Search

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Helsingin yliopistosta maisteriksi valmistuneiden geneerisiä taitojen ja oppimisen lähestymistapojen kuvauksia sekä kuvauksien yhtäläisyyksiä. Tarkoituksena oli haastatteluiden pohjalta muodostaa kuva valmistuneiden geneerisistä taidoista sekä oppimisen lähestymistavoista ja vertailla ulottuvuuksien sisältöä keskenään mahdollisten yhtäläisyyksien löytämiseksi. Tutkimuskysymyksinä ovat: 1. Millaisia geneerisiä taitoja opiskelijat kokevat oppineensa korkeakouluopintojen aikana? 2. Millaisia oppimisen lähestymistapoja voidaan havaita opiskelijoiden opiskeluprosessien kuvauksista? 3. Miltä osin geneeristen taitojen kuvauksissa ja oppimisen lähestymistaitojen kuvauksissa voidaan havaita yhtäläisyyksiä? Geneeristen taitojen ja oppimisen lähestymistapojen yhtäläisyyksiä on tutkittu aiemmin ainoastaan kvantitatiivisissa tutkimuksissa, joten kvalitatiiviselle analyysille oli selkeä tarve. Menetelmät. Tutkimusaineisto on osa Tarja Tuonosen (HY) väitöskirjatutkimusta, ja se on kerätty keväällä 2013. Aineistona on 10 maisteriksi valmistuneen haastattelua. Kaikki haastateltavat kävivät töissä opintojen ohella ja suurin osa opiskeli generalistisilla aloilla. Kahden ensimmäisen tutkimuskysymyksen analyysi on toteutettu teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin. Yläkategoriat luotiin aiemman teorian pohjalta, sillä täysi irrottautuminen aiemmasta tiedosta olisi ollut haastava toteuttaa. Kolmas tutkimuskysymys toteutettiin puhtaasti kahden aiemman tutkimuskysymyksen tulosten pohjalta ja näin alkuperäiseen aineistoon ei enää palattu. Tulokset ja johtopäätökset. Geneeristen taitojen kuvauksien perusteella eroteltiin kuusi eri yläkategoriaa, joista osa jakaantui vielä alakategorioihin. Taitoja ovat tiedonprosessointitaidot, reflektointi, organisointikyky, ajattelutaidot, argumentointi sekä sosiaaliset taidot. Osa opiskelijoista koki, etteivät he olleet oppineet ollenkaan geneerisiä taitoja asiasta suoraan kysyttäessä, mutta haas, Objectives. The objective of this study was to find out from Helsinki university’s master graduates about their experiences on generic skills, approaches to learning and the similarities of those two. The study sought to answer three questions: 1. What kinds of generic skills students feel they learned during their university studies? 2. What kinds of approaches to learning can be found from the graduates’ studying descriptions? 3. What kinds of similarities are there in generic skills and approaches to learning? Similarities have only been studied in quantitative researches so there is a need for qualitative analysis. Methods. The data is a part of a dissertation research of Tarja Tuononen (University of Helsinki) and it was collected in the spring of 2013. The data consist of 10 interviews from students who have already graduated. All the interviewees worked while studying and most of them studied in generalistic fields. First two research questions were conducted with theory-bound content analyses. Top categories were created based on theory because full detachment from previous knowledge would have been difficult. The third research question was conducted on the basis of the results from two previous research questions. Results and conclusions. From the students’ descriptions of generic skills, six top categories were separated. Some of those skills were divided into subcategories. Top category skills were knowledge processing, reflection, organization skills, thinking skills, argumentation and social skills. Some of the students felt like they had not learnt any generic skills when asked directly but as the interview progressed, some generic skills appeared. In the second face of the research, students’ descriptions of approaches to learning were studied. Three top categories were created based on previous theory: deep approach, surface approach and organized studying. Especially deep approach and organized studying were visible in the interviews and descriptio

