttuu aiempaa positiivisemmaksi. Suomentajan globaalina käännöstrategiana on ollut ns. kulttuurinen filtteröinti, useimmiten kotouttaminen. Lisäksi kohdetekstien eksplisiittisyys, deskriptiivisyys ja koheesio on lisääntynyt lähdeteksteihin verrattuna. Kohdetekstit myös muuttuvat polyfonisiksi kääntäjän äänen asettuessa ranskalaisten kirjoittajien rinnalle ja yläpuolelle nykysuomalaista lu

This thesis discusses the Veps indefinite pronoun system and its development. I show how the long lasting contact effect of Russian can be perceived in the Veps indefinite pronoun system. The approach I have adopted in this study combines insights from multilingualism and linguistic typology. The study is concerned mainly with the synchronic level of the language, but I have also examined the diachrony of the system. The data of this study consist of both sociolinguistic and language data, quantitative and qualitative data, old and new data, and data representing both written as well as spoken registers. The study consists of four separate publications. The first of them is a collaborative publication, Veps in Russia: ELDIA Case-Specific Report. The publication has a sociolinguistic viewpoint: it enlightens the linguistic situation of the Vepsians. In the article The Implicational Semantic Map for Veps Indefinite Pronouns, I describe the Veps indefinite pronouns by means of the semantic map methodology. I show that, despite the numerous similarities between the Russian and Veps pronominal series, the Veps indefinite pronouns actually constitute a distinctive system. In the article Borrowing Morphology: The Influence of Russian on the Veps System of Indefinite Pronouns, I classify the Veps indefiniteness markers as MAT (morpheme transfer) loans or PAT (morphological pattern transfer) loans, according to the manner in which they have been acquired from Russian. I show that the Veps indefinite pronominal system has undergone obvious contact-induced morphological changes. In the article Vepsän kielen paljaiden interrogatiivien indefiniittinen käyttö, I show that in addition to the interrogative-derived indefinite pronouns the use of bare interrogatives as indefinites is common in Veps. I have divided this use into nine different clause and phrase structures. In the study, I show that the diachronically unstable system of indefinite pronouns has undergone many c, Tiivistelmä Tarkastelen tutkimuksessani vepsän kielen indefiniittipronominijärjestelmää ja sen kehitystä. Osoitan, miten venäjän vuosisatoja jatkunut kontaktivaikutus näkyy vepsän indefiniittipronominien järjestelmässä. Tarkastelun näkökulmat olen omaksunut kontaktilingvistiikasta, monikielisyystutkimuksesta ja typologisesta kielentutkimuksesta. Tutkimus koskee pääosin kielen synkronista tasoa, mutta olen ottanut kantaa myös järjestelmän diakroniseen kehitykseen. Tutkimuksen aineistokokonaisuuteen kuuluu sekä sosiolingvististä että kieliaineistoa, kvantitatiivista ja kvalitatiivista aineistoa, uutta ja vanhaa aineistoa sekä niin kirjoitettua kuin puhuttuakin kieltä. Tutkimus koostuu neljästä erillisestä osajulkaisusta. Ensimmäinen niistä on yhteisjulkaisu, Veps in Russia: ELDIA Case-Specific