Search

Abstrakti Koronatestitulos on negatiivinen, mutta infektion yleisoireet eivät hellitä. Lääkäri pohtii ääneen, voisiko vika olla korvien välissä. Miten tällainen ajatuksellinen hyppäys tapahtuu, kun COVID-19-taudin eteneminen ja pitkäaikaisvaikutukset ovat huonosti tunnettuja? Vastausta voi hakea infektioiden ja psykosomaattisen lääketieteen historioiden yhtymäkohdista.

Opinnäytetyömme aihe on perifeerisen turvakanyylin käyttöohje hoitotyöhön Kainuun maakunta-kuntayhtymälle. Olemme valinneet aiheen työelämän tarpeesta sekä aiheeseen liittyvästä kiinnostuksesta. Tavoit-teenamme oli tehdä selkeä ja lyhyt ohjeistus Kainuun maakunta-kuntayhtymän käyttöön. Toivoimme, että sai-simme yhtenäistettyä käytänteitä kanylointia suorittaessa ja näin ehkäistä mahdollisia hoitovirheitä kanyloinnin osalta. Korostamme työssämme potilasturvallisuutta. Teoria luo pohjan ohjeen oikeellisuudelle. Työn tilaaja oli Kainuun keskussairaalan osasto 8, joka on sisätautien erikoissairaanhoidon osasto. Osasto ilmaisi tarpeensa ohjeelle, mutta työ tulee koko maakunta-kuntayhtymän käyttöön. Hyödynnämme jo tarjolla olevaa ma-teriaalia luodaksemme turvallisen ja käytännöllisen ohjeen. Lisääntyneet veriteitse tarttuvat taudit myös korostivat aiheen tarpeellisuutta. Työturvallisuus on työntekijän oikeus, mutta myös ohjeistusten noudattaminen on työnte-kijän velvollisuus. Opinnäytetyön tarkoituksena on tehdä selkeä ja helppokäyttöinen turvakanyylin käyttöohje Kainuun maakunta-kuntayhtymän hoitohenkilöstön käyttöön. Opinnäytetyön tavoitteena on turvakanyylin käyttöohjeen avulla ke-hittää potilas-, työturvallisuutta ja yhtenäistää turvakanyylin käyttöä hoitotyössä Kainuun maakunta-kuntayhtymässä. Opinnäytetyömme tehtävämme on selvittää millainen on potilasturvallisuutta kehittävä ja turvakanyylin käyttöä yhtenäistävä turvakakanyylin käyttöohje. Alakysymykset ovat miten vähentää infektioiden leviämistä perifeerisen suonen kanyloinnissa, millainen on toimiva sekä samalla selkeä ohje, sekä miten saamme parannettua hoitohenki-lökunnan aseptista työskentelyä. Ohjeen käyttökelpoisuus on testattu Kainuun keskussairaalassa testivedoksella sekä se on näytetty myös infektion hoidosta vastaavalle lääkärille. Näiltä saamamme palautteen pohjalta olemme luoneet lopullisen vedoksen ohjees-ta. Ohje on kaikkien maakunnassa työskentelevien hyödynnettävissä ja vapaassa käytössä sisäisessä, The subject of our thesis is an instruction manual for a peripheral cannule for medical work for the joint regional authority of Kainuu. This subject arises from a need for it that we have observed during our work, as well as the interest that we have noticed that people have on the issue. Our goal was to create a clear and short instruction booklet for the joint authority of the Kainuu region. We hope to standardise the practices for cannulation, and to thus prevent potential malpractices involving cannulation. The safety of the patient is the focus of our work. Theory is the basis of the quality of the instruction booklet. The work was ordered by department 8 of the Kainuu Central Hospital. The department expressed their need for an instruction manual, but the work is intended to be used by the joint authority as a whole. We will be using material that we can access now to create a safe and practical manual. Increased blood borne deceases also ex-pressed the necessarity for the subject. The employee has the right for a safe working environment, but with that comes responsibility to comply with proper procedure and practices. The goal of the thesis is to create a clear and user-friendly instruction manual for the cannule for use by the med-ical staff under the joint authority of the Kainuu region, with the objective of protecting the patient, helping to create a safe working environment and, standardisation of the use of the cannule in the healthcare services of the Kainuu joint regional authority. The research assignment of our thesis is: "What would an instruction manual for a cannula, if the manual was designed to increase the safety and regulation of the use of the cannula, be like?". Our secondary questions are: "How to reduce the spread of infections in the cannulation of peripheral veins?"; "What would a functional and clear instruction manual like?"; and "How to improve the asepticity of medical staff?". A draft version of the instruction booklet has been te