Sekä oppimisen itsesäätelytaitojen että kognitiivis-attributionaalisten strategioiden on aiemman tutkimuksen valossa tunnistettu olevan yhteydessä opiskelijoiden menestymiseen ja edistymiseen opinnoissaan. On myös havaittu, että opintojen alkuvaiheessa olevien opiskelijoiden itsesäätelytaidot ovat heikommat kuin maisterivaiheen opiskelijoiden, mutta muuten aiempaa tutkimustietoa opiskelijoiden itsesäätelytaidoista eri opintovaiheissa on vähän. Tässä tutkimuksessa tavoitteenani oli tarkastella Humanistisen tiedekunnan opiskelijoiden oppimisen itsesäätelytaitoja ja kognitiivis-attributionaalisia strategioita. Tarkasteltavana olivat laskennallisesti tutkinnon suoritusvauhdista viivästyneet kandivaiheen opiskelijat ja maisterivaiheen opiskelijat. Toinen tavoitteeni oli yksilölähtöisesti klusterianalyysin avulla tarkastella, millaisia oppimisen itsesäätelytaitojen ja kognitiivis-attributionaalisten strategioiden muodostamia kombinaatioita muodostuisi. Profiilien eroja opintomenestyksen suhteen tarkastelen sen jälkeen keskiarvotiedon perusteella. Käytettävissäni oli Helsingin yliopiston Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikön yhteistyössä Helsingin yliopiston Humanistisen tiedekunnan kanssa kerätty kyselyaineisto. Kysely sisälsi itsesäätelytaitoja ja kognitiivis-attributionaalisia strategioita mittaavia väittämiä. Tutkintovaiheiden välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa itsesäätelytaitojen suhteen, mutta maisterit käyttivät kandeja enemmän optimistista strategiaa ja vähemmän itseä vahingoittavaa strategiaa. Oppimisen itsesäätelytaitojen ja kognitiivis-attributionaalisten strategioiden perusteella muodostetut profiilit olivat: A) Tehtävää välttelevät, itsesäätelytaitoiset opiskelijat B) Optimistiset, itsesäätelytaitoiset opiskelijat C) Optimistiset, heikot itsesäätelytaidot omaavat opiskelijat D) Tehtävää välttelevät, heikot itsesäätelytaidot omaavat opiskelijat. Näistä maisterien enemmistö sijoittui profiiliin B ja kandien profiiliin A. Tulosten pe, Previous studies have shown that both self-regulated learning and cognitive-attributional strategies are related to academic success and proceeding in studies. It seems that student’s skills in self-regulation could be weaker in the beginning of studies in higher education rather than in the master degree studies. However there is still too little information regarding different phases of studies. In this study my intention was to investigate the self-regulation skills and cognitive-attributional strategies of students in the faculty of humanities. My focus was in two type of study phase that is bachelor students whose studies are delayed compared to how they should have proceeded. And another group was students in master degree. I also used cluster analysis in order to form student profiles based on their values on self-regulation and cognitive-attributional strategies. My interest was also to find out how masters and bachelors were situated in these profiles. Each profiles study success was evaluated according to GPA. The questionnaire and given data was produced by The Helsinki University Centre for Research and Development of Higher Education along with the Faculty of Humanities in the University of Helsinki. The questionnaire included statements regarding self-regulated learning and cognitive-attributional strategies. There is no statistically significant difference in self-regulated learning between masters and bachelors. However masters seem to use more optimistic strategy and less self-handicapping strategy compared to bachelors. Following profiles were based on self-regulated learning and cognitive-attributional strategies: A) Task avoidant and skillful students in self-regulation B) Optimistic and skillful students in self-regulation C) Optimistic and students who have weak skills in self-regulation and D) Task avoidant and students who have weak skills in self-regulation. The majority of masters situated in profile B and majority of bachelors situated in