Report. Julkaisu on näkökulmaltaan sosiolingvistinen: se valottaa vepsäläisten kielellistä tilannetta. Artikkelissa The Implicational Semantic Map for Veps Indefinite Pronouns kuvaan vepsän indefiniittipronomineja semanttisten karttojen metodologian avulla. Osoitan, että lukuisista venäjän ja vepsän kielen pronominisarjojen yhtäläisyyksistä huolimatta vepsän indefiniittipronominit muodostavat omaleimaisen järjestelmänsä. Artikkelissa Borrowing Morphology: The Influence of Russian on the Veps System of Indefinite Pronouns luokittelen vepsän venäjän kielestä lainatut indefiniittisyyden tunnukset niiden lainaustavan mukaan joko MAT- tai PAT-lainoiksi. MAT-lainoissa kielelliset segmentit toisinnetaan toisessa kielessä, PAT-lainoissa funktionaaliset mallit. Osoitan, että vepsän indefiniittipronominien järjestelmässä on tapahtunut selviä kontaktilähtöisiä morfologisia muutoksia. Artikkelissa Vepsän kielen paljaiden interrogatiivien indefiniittinen käyttö osoitan, että tunnuksisten indefiniittipronominien lisäksi käytetään vepsässä yleisesti myös paljaita interrogatiiveja. Olen jaotellut niiden esiintymisympäristöt yhdeksäksi erilaiseksi lause- ja lausekerakenteeksi. Tutkimuksessa osoi, Lühenduz Ičein dissertacijas minä tarkištelen vepsän kelen indefinitižiden pronominoiden sistemad i sen kehitoitust. Ozutan, kut äjad voz’sadad olijad kontaktad tuleba sil’mnägubale vepsän kelen indefinitižiden pronominoiden sistemas. Tedotön perspektivaks olen otnu ičelein kontaktkel’oppindan, äikeližuz’oppindan i tipologižuz’oppindan pirdoid. Tedotö om tobjimalaz sinhronine, no olen tarkištanu mugažo erasid problemoid diahronižen kehitoitusen sistemaspäi. Tedotön lähtematerialoihe mülüb sociolingivistižid materialoid, kel’materialoid, kvantitativižid i kvalitativižid materialoid, uzid i vanhoid materialoid paginkelespäi i kirjutadud kelespäi. Neciš tedotös om nel’l’ erilašt kirjutest. Ezmäine niišpäi, Veps in Russia: ELDIA Case-Specific Report, om ühthižkirjutez. Necen kirjutesen nägemuz om sociolingvistine. Sen päazj om tedištada i ezitada vepsän kelen i vepsläižiden oloid nügüd’aigas. Kirjuteses The Implicational Semantic Map for Veps Indefinite Pronouns kuvadan vepsän indefinitižid pronominoid semantižiden kartoiden metodologian abul. Ozutan, miše hot’ venän i vepsän kelen indefinitižiden pronominoiden affiksoiden kogomused oma karthižed, vepsän indefinitižiden pronominoiden sistem om kaiken-se originaline. Kirjuteses Borrowing Morphology: The Influence of Russian on the Veps System of Indefinite Pronouns tarkištan venäkelespäi vepsän kel’he ottud affiksad MAT- i PAT- velgmaneran mödhe. MAT-velg znamoičeb, miše ühten kelen kel’material kopiruidas toižehe kel’he, a PAT-velgoiš kopiruidas vaiše znamoičendoid. Ozutan, miše vepsän indefinitižiden pronominoiden sistemas om sündunu morfologižid vajehtesid, miččed oma sel’ktad kel’kontaktoiden jäl’ged. Kirjuteses Vepsän kielen paljaiden interrogatiivien indefiniittinen käyttö ozutan, miše indefinitižiden pronominoiden ližaks vepsän keles voib kävutada interrogativižid pronominoid indefinitižiden pronominoiden sijas. Olen tarkištanu virkehid, kus nene azjad ezineba i olen mülütanu niid ühesandehe erazvuiččehe gruppaha.