Tutkin pro gradu -työssäni, kuinka sukupuolta jäsennetään ja tuotetaan YK:n HIV-politiikassa. Tarkoitukseni on tutkia YK:n kaltaista kansainvälistä instituutiota sukupuolesta kertovan tiedon tuottajana sekä HIV-politiikkaa sukupuolitettuna politiikkana ja sukupuolen tuottajana. Kysyn myös, millaisen argumentatiivisen strategian kautta politiikan syntymiseen pyritään vaikuttamaan, miten sukupuolta tuotetaan hegemonisten diskurssien avulla ja millaisia subjektipositioita sukupuolet saavat. Teoreettisena viitekehyksenäni on feministinen kansainvälisten suhteiden tutkimus. Sukupuolen käsitettä jäsennän jälkistrukturalistisen feministisen teorian, muun muassa Judith Butlerin teorioiden kautta. Väljänä teoreettis-metodologisena viitekehyksenä tutkimuksessani on sosiaalinen konstruktionismi. Metodinani käytän kriittistä diskurssianalyysia ja uutta retoriikkaa. Tutkin YK:n HIV-politiikkaa lähteenäni neljä poliittista ohjelmaa. Kaksi niistä, Declaration of Commitment on HIV/AIDS sekä Political Declaration on HIV/AIDS ovat YK:n yleiskokouksen hyväksymiä poliittisia julistuksia ja HIV-politiikan yleisiä linjaajia. Kaksi muuta poliittista ohjelmaa, Operatinal Guide on Gender & HIV/AIDS sekä Integrating Gender into HIV/AIDS Programmes taas käsittelevät nimenomaan sukupuolen ja HIVin suhdetta, ja ne ovat WHO:n tuottamia ohjelmia asiantuntijoilta asiantuntijoille. Analysoin työssä sukupuolen jäsentämisen tapoja. Tulokseni on, että sukupuolta jäsennetään YK:n HIV-politiikassa lähinnä naisen kategorian kautta, kun taas miehen kategoria ja miehen käsittely sukupuolena puuttuu politiikasta miltei kokokaan. Nostan HIV-politiikasta esiin myös neljä erilaista vetoamisen ja faktuaalistamisen strategiaa, yhteisen vihollisen strategian, vahvan johtajuuden strategian, YK naisten suojelijana -strategian sekä tehokkaan tasa-arvon strategian. Kun tutkin, kuinka YK:n HIV-politiikka tuottaa sukupuolta, nostan aineistosta esiin kolme sukupuolta tuottavaa diskurssia: tasaveroisten kumppanien diskur, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.

Tutkielmassa tarkasteltiin helsinkiläisten hiv-negatiivisten fyysistä kosketusta edellyttävässä ammatissa toimivien henkilöiden näkemyksiä hiv:stä ja aidsista. Tutkimusaineisto koostui neljästä fokusryhmähaastattelusta, joihin osallistui yhteensä kahdeksantoista 25–56 -vuotiasta henkilöä: yksitoista poliisia ja seitsemän päiväkodin työntekijää. Tutkimushenkilöiden käsityksiä aiheesta tarkasteltiin Moscovicin sosiaalisten representaatioiden teoreettisesta viitekehyksestä käsin. Haastattelujen sisältöjä peilattiin myös niin kutsutun aids-ilmiön kansanterveydellistä, sosiaalista ja historiallista taustaa vasten. Haastatteluaineiston analyysimenetelmä oli teoriaohjaavaa sisällönanalyysi. Tutkimuskysymyksiäni olivat: minkälaisia ovat helsinkiläisten poliisien ja päiväkodin työntekijöiden sosiaaliset representaatiot hiv:stä ja aidsista? Miten fyysistä kanssakäymistä edellyttävässä ammatissa toimivat henkilöt suhtautuisivat hiv-positiiviseen asiakkaaseen tai kollegaan? Analyysissä keskeisiksi kategorioiksi hiv/aidsista puhuttaessa nousivat riskiryhmät ja tartunta. Näille vaihtoehtoisia näkökulmia aiheeseen olivat vastuu ja lähimmäinen. Edellä mainittuja kategorioita jäsensivät dikotomiset perusteemat: me–muut, vastuullisuus–vastuuttomuus, syyllisyys–syyttömyys, menneisyys–nykyisyys sekä sairaus–terveys. Kategorioiden ja perusteemojen välittämänä hahmottui neljä erilaista viitekehystä, joita voi luonnehtia myös jäsentämis- tai suhtautumistavoiksi. Näitä olivat ulkoistava, demonisoiva, realistinen ja empaattinen viitekehys. Ulkoistavassa viitekehyksessä tartunta nähtiin riskiryhmien, lähinnä huumeidenkäyttäjien ja seksuaalisesti vapaamielisten ongelmana, johon tartunnansaaneet itse ovat syyllisiä. Demonisoivassa viitekehyksessä korostui aiheen dramaattisuus, kuoleman- ja tartunnanpelko sekä vainoharhainen suhtautuminen tartunnansaaneisiin. Näiden kahden viitekehyksen – ulkoistavan ja demonisen – luoman merkityskokonaisuuden voi ajatella luonnehtivan hiv/aidsin tyypillistä so, Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler., Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library., Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.