Tiivistelmä – Abstrakt – Abstract Tavoitteet ja menetelmä Tämän tutkimuksen tavoitteena oli laadullisen sisällönanalyysin menetelmin kuvata, analysoida ja tulkita opiskelijoiden yliopisto-opiskelunsa aikana kokemia akateemisia tunteita, sekä kuvata niiden mahdollista yhteyttä opiskeluun sekä opiskelujen etenemiseen. Tutkimuksen aineistona oli viiden Helsingin yliopiston Humanistisen tiedekunnan opiskelijan kaksi erillistä haastattelua, joten haastattelujen kokonaismäärä oli yhteensä kymmenen. Opiskelijoista kaksi oli ensimmäisenä opintovuonna opinnoissaan keskimääräistä nopeammin edenneitä ja loput kolme keskimääräistä hitaammin edenneitä. Aiempien tutkimusten perusteella (mm. Pekrun, 2006, Hailikari ym., 2015) oli oletettavissa, että akateemiset tunteet ovat merkityksellisiä yliopisto-opiskelussa. Tulokset ja johtopäätökset Tulokset osoittivat, että oppimisen emotionaalisella aspektilla on merkitystä menestyksellisessä opiskelussa. Opiskelijoiden kuvauksissa ilmeni monipuolisia tunneilmauksia, kuten tunteita, mielialoja ja tunnetiloja. Osa kuvauksista koski tilannekohtaisia tunteita ja opiskelijoiden kuvausten eroavaisuuksissa oli havaittavissa myös yksilökohtaisia tapoja lähestyä tunteita. Tämän lisäksi oli löydettävissä tekijöitä, joihin tunteet kohdistuivat tai jotka aiheuttivat tunteita, kuten opetus tai opiskelu toimintana. Tästä aineistosta ei ollut mahdollista erottaa hitaasti tai nopeasti opinnoissaan edenneillä selkeää yhtenäistä suuntausta, joskin opinnoissaan nopeasti etenevien ja hitaasti etenevien välillä oli kuitenkin havaittavissa selkeitä eroja. Vaikka aineisto on suppea, kuvasivat hitaasti opinnoissaan edenneet opiskelijat muun muassa epävarmuuden ja ristiriitaisten tunnekokemusten aiheuttavan opintojen viivästymistä. Nopeasti etenevistä opiskelijoista vain toisella painottuivat selkeästi positiiviset tunteet. Tulos vastasi oletusta, siitä, että suurin osa negatiivisista ja opiskelua hidastavista tunteista vaikuttavat negatiivisesti opiskeluissa et, Tiivistelmä – Abstrakt – Abstract Objectives and method The aim of this qualitative study was to describe, analyze and interpret the experienced academic emotions of students during the university studies, as well as to describe how emotions are related to studying and study progress. The data was analysed through qualitative content analysis. The research was carried out as two separate interviews of five individual students from the Faculty of Humanities at the Helsinki University, the total number of interviews being ten. Two of the students had progressed faster than average in studies during their first year and the rest three were progressing slower than average during their first year. Based on previous studies (eg. Pekrun, 2006 Hailikari et al., 2015) it was to be expected that the academic achievement emotions play a central role in university studying. Results and conclusions The results showed that the emotional aspect of learning is important for successful learning. Students’ descriptions revealed a wide range of emotional expressions in descriptions of emotions, moods and feelings. There was variation in how students described situation specific emotions (emotional states) and individual ways to approach emotions (emotional traits). In addition, elements which triggered emotions were identified, such as teaching or studying as an activity. From this data, it was not possible to distinguish a clear similarities or differences between the students who progressed fast in their studies and those who progressed slowly, although some differences between these different type of students could be detected. Students progressing slowly advanced students described that, for example, uncertainty and conflicting emotional experiences caused delay in their studies, though, the data is limited. Of the two fast progressing students only one clearly emphasized positive emotions. The result corresponded to the assumption that most of the negative and hinder study progre