The partitive (one of the fifteen Finnish cases and a typical case characterizing Finnic languages) developed from the Uralic separative locative into a grammatical case. In modern Finnish, it is one of the object, existential subject and predicative cases, representing that side of the case alternations that expresses unboundedness and negative polarity. Probably because the three case alternations differ in certain respects and clear-cut grammar rules cannot always be formulated, the use of the partitive remains a constant struggle for learners of Finnish. This study investigates the use of partitive objects, subjects and predicatives in Estonian, German and Dutch learners of Finnish as a foreign language. By comparing groups of learners from L1 backgrounds closely related and non-related to the target language (TL), it is aimed to explore the role of presence versus lack of relevant prior linguistic knowledge. The use of the partitive is namely largely similar in the closely related Estonian language. However, the purpose of the study is not only to gain valuable insights into the phenomena of L1 influence and intralingual influence but also to identify (common and L1 background-specific) stumbling blocks in the use of the partitive case, and to draw pedagogical implications based upon the findings. Research materials were selected from the Estonian, German and Dutch subcorpora of the International Corpus of Learner Finnish (ICLFI), aligned to the CEFR proficiency levels, and analyzed based on combined error-frequency analyses, involving partitive over- and underuse errors and partitive-requiring contexts (PRCs). As will be shown, the study reveals conspicuous differences between the learner corpora. In general, the Estonian learner corpus not only shows significantly fewer partitive errors than the other corpora, but also some specific error patterns attributable to subtle L1-L2 differences and, unlike the remaining corpora, a lack of overgeneralization, Tiivistelmä Itämerensuomalaisille kielille tyypillinen partitiivi on aikaa myöten kehittynyt separatiivi-nimisestä uralilaisen kantakielen paikallissijasta syntaktisia funktioita ilmaisevaksi sijamuodoksi. Nykysuomessa partitiivi on yksi objektin, eksistentiaali-subjektin ja predikaativin sijoista, jolla ilmaistaan rajaamattomuutta ja kielteisyyttä. Partitiivin käyttö aiheuttaa suomen kielen oppijoille usein ongelmia, luultavasti koska objektin, subjektin ja predikatiivin sijanvalinnassa on vaihtelua ja ratkaisevien kieliopillisten sääntöjen muodostus on toisinaan erittäin vaikeaa. Tässä tutkimuksessa tarkastelen virolaisten, saksalaisten ja hollantilaisten suomea vieraana kielenä opiskelevien partitiiviobjektin, -subjektin ja -predikatiivin käyttöä lähde- ja kohdekielen samanlaisuuden ja erilaisuuden näkökulmasta. Lähde- ja kohdekielen roolin selvittämisen lisäksi tutkimuksen tavoitteina on identifioida partitiivin (yleiset ja lähdekielikohtaiset) ongelmakohdat ja yhdistää tutkimustulokset vieraan kielen oppimiseen ja -opetukseen. Tutkimusaineistoina on virolaisten, saksalaisten ja hollantilaisten opiskelijoiden kirjoittamia tekstejä, jotka on poimittu Kansainvälisestä oppijansuomen korpuksesta (ICLFI) ja arvioitu Eurooppalaisen viitekehyksen (CEFR) kielitaitotasojen mukaan. Virhe- ja frekvenssianalyyseissä aineistoista analysoidaan muun muassa partitiivin yli- ja alikäyttövirheet ja partitiivin vaatimat kontekstit. Tutkimuksesta käy ilmi, että virolaisten oppijoiden ja ei-sukukieliä puhuvien oppijoiden tuotoksissa on silmiinpistäviä eroja. Virolaisten aineistosta löytyy yleisesti tilastollisesti vähemmän partitiivivirheitä kuin kahdesta muusta osakorpuksesta ja lisäksi myös virhekategorioita ja -rakenteita, jotka johtunevat lähdekielen vaikutuksesta. Tämän lisäksi saksalaisten ja hollantilaisten tuotoksissa on selvästi enemmän kohdekielen sääntöjen yliyleistämistä kuin virolaisten osakorpuksessa. Tutkimustulokset siis osoittavat, että lähdekieli vaikuttaa kohdekie

