Search

Epätarkkaa vokaaliartikulaatiota pidetään yhtenä Parkinsonin taudin ensimmäisistä oireista ja sen tutkimiseen on kehitetty erilaisia akustisia mittareita. Tässä pilottitutkimuksessa Parkinsonin tautia sairastavien (n=35) vokaaliartikulaatiota tarkasteltiin vokaaliartikulaatioindeksillä (VAI), jonka tiedetään olevan tämän hetken tarkin ja luotettavin mittari puheen ymmärrettävyyden akustiseen tarkasteluun vieraissa kielissä. Tutkimuksemme perusteella VAI erotti ryhmätasolla Parkinsonin tautia sairastavat suomenkieliset puhujat neurologisesti terveistä puhujista (n=35). Vaikka tutkimusryhmien keskimääräinen ikä erosi toisistaan tilastollisesti merkitsevästi, voi tutkimuksen tuloksia hyödyntää jatkossa erilaisissa tutkimusasetelmissa. Tulevaisuudessa olisikin tärkeää tarkastella erilaisten taustamuuttujien, kuten iän, väsyvyyden, koulutuksen ja murrealueen vaikutusta VAI-arvoihin.

Tutkimme Suomessa asuvien ikääntyvien venäjänkielisten ylirajaista terveyspalvelujen käyttöä ja käytön syitä. Analysoimme vuonna 2019 kerättyä CHARM-kyselyaineistoa ja syvennämme tuloksia haastatteluaineiston temaattisen analyysin avulla. Lähes 30 prosenttia yli 50-vuotiaista Suomessa asuvista venäjänkielisistä oli käynyt kyselyä edeltävän vuoden aikana Suomen ulkopuolella lääkärissä. Ulkomailla lääkärissä käynti oli yleisempää naisilla, työttömillä, korkeasti koulutetuilla sekä vastaajilla, joiden kotitalouden nettotulot olivat yli 2 500 euroa kuukaudessa. Kansalaisuus jossain muussa maassa kuin Suomessa lisäsi käytön todennäköisyyttä ja pidempi asumisaika Suomessa puolestaan vähensi sitä. Eläminen kroonisen sairauden kanssa sekä täyttämätön hoidontarve olivat yhteydessä ylirajaiseen palveluiden käyttöön. Kyselyaineistossa tärkeimmiksi syiksi palveluiden ylirajaiselle käytölle nousivat halvempi hinta, nopeampi hoitoon pääsy ja omankieliset palvelut. Haastatteluaineistossa esiintyivät nämä samat syyt, mutta esiin nousivat myös koetut pettymykset suomalaisessa terveydenhuollossa. Tulokset osoittavat, että ikääntyvät venäjänkieliset kohtaavat monenlaisia esteitä hoitoon pääsylle ja toimivalle hoidolle Suomessa. Sivuutetuksi tulemisen kokemukset ja väärinymmärrykset voivat johtaa avun hakemiseen Suomen ulkopuolelta. Terveyspalvelujen laatua ja saavutettavuutta tulisi kehittää vastaamaan moninaistuvan ikääntyvän väestön tarpeita. In this article, we examine the transnational use of health services and the reasons given for their use by older Russian-speaking migrants living in Finland. We analyse the CHARM survey data collected in 2019, and elaborate the results with thematic analysis of the interview data. Almost 30 per cent of Russian-speakers over the age of 50 living in Finland had seen a doctor outside Finland in the year before the survey. Visiting a doctor abroad was more common among women, the unemployed, the highly educated and respondents with a net household income of more than 2,500 euros per month. Having citizenship in a country other than Finland increased the likelihood of use and having a longer period of residence in Finland reduced it. People living with a chronic illness and those who had an unmet need for care used more health services abroad. In the survey data, the main reasons for the cross-border use of services were cheaper prices, faster access to treatment and the delivery of services in one’s own language. These same reasons appeared in the interview material, but the interviewees also mentioned perceived disappointments with Finnish health care. The results show that older Russian-speakers face a variety of barriers to accessing and navigating care in Finland. Experiences of misunderstanding and of being ignored can lead to seeking help from outside Finland. The quality and accessibility of health services should be developed to meet the needs of a diversifying ageing population.

