Search

The aim of this article is to review the psychometric properties of the psychological tests that are being used in the Nordic countries during pregnancy and the child's first two years of life. A systematic literature search was performed for 33 identified tests routinely used in health care, using specific review databases as well as PsycInfo, Embase and Medline. The trained authors conducted an overall assessment of quality for each test which was then verified by the editors. A total of 12% of the tests were rated at Level 1 'Low level of quality', 61% at Level 2 'Some evidence of Quality', 15% at level 3 'Good level of Quality' and 12% at Level 4 'High level of quality'. This indicates that the evidence for the psychometric properties is insufficient for many tests used in the Nordic countries for this purpose

Ellonen, Noora; Hautamäki, Sari; Mielityinen, Laura; Hakala, Venla; Laajasalo, Taina; Pekkarinen, Elina (2023)

Non

Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa jäsenvaltioita suojelemaan lasta kaikelta väkivallalta. Suojelutoimien onnistuminen edellyttää tehokkaita menetelmiä lapsen kokonaistilanteen arvioimiseksi. LASTA- yhteistyömalli luotiin 2014–2016 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella vastaamaan monialaista ja poikkihallinnollista yhteistyötä edellyttävään pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyn selvittämiseen niissä tilanteissa, joissa poliisi on jo aloittanut esitutkinnan. LASTA -taustatietolomake on osa LASTA -yhteistyömallia. Tässä katsauksessa kuvataan ensinnäkin lapsiin kohdistuviin väkivaltaepäilyihin liittyvän riski[1]arvioinnin tämänhetkistä tilannetta tuoreimman tutkimustiedon valossa. Toiseksi, katsauksessa kuvataan LASTA -taustatietolomakkeen kehittämisprosessia ja erityisesti sen pohjana ollutta kartoittavaa kirjallisuuskatsausta tuloksineen. LASTA -lomake kehitettiin ja suunniteltiin monialaisena yhteistyönä. Tässä katsauksessa kuvattu LASTA -lomake sijoittuu toimintatavaltaan lähelle strukturoituja kliinisen riskiarvioinnin välineitä, joissa riskiarviointi tehdään käymällä järjestelmällisesti läpi tutkimuskirjallisuuden merkitseviksi osoittamat riskitekijät. LASTA -lomake koostuu rikosepäilyyn liittyvien perustietojen sekä terveydenhuollon ja lastensuojelun perustietojen osioista. Lasten pahoinpitely ja seksuaalinen hyväksikäyttö ovat seurausta monenlaisista tekijöistä, jotka ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Mitä enemmän riskitekijöitä lapsella ja/tai perheellä on ympärillään, sitä herkemmin lapsi altistuu väkivallalle. LASTA -lomake on yksi tapa jakaa tietoa viranomaisten kesken. LASTA -lomake ja siihen liittyvä toimintamalli vaativat kuitenkin lisätutkimusta. Lomakkeen aineisto vaatii analyysin lomakkeeseen sisällytettyjen riskitekijöiden toimivuudesta ja käytettävyydestä monialaisen yhteistyön osana. Vain tutkimusnäytön perusteella on mahdollista arvioida, voiko LASTA -lomake monialaisine yhteis[1]työmalleineen vähentää toistuvia lapsiin kohdistuvia väkivaltaepäilyjä tai viranomaisprosesseja. Tähänastisen kokemuksen perusteella LASTA -lomake ja lisääntynyt viranomaisyhteistyö auttaa kohdentamaan rajalliset resurssit oikein.

• Lapseen kohdistuva väkivalta on yhteiskunnassamme edelleen ongelma, vaikka esiintyvyys on viime vuosikymmeninä vähentynyt. • Väkivallan ehkäisyllä ja sen seurausten hyvällä hoidolla on kansanterveydellistä merkitystä. • Yleisimmin väkivaltakokemuksiin kytkeytyvä diagnoosi on traumaperäinen stressihäiriö, jonka hoitoon kehitetyistä menetelmistä on vakuuttavaa tutkimusnäyttöä. • Interventioita tulisi kehittää enemmän lapsen yksilöllisiä vahvuuksia ja riskitekijöitä huomioiviksi. Menetelmien vaikuttavista komponenteista tulisi saada enemmän tietoa. • Traumafokusoituneet menetelmät tulee implementoida harkiten ja huolella, kuten muutkin ­psykososiaaliset menetelmät ja hoitomuodot.

Vertaisarvioitu. English summary. Teema : itsetuhoisuus • Suomi on kansainvälisesti verrattuna suurten itsemurhalukujen maa, vaikka viime vuosikymmeninä ¬kuolemat ovat pääsääntöisesti vähentyneet. • Itsetuhoinen käyttäytyminen liittyy useimmiten psykiatriseen sairauteen tai päihdeongelmiin. • Itsemurhayrityksen jälkeen keskeisiä ovat strukturoitu psykiatrinen arvio, turvasuunnitelman tekeminen ja aktiivinen perussairauksien hoito. • Lääkärin lakisääteiset velvoitteet ja läheisten tilanne tulee huomioida. • Psykososiaalisia, muuhun hoitoon liitettäviä lyhyitä erillisinterventioita tutkitaan aktiivisesti.

nonPeerReviewed