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaisia erilaisia työelämäorientaatioita maisterivaiheen opiskelijoilla on valmistumisen kynnyksellä ja miten orientaatiot muuttuvat ensimmäisten työelämävuosien myötä. Aiemman tutkimuksen keskittyessä työelämän ja koulutusinstituutioiden näkökulmaan nostaa tämä tutkimus esille yksilönäkökulman ja nimenomaan siinä tapahtuvat muutokset. Tutkimuksessa sovelletaan Tomlinsonin (2007) ja Penttilän (2009) työelämäorientaation luokittelumalleja. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Millaisia työelämäorientaatioita opiskelijoilla on maisteriopintojen loppuvaiheessa? 2) Miten opiskelijoiden työelämäorientaatiot ovat muuttuneet ensimmäisten työelämässä vietettyjen vuosien aikana? 3) Miten erilaiset työelämäorientaatiot ovat yhteydessä koettuun työhyvinvointiin nykyisissä työtehtävissä? Menetelmät. Tutkimuksen pitkittäisasetelman vuoksi tutkimusaineisto koostui kahdesta aineistosta: kirjallisesta kyselyaineistosta ja litteroidusta haastatteluaineistosta. Kirjallinen aineisto kerättiin Pyhällön & Löfströmin toimesta lukuvuonna 2012 – 2013. Seuranta-aineiston puhelinhaastattelut toteutettiin syksyllä 2014. Tutkimukseen osallistujat olivat osallistuneet Helsingin yliopiston ryhmämentorointiohjelmaan lukuvuonna 2012 – 2013 ja olivat eri alojen opiskelijoita eri tiedekunnista. Aineistoja analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että yliopisto-opiskelijoiden myönteinen suhtautuminen työelämäsiirtymiin sekä omaan akateemiseen asiantuntijuuteen oli yhteydessä aktiiviseen toimijuuteen. Vastaavasti kielteinen suhtautuminen työelämäsiirtymiin ja omaan akateemiseen asiantuntijuuteen oli yhteydessä passiiviseen toimijuuteen. Opiskelijoiden työelämäorientaatiot muuttuivat muutaman työelämässä vietetyn vuoden aikana pääsääntöisesti myönteisempään suuntaan. Erilaisilla työelämäorientaatioilla ei ollut yhteyttä koettuun työhyvinvointiin nykyisissä työtehtävissä. Sen sija, Objectives. The study focused on exploring the different work life orientations adopted by the master students upon their graduation. Also the change in the students' orientations within the first few years in the working life was analyzed. While earlier research has focused more on labour markets’ and higher education institutes' perspectives, this study is highlighting the perspective of an individual and the changes that occur within the orientations adapted by the participants after making the transition into the work life. This study utilizes Tomlinson's (2007) and Penttilä's (2009) model of students' work life orientations. The following research questions were addressed: 1) what kinds of work life orientations do the graduate students have towards the end of their studies? 2) How has the work life orientations changed within the first few years spent in the working life? 3) How is the different work life orientations connected to occupational health in the current position? Methods. The study was carried out by using longitudinal multimethod approach. The data were collected with questionaires and interviews. The questionaire data was collected by Pyhältö & Löfström during the 2012 – 2013 academic year. The follow up data was collected by phone interviews in the fall of 2014. The study subjects had participated in the Helsinki University's group mentoring program in the academic year 2012 – 2013. The participants had different majors, and they were from different faculty's. Directed content analysis was utilized in the data analyzing process. Results. The results showed that the majority of university students' had adopted positive orientation towards work life transitions, and perceived themselves as active academic agents. Also association between negative orientation towards work life transitions, and reduced levels of academic agency was detected. Within the first few years after work life transitions, students' work life orientations had changed typicall