PROSHADE on Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) vuosille 2021–2026 rahoittama hanke ja osa STN:n LITERACY-ohjelmaa. Hankkeessa tutkitaan ja etsitään monitieteellisesti ratkaisuja tiedon kriittiselle käytölle yhteiskunnassa. PROSHADE tutkii talous- ja vaikuttavuustiedon käyttöä, jaetun päätöksenteon käytäntöjä terveydenhuollossa sekä potilaan tuottaman tiedon hyödyntämistä terveydenhuollon ammattilaisen ja potilaan välisessä päätöksenteossa. Hankkeessa on neljä työpakettia (WP). Tässä esittelyssä kuvataan sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan, neurologian ja sosiaalipsykologian tieteenaloja yhdistävän työpaketin 3 (WP3) tutkimusta tiedon lukutaidosta, kansalaisen ja potilaiden osallisuudesta terveydenhuollossa. Potilaan osallisuus ilmenee käytännössä potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välisessä hoitoa koskevassa jaetussa päätöksenteossa. Potilaan osallisuuden vahvistamisella tavoitellaan muun muassa hoidon onnistumista, vahvempaa hoitoon sitoutumista ja hoitotyytyväisyyttä. Potilaan terveystiedon lukutaidolla (taito tunnistaa, etsiä, arvioida ja tuottaa terveyteen liittyvää tietoa) on merkitystä jaetussa päätöksenteossa. Potilaan tuottama tieto esimerkiksi mahdollistaa potilaan arvojen ja näkemysten huomioimisen paremmin osana hoitoa koskevaa jaettua päätöksentekoa. Tutkimustietoa tarvitaan selvittämään, kuinka jaettua päätöksentekoa ja potilaan ääntä saataisiin vahvistettua terveydenhuollon kohtaamisissa., The PROSHADE project is funded by the Strategic Research Council of the Academy of Finland for 2021–2026. The project is part of LITERACY program, where interdisciplinary solutions are researched and searched on critical information usage of individuals and organizations. In PROSHADE the focus of research is on decision-making and utilization of information in healthcare. PROSHADE consists of four work packages (WP). This presentation focuses on work package 3 (WP3), which researches health information literacy and the participation of patients in shared decision-making in healthcare. Increasing patient's participation according to earlier studies leads for example to better treatment success, patient satisfaction and stronger commitment to treatment. Patient’s health literacy (the ability to identify, search, evaluate, and generate health-related data) plays a central role in shared decision-making. Patient generated data enables patient’s values and preferences to be taken into account better as part of shared decision-making. However, research is required to further strengthen shared decision making in interactions in healthcare.

Ikääntyneiden kaltoinkohtelu ja heidän hoitonsa laiminlyöminen on globaali ongelma, joka on huolestuttavasti lisääntynyt viime vuosina. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sairaalan ulkopuolisen ensihoidon työntekijöiden kokemuksia ikääntyneiden kaltoinkohtelun ilmenemisestä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kaltoinkohdeltujen ikääntyneiden hoitotyön kehittämiseksi. Tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselynä yhden sairaanhoitopiirin ensihoitajilta sekä Suomen Ensihoitoalan Liiton kautta Suomessa toimivilta ensihoitoalan ammattilaisilta 1.11.2019–29.2.2020. Tutkimuskyselyyn osallistui 200 henkilöä. Kvalitatiivinen tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä ja kvantitatiivinen tutkimusaineisto SPSS for Windows 22 -ohjelmalla. Yli puolet (56 %) vastaajista oli kohdannut melko tai erittäin paljon ikääntyneiden kaltoinkohtelua ensihoitotehtävien yhteydessä. Ikääntyneiden kaltoinkohtelu ilmenee tutkimustulosten mukaan monimuotoisena. Ensihoitajien tunnistama ikääntyneiden kaltoinkohtelu on psykososiaalista, fyysistä, taloudellista ja teknologista. Lisäksi se ilmenee laiminlyönteinä perustarpeiden ja asumisolosuhteiden huomioimisessa sekä voinnin seuraamisessa ja sairauksien hoidossa. Kaltoinkohtelijana tai hoidon ja huolenpidon laiminlyöjänä on joko iäkkään ihmisen läheinen, usein omaishoitaja tai muu perheenjäsen, tai kotihoidon tai kotisairaanhoidon ammattilainen. Experiences of elder abuse in out-of-hospital emergency care Elder abuse and neglect are a global problem, which has increased alarmingly in recent years. The purpose of this study was to describe out-of-hospital emergency care providers’ experiences of elder abuse identification and forms of abuse, and the aim was to produce knowledge that can be used to develop care services for abused older people. The research data were generated between 1 January 2019 and 29 February 2020 with emergency care providers of one hospital district and with members of the Finnish Association of Paramedics and A & E Nursing Professionals across Finland using the Webropol survey tool. The study involved 200 participants. Qualitative data were analysed by inductive content analysis, while quantitative data were analysed using SPSS for Windows 22. More than half (56%) of the emergency care providers had encountered rather much or very much elder abuse in the context of emergency responses. According to the results, they had witnessed various forms of elder abuse. The abuse identified by the emergency care providers included psychosocial, physical, economic, and technological abuse. In addition, it involved neglecting the older people’s basic needs, and failing to attend to their living conditions, to observe their condition, and to care for their illnesses. The abuse and neglect of care and nursing needs was carried out by either persons close to the old person, often a family caregiver or other family member, or by home care or home nursing professionals.