My thesis discusses the semantic and syntactic properties of Finnish verbless expressions of events in the light of two examples, the SOURCE construction (e.g. Oikeusasiamieheltä huomautus lit. ‘From the ombudsman a complaint’) and the GOAL construction (e.g. Pakistanille rangaistus lit. ‘For Pakistan a punishment’). I show that they express dynamic events in a way comparable to finite constructions. However, they are not elliptic structures but genuinely verbless constructions. The study is founded on Cognitive Construction Grammar and frame semantics, and the analysis is based on two types of data and two methods. First, I collected three sets of 500 newspaper headlines mostly from the Finnish Language Bank (the SOURCE construction, the GOAL construction, and several different verbless constructions), and analyzed them intuitively. Second, I collected paraphrases of 15 instances of the SOURCE construction and 20 instances of the GOAL construction in order to obtain information on how other native speakers of Finnish construe the data which I analyzed intuitively by myself. As a result of this experimental semantic test, I had 169–215 paraphrases per instance of the SOURCE construction and 133–165 paraphrases per instance of the GOAL construction. I then analyzed these paraphrases both semantically and syntactically. The thesis comprises four articles. In the article A case in search of an independent life: The semantics of the initial allative in a Finnish verbless construction, I show that the GOAL construction is polysemous and define eight senses for it. With the help of the established senses, I also justify analyzing the construction as an independent argument structure construction and not as an elliptic structure. The article Elävä LÄHDE: Alkuasemaisen ablatiivin merkitystyypit verbittömässä konstruktiossa is a similar treatment of the SOURCE construction for which I define four senses. In the article Mihin verbittömien konstruktioiden merkitystyyp, Tiivistelmä Käsittelen tutkimuksessani suomen kielen verbittömien tapahtumanilmausten semanttisia ja syntaktisia ominaisuuksia kahden esimerkkitapauksen avulla: LÄHDE-konstruktion (esim. Oikeusasiamieheltä huomautus) ja KOHDE-konstruktion (esim. Pakistanille rangaistus). Osoitan, että ne ilmaisevat dynaamisia tapahtumia siinä missä verbilliset konstruktiotkin mutta eivät kuitenkaan ole elliptisiä rakenteita vaan aidosti verbittömiä. Tutkimukseni rakentuu kognitiivisen konstruktiokieliopin ja kehyssemantiikan sekä kahdenlaisen aineiston ja menetelmän varaan. Ensinnäkin koostin pääasiassa Kielipankin osakokoelmista mutta osin myös muista lähteistä kolme 500 otsikon kokoista toteutuma-aineistoa (LÄHDE-konstruktio, KOHDE-konstruktio ja useat erilaiset verbittömät konstruktiot). Niiden analyysi perustuu intuitiiviseen semanttiseen luokitteluun. LÄHDE- ja KOHDE-konstruktiosta käytössäni olivat lisäksi kokeellisen semantiikan tuottamat parafraasiaineistot: selvitin, miten koehenkilöt tulkitsevat 15 LÄHDE-konstruktion ja 20 KOHDE-konstruktion intuitiivisesti analysoimaani toteutumaa. LÄHDE-konstruktion testi tuotti 169–215 parafraasia otsikkoa kohden, KOHDE-konstruktion 133–165. Analysoin ne sekä semanttisesti että syntaktisesti. Tutkimukseni koostuu neljästä artikkelista. Artikkelissa A case in search of an independent life. The semantics of the initial allative in a Finnish verbless construction esitän, että KOHDE-konstruktio on polyseeminen. Määrittelen sille kahdeksan merkitystyyppiä, joiden avulla myös perustelen, miksi kyseessä on itsenäinen argumenttirakennekonstruktio eikä elliptinen rakenne. Artikkelissa Elävä LÄHDE. Alkuasemaisen ablatiivin merkitystyypit verbittömässä konstruktiossa käsittelen vastaavasti LÄHDE-konstruktiota, jolle määrittelen neljä merkitystyyppiä. Artikkelissa Mihin verbittömien konstruktioiden merkitystyypit perustuvat? Skemaattiset ja polyseemiset tapahtumanilmaukset kytken tulokset selvemmin teoreettiseen viitekehykseeni. Selitän, miksi tark

This work studies how ninth grade students of Finnish secondary school interpret sentences using the tools offered by school grammar. My research maps out the ability of students to analyse the content and structure of the sentences. The study is also part of text skills research. Both reading and writing are part of text skills. In order to acquire these, knowledge of language and grammar are required. The material used for the research has been the written tests and interviews of ninth grade secondary school students. I have combined the material acquired by a written test and interviews and I will use them as complimentary forms of material. The written test was taken by hundred students and twenty students were