Tämä tutkimus selvittää, miten yliopisto-opiskelu vaikutti nuorten miesten aikuistumisprosessiin Yhdysvaltain Etelässä vuosina 1820-1860. Lähdeaineistona toimivat kaksi lähdekokoelmaa, jotka sisältävät Pohjois-Carolinan yliopiston opiskelijoiden kirjeitä, päiväkirjamerkintöjä, akateemisia tekstejä, heidän vanhempiensa kirjeitä, yliopiston henkilökunnan tekstejä sekä dokumentteja yliopiston toimintaan littyen tutkimusperiodin ajalta. Käyttämäni tutkimuskirjallisuus koostuu Yhdysvaltain intellektuellien historiaa, korkeakouluhistoriaa, klassismia, Etelän kulttuurihistoriaa ja Etelän opiskelijoiden historiaa tutkivista teoksista. Yhdysvaltain eteläiset osavaltiot (Etelä), joissa orjuus oli laillista, muodostivat tutkimusperiodin aikana pohjoisiin osavaltiohin (Pohjoinen) verrattaessa kulttuurisesti ja yhteiskunnallisesti omaleimaisen alueen. Etelän yläluokan arvomaailman pohjana toimivat miesten välinen kunniakoodi ja klassinen tasavaltalaisuus. Yläluokka halusi muodostaa työnteosta ja henkilökohtaisista intresseistä vapaan yhteiskunnallisen johtajaluokan, jonka jäsenet olivat sidottuina toisiinsa kunniakoodin kautta. Kunniakoodissa korostuivat itsenäisyys, kyky hallita, klassinen sivistys, sosiaalisuus, luotettavuus ja kyky suojella lähipiiriä. Vuosina 1820-1860 Yhdysvaltain korkeakoulujärjestelmä oli muutospaineiden alla. Erityisesti Pohjoisen demokraatit halusivat yliopistojen keskittyvän utlititarismin hengessä luonnontieteisiin ja kouluttavan enemmän ihmisiä eri tuloluokista. Etelässä klassikkoteosten lukemiseen perustuva opetussuunnitelma oli yläluokan ja intellektuellien piirissä arvostettu, koska sen katsottiin parhaiten valmistavan klassista tasavaltaa yhteiskunnan johtotehtäviin. Etelän yliopistojen opetussuunnitelma ei muuttunut radikaalisti. Aikuistumisprosessilla takoitetaan sitä kehitystä, jonka aikana lapsista kasvaa yhteiskunnan silmissä aikuisia. Opiskeluaikanaan nuoret miehet sisäistivät yhteiskuntansa arvomaailman perustan ja loivat uusia sosiaalisia

This study focuses on requirements of computer-supported collaborative learning (CSCL). The aim is to investigate the factors university students experience to promote or hinder collaborative learning. In addition the aim is to examine interactional features in successful collaborative learning situations and the effect of pedagogical scripts into the interaction. The theoretical approach is sosiocognitive, and the interactional processes are seen as a key mechanism fostering learning and knowledge construction. This thesis consisted of two empirical case studies, which were implemented in the context of international web courses. The first data consist of questionnaires, interviews, learning diaries and on-line discussions. The second data includes questionnaires and on-line discussions. The analysis combines qualitative and quantitative methods in order to create a comprehensive understanding of students’ experiences and interactional features in collaborative learning situations. There is plenty of research concerning CSCL, but the focus is seldom on students’ experiences. Also interactional processes in collaborative learning situations have been studied, but studies are often short-term studies conducted in laboratory settings. Recent research of CSCL has been concentrating on the effects of pedagogical scripts, but the results have been contradictory. This study supplements earlier studies by analysing the requirements for successful collaborative learning from the perspective of students’ experiences and interactional features during authentic and long-term web courses. The results indicated that students experienced fluent interaction, group-oriented learning task, studying skills and motivation as main factors promoting collaborative learning. Communication in foreign language and passive group members were experienced most significant hindering factors. Interaction in successful collaborative learning was most often group-related instead of task-r, Tiivistelmä Väitöstutkimus tarkastelee tietokoneavusteisen