publishedVersion

Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä teknologioista on tullut yhä useammalle kansalaiselle arkipäiväistä toimintaa. Kansalaisten valmiudet, kuten osaaminen, taidot, asenteet mukaan lukien luottamus ja motivaatio, määrittävät heidän kykyään hyödyntää hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä teknologioita, kuten erilaisia digitaalisia terveyspalveluja. Suuri osa kansalaisista on kokenut hankaluuksia digitaalisten terveyspalveluiden käytössä. On tärkeää ymmärtää kuinka kansalaiset pystyvät hyödyntämään terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä teknologioita ja edelleen, kuinka esimerkiksi digitaalisten palveluiden saavutettavuutta voidaan parantaa luomalla palveluista tarpeita vastaavia. Tähän tarpeeseen vastaa 13 osa-aluetta ja 65 väittämää sisältävä Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien teknologioiden käyttövalmiuksien moniulotteinen mittari (The Multidimensional Readiness and Enablement Index for Health Technology, READHY). Mittari on kansainvälisesti validoitu ja käytetty. Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata READHY-FIN käännösprosessin vaiheet ja suomenkielisen mittarin osa-alueet. Mittarin käännöstyö ja validointi eteni kyselyn oikeuksia hallinnoivan Swinburnen yliopiston ohjeistuksen mukaisesti. Siihen kuului kolme vaihetta: 1) kielellinen ja kulttuurinen käännöstyö, 2) kognitiiviset haastattelut ja 3) psykometrinen testaus, joiden eteneminen kuvataan tässä artikkelissa. READHY-FIN -mittari koostuu viidestä osa-alueesta: 1) Käyttäjän ja teknologian vuorovaikutus, 2) Kokemus teknologian käytöstä, 3) Käyttäjän ominaisuudet, 4) Sosiaalinen ympäristö ja 5) Terveydentilan ja tunnereaktioiden hallinta. Kukin osa-alue jakaantuu 2–4 osioon ja kussakin osiossa on 4–6 väittämää, joiden vastausasteikkona on neljäportainen Likert-asteikko. READHY-FIN -mittarin osiot näyttävät vastaavan alkuperäisen mittarin osioita ja osiot näyttävät pääsääntöisesti yhtenäisiltä. Yhteenvetona voidaan todeta, että READHY-FIN on sisällöllisesti merkityksellinen mittari, jolla mitataan ja edistetään valmiutta teknologian käyttöön eri potilasryhmissä teknologian tyypistä riippumatta., The digital healthcare services have become everyday activities for more and more citizens. The capabilities of citizens, such as knowledge, skills, attitudes, including trust and motivation, will determine their ability to exploit health technologies such as various digital health services. However, a large number of citizens have experienced difficulties in using digital health services. It is important to understand how citizens can make use of digital health services and how to improve the accessibility of digital services by creating services that meet their needs. This requirement is met by The Multidimensional Readiness and Enablement Index for Health Technology (READHY), which includes 13 domains with a total of 65 items. The questionnaire is internationally validated and used. The purpose of this study is to describe the READHY-FIN translation process and the structure of the Finnish questionnaire. The translation and cultural adaptation process of the READHY followed the instructions of the University of Swinburne, which administers the survey rights. It consisted of three phases: 1) linguistic and cultural translation work, 2) cognitive interviews and 3) psychometric testing. The READHY-FIN questionnaire consists of five dimensions: 1) The intersection between users and technologies, 2) Users’ experience of systems, 3) Users’ attributes, 4) Social context and 5) The individuals’ capabilities to handle their condition and emotional response. Each dimension is divided into 2-4 domains and the domain contain 4-6 statements with a Likert-type response scale from 1 to 4. The structure of the READHY-FIN appears to correspond to the domains of the original measurement tool and the domains appear to be generally reliable. As a conclusion, READHY-FIN is a meaningful questionnaire to measure and enable the readiness to use health technology in different patient groups regardless of the type of technology.