interviewed. The analysis of the material shows that ninth grade secondary school students are able to analyse sentences both in a syntactic and semantic form. They are able to use the knowledge they have learned at school in their interpretations. They however base their interpretations on the general contextual knowledge of the world. Their natural sense of language is also clearly combined into thinking about the semantic and syntactic structure of the sentences. The study also reveals how different models of grammar and researchers have offered different kinds of solutions to sentence analysis and that there are no simple answers to these problems. This diversity and duality is also apparent in pedagogic grammar. The research puts an emphasis on the dialogic approach in teaching and learning of knowledge of language. In order for the student to be able to use the acquired knowledge of language, he or she should be able to use it by application and discussion. This way he or she would learn to analyse and separate texts and would be habituated into a critical reader., Tiivistelmä Tarkastelen tutkimuksessani sitä, miten peruskoulun yhdeksännen luokan oppilaat tulkitsevat lauseita koulukieliopin tarjoamien välineiden avulla. Tutkimukseni kartoittaa oppilaiden kykyä analysoida lauseiden sisältöjä ja rakenteita. Liitän aiheen myös osaksi tekstitaitojen tutkimusta. Tekstitaitoihin kuuluvat sekä hyvä kirjoitus- että lukutaito. Näiden saavuttaminen puolestaan edellyttää sekä kielen että kieliopin tuntemusta. Tutkimusaineistona ovat peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten tekemät kirjalliset testit ja heidän haastattelut. Olen yhdistänyt kirjallisen testin ja haastattelun avulla kerätyn aineiston ja käytän niitä toisiaan täydentävinä aineistomuotoina. Kirjallisen testin on tehnyt 100 oppilasta ja haastatteluun on osallistunut 20 oppilasta. Aineistoni analyysi osoittaa, että peruskoulun yhdeksännen luokan oppilaat kykenevät analysoimaan lauseita sekä syntaktisesti että semanttisesti. He osaavat käyttää koulussa oppimaansa tietoa hyväksi tulkinnoissaan. Oppilaat kuitenkin nojautuvat tulkinnoissaan yleiseen kontekstuaaliseen tietoonsa maailmasta. Lisäksi heidän luontainen kielitajunsa yhdistyy selkeästi lauseiden semantiikasta ja syntaktisesta rakenteesta lähtevään pohdiskeluun. Tutkimukseni tuo esiin myös sen, miten eri kielioppimallit ja tutkijat ovat päätyneet erilaisiin ratkaisuihin lauseiden analyysissa ja miten yksiselitteisiä vastauksia lauseanalyysin ongelmiin ei ole. Tämä kirjavuus ja kaksijakoisuus näkyvät myös pedagogisessa kieliopissa. Tutkimuksessani korostuu keskusteleva ote kielitiedon opettamisessa ja oppimisessa. Jotta oppilas pystyisi parhaiten hyödyntämään oppimaansa kielitietoa, hänen pitäisi saada käyttää sitä soveltaen ja keskustellen. Näin hän itse oppisi analysoimaan ja erittelemään tekstejä ja harjaantuisi kriittiseksi lukijaksi.

The thesis deals with how Estonians learn Finnish, especially their choices of verbs and rections, and how these are influenced by mother tongue, time spent on study, and the properties of certain verbs. The research data consist of translations given in a language test by 111 Estonian-speaking and 15 Russian-speaking learners of Finnish. In the test they had to translate 175 sentences from Estonian into Finnish. The Estonian-speaking testees’ materials contain 19,425 verb and rection choices, and the Russian-speaking testees’ materials contain 2,625 verb and rection choices. I also attempt to examine the L2 production process, and especially the editions of answers made by learners by the help of Scriptlog data. The data analyses show that the Finnish verb and rection choices are challenging also to advanced Estonian language learners. They get better results in the verb and rection choice test than Russian-speaking testees, but they have problems especially when the verb is infrequent, or when the Estonian and Finnish verbs have different forms or meaning. The rection choice of verbs that have a different case in Estonian and Finnish are also challenging. The learning process of a verb is influenced by frequency, time spent on study, equivalence of the word shape and on certain conditions equivalence of meaning. The learning of rections is influenced by time spent on study, rection case, and on certain