yhteisöllisen oppimisen edellytyksiä. Tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät yliopisto-opiskelijat kokevat yhteisöllistä oppimista edistäviksi ja vaikeuttaviksi. Lisäksi tavoitteena on selvittää vuorovaikutuksen muotoja onnistuneissa yhteisöllisen oppimisen tilanteissa sekä pedagogisten skriptien vaikutusta vuorovaikutukseen. Teoreettisesti tutkimus pohjautuu sosiokognitiiviseen näkemykseen oppimisesta, jolloin korostetaan vuorovaikutuksen merkitystä tiedon rakentamiseen. Tutkimus koostuu kahdesta tapaustutkimuksesta, jotka on toteutettu kansainvälisten verkkokurssien konteksteissa. Ensimmäisen tapaustutkimuksen aineisto koostuu kyselylomakkeista, haastatteluista, päiväkirjoista ja verkko-oppimisympäristön keskusteluviesteistä. Toisen tapaustutkimuksen aineisto sisältää kyselylomake- ja verkkokeskusteluaineiston. Aineiston analyysissa on yhdistetty sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Vaikka tietokoneavusteista yhteisöllistä oppimista on tutkittu paljon, analyysin kohteena ovat harvemmin olleet oppijoiden kokemukset. Myös yhteisöllisiä vuorovaikutusprosesseja on tutkittu aiemmin, mutta tutkimukset on toteutettu usein lyhytkestoisina laboratoriotutkimuksina. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on analysoitu pedagogisten skriptien vaikutusta vuorovaikutukseen, mutta tulokset skriptien hyödyistä ovat osin ristiriitaisia. Tämä tutkimus täydentää aikaisempia tutkimuksia analysoimalla yhteisöllisen oppimisen edellytyksiä autenttisten ja pidempikestoisten verkkokurssien aikana. Tutkimuksen tulokset osoittavat yhteisöllistä oppimista edistäviksi tekijöiksi sujuvan vuorovaikutuksen, yhteistä ponnistelua vaativan oppimistehtävän, opiskelutaidot ja motivaation. Vaikeuttavia tekijöitä puolestaan ovat viestinnän haasteet vieraalla kielellä opiskeltaessa sekä passiiviset ryhmän jäsenet. Vuorovaikutus onnistuneissa yhteisöllisen oppimisen tilanteissa oli useammin ryhmään kuin sisältöön keskittyvää. Ryhmät käyttivät pal

Tiivistelmä Opettaminen ja oppiminen muodostavat yliopiston keskeisen toiminnan. Kysyimme perustutkintoa opiskelevilta opiskeluun liittyvistä kielteisistä kokemuksista ja huonosta kohtelusta Oulun yliopiston kaikissa tiedekunnissa vuonna 1996. Tutkimukseen osallistui 665 alku- ja loppuvaiheen perustutkinto-opiskelijaa, joista naisia oli 451 ja miehiä 211. Kyselykaavake sisälsi 51 kysymystä, joilla kartoitettiin sekä opiskelijatovereiden että henkilökunnan aiheuttamaa omakohtaisesti koettua huonoa kohtelua tai kiusaamista, väärinkäyttöä, uhkailua, syrjintää, rotusortoa tai sukupuolista häirintää. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan huonon kohtelun yleisyyttä yliopisto-opintojen aikana. Joka toinen opiskelija koki, että henkilökunta oli kohdellut häntä huonosti vähintään yhden kerran yliopisto-opiskelun aikana. Naiset ilmoittivat huonosta kohtelusta useammin kuin miehet (p = 0,0005). Huonosti kohdeltujen opiskelijoiden määrä lisääntyi opintovuosien myötä. Henkilökunta oli kohdellut töykeästi kerran joka viidettä nais- ja miesopiskelijaa. Kahdesta kolmeen kertaa huonoa kohtelua oli kokenut 20 % naisista (76 opiskelijaa) ja 9 % miehistä (18 opiskelijaa). Yli 4 kertaa töykeän kohtelun kohteeksi oli joutunut joka kymmenes opiskelija. Professorit (p = 0,04), lehtorit ja tuntiopettajat (p < 0,0001) ja muu kuin opetushenkilökunta (p = 0,02) kohtelivat naisopiskelijoita huonommin kuin miehiä. Yleisin huonon kohtelun muoto oli halveksiminen ja nöyryyttäminen, minkä kohteeksi ilmoitti joutuneensa naisista joka kolmas ja miehistä joka viides. Seuraaviksi yleisimmät huonon kohtelun muodot olivat opetushenkilökunnan huutaminen ja karjuminen (11 %), simputus (11 %) sekä sukupuolisen syrjinnän ja häirinnän kohteeksi joutuminen (12 %). Opiskelijatoverit käyttäytyivät toisiaan kohtaan epäasiallisesti ja loukkaavasti. Joka neljäs nainen ja joka viides mies ilmoitti opiskelijatoverin halveksineen tai nöyryyttäneen häntä. Yhtä usein opiskelijatoverit esittivät kielteisiä tai halveks