Public opinion is deeply divided over natural therapies, also known as complementary or alternative medicine (CAM) or as traditional therapies. In the past decade there have been calls in Finland both for restrictive legislation and for steps to facilitate access to CAM. Public debate has tended mostly to highlight the absence of scientific evidence and the potential risks of alternative therapies. This study used the methods of content analysis to investigate what people’s motivations for and accounts of the perceived benefits of CAM use tell us about CAM-culture, that is a part of a broader health culture in Finland. The data consisted of 5,366 written responses to a questionnaire item concerning the relief people found in natural therapies and remedies. The question was included as part of a CAM survey open between from 8.10.2022 to 15.12.2021 on the Ministry of Justice website Otakantaa.fi. The results confirm earlier findings about the perceived benefits of natural therapies and the support they can offer in the face of lifestyle changes. Respondents’ motivations for the use of natural therapies and their accounts of their perceived benefits are captured in three discourses: justifications based on perceived, pragmatic everyday benefits, dissatisfaction in services provided by public healthcare and the holistic approach of CAM. The motivations cited by users of natural therapies speak for the multimodality of our health culture. Our data show that users take a more positive view of natural therapies than the dominant lines of public commentary, which often refer to their potential hazards and adverse effects. Although CAM remain surrounded by controversy and fall in the margins of the official healthcare system, within the CAM-culture therapies hold a firm and highly valued place alongside conventional health services. Our results shed light on users’ views on the social controversies around CAM and add to our understanding of the depth and diversity of health culture. publishedVersion

Finland aims to be a pioneer in digitalization by reforming the processes of public services and digitalizing services. In healthcare, the introduction of digital transaction services is aimed at bettering health care services and cost benefits. The use of digital transaction services in recent years has increased, but the realization of digitalization is still low. One of the challenges in increasing the use of digital transaction services is the non-renewable state of the care processes.In order to improve digital services in Southern Ostrobothnia, this study aimed to find out how healthcare processes are taken into account in the development of digital services in Southern Ostrobothnia. In order to achieve this goal, studies were performed to find out what kind of digital services are being used and developed in healthcare, the prevalence of these digital services, how the consortium of e-services and health care processes is being developed, how the development of e-services is being carried out, and what the effects of the Covid-19 pandemic are on e-services in healthcare.The basis of the study is described in a literature review, in which information was sought on digital health services in the Nordic countries. Information on the consideration of health care processes in the development of digital transaction services was collected from interviews with health care and information management professionals.There are several different electronic transaction services in healthcare, which need to be developed for the possibility of a smoother transaction experience. In deploying digital services, care processes will be modified, but these processes are not being redesigned to ensure that the benefits of the digital services can be achieved. It was desired that the development of digital transaction services would be advanced and to include process planning more firmly in the development process. There are good preconditions for formulating electronic transaction services and processes into a unified whole. In the future, it will be important to define the benefit of goals for digital services and to craft a strategy to achieve them. The benefits of digital transaction services materialize when defined processes are digitalized in such a way that they are part of working practices and citizens' transactions. publishedVersion

Gerontologian professori emeritus Eino Heikkinen kuoli kotonaan Helsingissä jouluaaton aattona 2022. Hän oli suomalaisen nykygerontologian tienraivaaja, jonka näkemyksellisyys ja rohkeat avaukset vaikuttivat suuresti ikääntymistutkimuksen kehitykseen ja instituutioihin. nonPeerReviewed

