Search

Tässä tutkimuksessa selvitetään, minkälaisia liikennejärjestelyjä on toteutettu suurimpiin Helsingissä pidettyihin yleisötapahtumiin ja mitkä näistä liikennejärjestelyistä ovat olleet tilapäisiä ja mitkä ovat jääneet pysyviksi. Tutkimuksessa keskitytään Helsingissä järjestettyihin kaikkein suurimpiin yleisötapahtumiin. Tarkastelussa painottuu joukkoliikenteen järjestäminen yleisötapahtumiin sekä tapahtumia varten tehdyt joukkoliikenteen toimintaedellytysten muutokset. Megatapahtumien tutkimuksessa ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota tapahtumien liikennejärjestelyihin, tämän tutkielman tavoitteena on tuottaa lisätietoa aiheesta tarkastelemalla neljän suurimman Helsingissä järjestetyn yleisötapahtuman liikennejärjestelyjä joukkoliikenteen näkökulmasta. Tämän tutkielman aineistona on tapahtumiin liittyvää suunnitteluaineistoa, pidettyjen suunnittelupalaverien muistioita, erilaisia laadittuja raportteja, selvityksiä sekä muita mahdollisia tapahtumiin liittyviä tutkimuksia. Tutkimuksen menetelmänä on vertailla tutkimusaineiston avulla suuria yleisötapahtumia. Vertailtavat yleisötapahtumat ovat Helsingin Olympialaiset vuodelta 1952, Yleisurheilun MM-2005 kilpailut, Eurovision laulukilpailut ja Madonnan konsertti Jätkäsaaressa vuonna 2009. Näistä vain Olympialaiset on kansainvälisen määrityksen mukaan megatapahtuma. Olympialaisia varten toteutettiin merkittäviä pysyviä liikenneinfrastruktuurin kehittämishankkeita tai palvelutarjonnan parannuksia. Koskelaan rakennettiin raitiovaunuvarikko ja raitiorataa rakennettiin tai saneerattiin 23 kilometriä ja bussiliikenteen tarjontaa kasvatettiin. Muissa tarkasteltavissa yleisötapahtumissa rakenteet ovat olleet tilapäisiä. Kaikkia tarkasteltavia yleisötapahtumia varten toteutettiin mittavat joukkoliikennepalvelujen tarjonnan lisäykset sekä laajat liikenteen poikkeusjärjestelyt. Suuria yleisötapahtumia varten laaditaan kaikille tapahtuman kohderyhmille päiväkohtaiset liikennesuunnitelmat, joiden toteuttamista tuetaan viestintäsuu

Miksi Kuopion kaupunkisuunnittelua ohjataan sormimallilla? Miksi sormimallissa on asetettu tavoitteeksi jalankulku- ja joukkoliikennekaupungin kehittäminen? Miksi Kuopiossa seurataan autoistumista ja autokaupungin kehittymistä, vaikka Kuopion autoistumisaste on Helsingin jälkeen maan alhaisin? Kuopiossa on toteutettu suunnitelmia, joilla eheytetään kaupunkia. Kuopion rännikatuverkosto on palautettu jalankulkukaupungin katuverkoksi. On rakennettu uusi bussikaupunginosa, joka liittyy bussisillalla vanhaan lähiöön. Rakenteilla on Saaristokaupunki, joka eheyttää eteläisen suunnan kaupunkirakennetta. Uudet hankkeet ja suunnitelmat pohjautuvat kaupungin aiempiin rakentamisvaiheisiin ja kaupunkisuunnittelun pitkään perinteeseen. Perinteinen kaupunkikäsitys, joka tunnetaan nimellä ”moderni kaupunki” tai ”nykyaikainen kaupunki”, on kuitenkin saanut väistyä. Tilalle on otettu uusi kaupunkikäsitys, jota parhaiten kuvaa nimi ”jalankulku- joukkoliikenne- ja autokaupunki”. Julkaisussa käydään läpi Kuopion kaupunkirakenteen muutoksia ja niiden suunnittelua. Kuvauksessa on runsaasti yhtymäkohtia muiden kaupunkien kehitykseen sekä ajankohtaisiin haasteisiin, joita sisältyy käsitteisiin ”kestävä kaupunki”, ”terve kaupunki” ja ”ilmastonmuutoksen ehkäiseminen”.