conditions, the frequency of the verb. The similarity of the source and target language help the learner, but frequent verbs are, however, easier for the learner despite any other characteristics they have. In teaching, attention should be paid to frequent exposure of the verbs to be learned. Systematic information on the frequency of the verb in communicative situations ought to be collected to support actual teaching and teaching materials. The research shows that the L1 transfer is remarkably more useful than the L2 transfer. Nevertheless, the learner wh, Tiivistelmä Tarkastelen virolaisten suomen kielen oppimista, erityisesti verbin- ja rektionvalintoja sekä oppijan lähtökielen, opiskeluajan ja verbin tiettyjen ominaisuuksien vaikutusta niihin. Tutkimusaineistona ovat 111 vironkielisen ja 15 venäjänkielisen suomenoppijan tuotokset käännöstestissä, jossa tuli kääntää virosta suomeen 175 testilausetta. Vironkielisten aineisto sisältää 19 425 ja venäjänkielisten 2625 verbin- ja rektionvalintaa. Pyrin tarkastelemaan myös toisen kielen tuottamisprosessia ja erityisesti oppijoiden tekemiä vastausten editointeja Scriptlog-aineiston avulla. Aineiston analyysi osoittaa, että suomen kielen verbin- ja rektionvalinnat ovat haastavia myös edistyneille virolaisille kielenoppijoille. He saavat verbin- ja rektionvalintatestissä venäjänkielisiä paremmat tulokset, mutta heillä on vaikeuksia erityisesti silloin, kun verbi on harvinainen tai viron ja suomen verbit ovat muodoltaan tai merkitykseltään erilaisia. Haasteellisia ovat myös sellaisten verbien rektionvalinnat, joilla on virossa ja suomessa eri rektiosija. Verbien oppimiseen vaikuttavat taajuus, opiskeluaika, sanahahmon vastaavuus ja tietyin ehdoin merkitysvastaavuus. Rektioiden oppimiseen vaikuttavat opiskeluaika ja rektiosija sekä tietyin ehdoin verbin taajuus. Lähtö- ja kohdekielen järjestelmien samankaltaisuus helpottaa oppijaa, mutta kielenoppijalle helpoimpia ovat kuitenkin frekventit verbit huolimatta siitä, millaisia muita ominaisuuksia niillä on. Opetuksessa tulisikin kiinnittää huomiota siihen, että opeteltavat sanat kohdataan usein. Viestintätilanteissa käytettyjen sanojen frekvenssistä tulisi kerätä systemaattista tietoa opetuksen ja oppimateriaalin laadinnan tueksi. Tutkimus osoittaa, että L1-transfer on huomattavasti L2-transferia tuloksellisempaa. Siitä huolimatta myös äidinkieleltään vironkielisille oppijoille suomen kielen verbien merkitysten tarkkojen semanttisten erojen oppiminen on haasteellista, koska viron kielen epäsuora negatiivinen L1-transfer vaikeutta

Tutkielmia oppijankielestä III (Studies on learner language III) is an addition to the series of two previous publications from the Department of Finnish Language, University of Oulu, titled Tutkielmia oppijankielestä (Studies on learner language) (2000) and Tutkielmia oppijankielestä II (Studies on learner language II) (2002). The articles in this publication are based on pro gradu theses on Finnish as a second and foreign language (S2). They focus on the communication strategies used by the learners of Finnish, the teaching and learning of spoken Finnish, the learning of the structure and lexicon of Finnish, and the order of teaching in textbooks. The articles have been reviewed by experts in the field, and edited and improved based on their recommendations. The last section of the book contains a historical review of the development of Finnish as a second and foreign language as a subject in the university of Oulu and a list of the S2 student assignments.

Foreword This report is the third publication of the co-operative project Nordic-Baltic-Russian network of Finnic minority and regional languages funded by the Nordic Council of Ministers. The project participants are the Universities of Tromsø, Umeå, Stockholm, Mälardalen, Petrozavodsk, Tartu and Oulu, Võro Institute, Kväntunet, STR-T, Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto, Karjalan Rahvahan Liitto and Võro Selts, and the project aims to follow up and support the revival and revitalization of Finnic minority languages. The project was launched in the autumn 2004, and it is coordinated by the Division of Finnish at the University of Oulu. The purpose of the network project is to promote the use of Finnic minority languages in all domains, to increase co-operation between universities and the third