Suomessa toimii 11 biopankkia, jotka jaetaan valtakunnallisiin ja alueellisiin biopankkeihin. Nämä biopankit ovat sairaanhoitopiirien, yliopistojen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Veripalvelun sekä Terveystalon yhteydessä. Valtakunnalliset biopankit keräävät näytteensä koko Suomesta. Alueelliset biopankit keräävät näytteensä sairaanhoitopiirien alueelta. Biopankit ovat kehittyneet nopeasti. Ne ovat yhdenmukaistaneet ja kehittäneet väestöaineistojen näyte- ja tietohallintaa. Biopankkitutkimuksen tavoitteenaon terveyden ylläpitäminen, sairauksien hoito sekä ennaltaehkäisy. Biopankkitutkimus lisääntyy geenilääketieteen ja digitalisoitumisen myötä. Samaan aikaan tämän nopean kehittymisen myötä kasvaa tarve eri toimijoiden saumattomalle yhteistyölle. Lisäksi tutkijoiden osaamisen kehittyminen erityisesti lupaprosessissa on tärkeä. Kuitenkin käytännön kokemukset ovat osoittaneet tutkijoiden ja tutkimusryhmien haasteet biopankkitutkimus-prosesseissa.

Tämä artikkeli tarkastelee synnytinelinten poliittista taloutta tukeutuen feministisen poliittisen talouden kirjallisuuteen ja terveystaloustieteelliseen tutkimukseen inkontinenssin kustannuksista. Artikkeli analysoi biologisen uusintamisen aiheuttamaa psykofyysistä rapautumista (depletion through biological reproduction, DBR) raskauden ja synnytyksen aiheuttaman inkontinenssin kontekstissa ja tarkastelee sen vaikutuksia yksilön elämään ja julkiseen talouteen. Talouden uusintaminen on riippuvainen vaginoista, ja taloudella on näin ollen aina biologiset, vaginaaliset rajansa. Se, mitä näillä rajoilla tapahtuu, on poliittinen kysymys. Vaginat eivät ole vain talouden käyttöesineitä ja uusintamisen instrumentteja. Niiden hyvinvointi ja pahoinvointi ovat intiimissä yhteydessä paitsi vaginallisten ihmisten hyvinvointiin myös julkisen talouden kestokykyyn. On poliittis-taloudellisesti tärkeää kysyä: Miten talouden vaginaalisista rajapinnoista huolehditaan julkisessa taloudessa – kenen ehdoilla ja kustannuksella? Artikkelin tavoitteena on ohjata hoivan poliittisen talouden analyysiä näiden kysymysten äärelle, samalla kun se tarkastelee raskauden ja synnytyksen aiheuttaman inkontinenssin talousvaikutuksia Suomessa.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata raskaana olevien uudelleensynnyttäjien toiveita ammattilaisilta synnytyspelon lieventämiseksi. Tutkimuspyyntö esitettiin raskaus- ja synnytysaiheisissa suljetuissa Facebookin ryhmissä ja keskustelufoorumeilla. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä lomakkeella, joka sisälsi taustamuuttujakysymyksiä ja avokysymyksen synnytyspelon lieventämiseen toivotusta tuesta ja keinoista. Tutkimukseen osallistui 98 uudelleensynnyttäjää. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Uudelleensynnyttäjät toivoivat ammattilaisilta kunnioittavaa kohtaamista, ohjausta eri aiheista omien tarpeiden mukaisesti, neuvolasta asiantuntevaa raskauden hoitoa, perusteellista hoitoa erikoissairaanhoidossa aiemman huonon kokemuksen vuoksi ja päätösvaltaa omaan synnytykseen liittyvästä hoidosta. Uudelleensynnyttäjien esittämien toiveiden perusteella voidaan todeta, että synnytyspelon hoidossa on kehittämisen varaa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ammattilaisten on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota pelkopotilaiden kohtaamiseen ja hoidon yksilöllisyyteen. Hoitamattomalla pelolla voi olla vakavia seurauksia, joten on perusteltua kehittää synnytyspelon hoitoa ja järjestää raskaana olevia hoitaville ammattilaisille synnytyspelon täydennyskoulutusta osaamisen varmistamiseksi.