sector, to continue the long-term research and educational co-operation between the participating universities and to support the regional education initiated by minority organizations. The project is a continuation of the previous co-operative Academic networking in peripheral language research and higher education between the Nordic countries and the neighbouring states 1999–2001. The crucial difference compared to the aforementioned project is that the current enterprise involves the organizations and institutes of linguistic minorities as equal participants. The previous project published a baseline report titled Kieli- ja kulttuurikontaktit and three reports under the title Tutkielmia vähemmistökielistä Jäämereltä Liivinrantaan. The current project published report IV in 2005 and V in 2006; this volume is thus the sixth publication of the network for minority language research and education. The project publications deal with the research being done on Finnic minority languages. They provide a forum in which Ph.D. students doing research in minority languages can publish their doctoral research. Senior researchers can also publish the results of their minority language pro, Esipuhe Tämä raportti on Pohjoismaiden Ministerineuvoston rahoittaman yhteistyöprojektin Nordic-Baltic-Russian network of Finnic minority and regional languages kolmas julkaisu. Projekti on Tromssan, Uumajan, Tukholman, Mälardalenin, Petroskoin, Tarton ja Oulun yliopistojen, Võro Instituutin, Kväntunetin, STR-T:n, Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton, Karjalan Rahvahan Liiton ja Võro Seltsin yhteinen vähemmistökielten elpymistä ja elvyttämistä tutkiva ja tukeva hanke. Hanke alkoi syksyllä 2004, ja sen koordinoijana on Oulun yliopiston suomen kielen oppiaine. Verkostohankkeen tarkoituksena on edistää itämerensuomalaisten vähemmistökielten käyttöä kaikilla domeeneilla, lisätä yliopistojen ja ns. kolmannen sektorin yhteistyötä, jatkaa projektissa mukana olevien yliopistojen pitkäaikaista tutkimus- ja koulutusyhteistyötä ja tukea vähemmistöorganisaatioiden alulle panemaa alueellista koulutusta. Projekti on jatkoa aikaisemmalle yhteistyöprojektille Academic networking in peripheral language research and higher education between the Nordic countries and the neighbouring states 1999–2001. Erityisen tärkeä ero mainittuun projektiin on se, että nykyiseen projektiin liittyvät tasavertaisina jäseninä kielivähemmistöjen omat järjestöt ja instituutit. Aikaisempi projekti julkaisi alkuraportin Kieli- ja kulttuurikontaktit ja kolme raporttia nimellä Tutkielmia vähemmistökielistä Jäämereltä Liivinrantaan. Nykyinen projekti on julkaissut vuonna 2005 raportin IV ja vuonna 2006 jo raportin V; sen vuoksi tämä julkaisu on Vähemmistökielten tutkimus- ja koulutusverkoston raportti VI. Projektin julkaisuissa esitellään itämerensuomalaisista vähemmistökielistä tehtävää tutkimusta. Erityisesti nuorilla vähemmistökielten tutkijoilla on mahdollisuus julkaista esimerkiksi väitöstutkimustensa osia. Myös varttuneemmat tutkijat voivat esitellä vähemmistöhankkeidensa tuloksia. Julkaisuissa kerrotaan myös vähemmistökielten tämänhetkisestä revitalisaatiotilanteesta. Tämä julkaisu keskittyy Kangosessa 23.

This report is the second publication of the co-operative project Nordic-Baltic-Russian network of Finnic minority and regional languages funded by the Nordic Council of Ministers. The project participants are the Universities of Tromsø, Umeå, Stockholm, Mälardalen, Petrozavodsk, Tartu and Oulu, Võro Institute, Kväntunet, STR-T, Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto, Karjalan Rahvahan Liitto and Võro Selts, and the project aims to follow up and support the revival and revitalization of Finnic minority languages. The project was launched in the autumn 2004, and it is coordinated by the Division of Finnish at the University of Oulu. The purpose of the network project is to promote the use of Finnic minority languages in all domains, to increase co-operation between universities and the third sector, to continue the long-term research and educational co-operation between the participating universities and to support the regional education initiated by minority organizations. The project is a continuation of the previous co-operative Academic networking in peripheral language research and higher education between the Nordic countries and the neighbouring states 1999–2001. The crucial difference compared to the aforesaid project is that the current project involves the organizations and institutes of linguistic minorities as equal participants. The previous project published a baseline report titled Kieli- ja kulttuurikontaktit and three reports under the title Tutkielmia vähemmistökielistä Jäämereltä Liivinrantaan. The current project published report IV in 2005, and this report is thus report V of the network for minority language research and education. Project publications are significant in two ways. The section of research articles is a forum for ongoing research on Finnic minority languages. It allows especially junior researches to present aspects of their doctoral dissertations. More senior researchers can also report the results of their minority projects i

Alkusanat Lähivertailuja 14 on Oulun yliopistossa 3.—4. toukokuuta 2003 pidetyn suomalais-virolaisen kontrastiivisen seminaarin satoa. Aurinkoiset kevätpäivät loivat oivat puitteet suomen ja viron kielestä ja kielten vertailusta kiinnostuneille. Seminaariin osallistui myös suomen ja viron kielen opiskelijoita ja muita alan harras-tajia. Seminaarin ohjelma on liitteenä. Seminaarin varsinainen työpäivä oli lauantai 3.5., jolloin kuultiin kahdeksan esitelmää. Sen lisäksi käytiin hyödyllinen ja monipuolinen keskustelu viron kielen opettamisesta, opetuksen sisällöistä sekä oppiaineen asemasta ja tulevaisuudesta Suomen yliopistoissa. Erityisenä huolenaiheena oli viron kielen aseman säilyminen suomen kielen opintojen osana. Kannettiin huolta myös viron kielen opetusvirkojen säilymisestä yliopistojen rahavarojen vähentyessä. Sunnuntaipäivän ohjelma koostui kulttuuriannista. Seminaarin osallistujat kävivät Oulun Taidemuseossa tutustumassa oululaisten ja muiden pohjoissuomalaisten taiteilijoiden näyttelyyn. Vierailulla sanomalehti Kalevan toimitukseen tutustuttiin toimitustyöhön ja Kalevan taidekokoelmiin. Kiitämme esitelmöijiä, osallistujia ja seminaarin järjestämistä tukeneita. Helena Sulkala Heli Laanekask

Esipuhe Tämä raportti on Pohjoismaiden Ministerineuvoston rahoittaman yhteistyöprojektin Nordic-Baltic-Russian network of Finnic minority and regional languages ensimmäinen julkaisu. Projekti on Tromssan, Uumajan, Tukholman, Mälardalenin, Petroskoin, Tarton ja Oulun yliopistojen, Võro Instituutin, Kväntunetin, Svenska Tornedalingarnas Riksförbund — Tornionlaaksolaiset -yhdistyksen, Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton, Karjalan Rahvahan Liiton ja Võro Seltsin yhteinen vähemmistökielten elpymistä ja elvyttämistä tutkiva ja tukeva hanke. Hankkeen koordinoijana on Oulun yliopiston suomen kielen jaos. Verkostohankkeen tarkoituksena on edistää itämerensuomalaisten vähemmistökielten käyttöä kaikilla domeeneilla, lisätä yliopistojen ja ns. kolmannen sektorin yhteistyötä, jatkaa projektissa mukana olevien yliopistojen pitkäaikaista tutkimus- ja koulutusyhteistyötä ja tukea vähemmistöorganisaatioiden alulle panemaa alueellista koulutusta. Yhteistyöhankkeen jäsenet ovat ensimmäisen vuoden aikana osallistuneet suunnittelukokoukseen Oulussa 30.9.–2.10.2004, tutustuneet vähemmistökieliseen mediaan Eskilstunassa 10.–12.2.2005 ja perehtyneet vähemmistökielten opetukseen Etelä-Virossa Vasknassa 26.–29.5.2005. Lisäksi on pidetty videokonferenssi joulukuussa 2004. Projekti on jatkoa aikaisemmalle yhteistyöprojektille Academic networking in peripheral language research and higher education between the Nordic countries and the neighbouring states. Erityisen tärkeä ero mainittuun projektiin on se, että nykyiseen projektiin osallistuvat tasavertaisina jäseninä kielivähemmistöjen omat järjestöt ja instituutit. Aikaisempi projekti julkaisi alkuraportin Kieli- ja kulttuurikontaktit ja kolme raporttia nimellä Tutkielmia vähemmistökielistä Jäämereltä Liivinrantaan. Sen vuoksi tämä julkaisu on Vähemmistökielten tutkimus- ja koulutusverkoston raportti IV. Projektin julkaisujen merkitys on kahtalainen. Tutkimusartikkeliosiossa esitellään itämerensuomalaisista vähemmistökielistä tehtävää tutkimusta.

XXVII Kielitieteen päivien järjestelytoimikunta: Helena Sulkala, suomen kieli Leena Nissilä, siht., suomen kieli Timo Lauttamus, englannin kieli Harri Mantila, suomen kieli Gerhard Schmitt, saksan kieli Irma Sorvali, ruotsin kieli