Search

Jenni Ruotsalaisen kasvatustieteen väitöskirja "Literacy instruction and reading performance in first grade classrooms" tarkastettiin Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 20.5.2022. Vastaväittäjänä toimi professori Krista Uibu Tarton yliopistosta ja kustoksena professori Anna-Maija Poikkeus Jyväskylän yliopistosta. nonPeerReviewed

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, ennustavatko tarkkaavaisuus- tai lukusujuvuusongelmat tai niiden päällekkäistyminen toisella luokalla lukusujuvuuden tai luetun ymmärtämisen kehitystä kolmannella ja neljännellä luokalla. Tutkimus on osa Alkuportaat-seurantatutkimusta ja pohjautuu Emmi Ulvisen pro gradu -tutkielmaan (2012). Aineisto (n = 465) kerättiin vuosina 2009, 2010 ja 2011, jolloin lapset olivat toisella, kolmannella ja neljännellä luokalla. Tutkimusmenetelminä käytettiin yksilö- ja ryhmätehtäviä lapsille sekä opettajakyselyä. Tutkittavat jaettiin seuraaviin alaryhmiin toisen luokan keväällä arvioitujen tarkkaavaisuus- ja lukusujuvuusongelmien perusteella: 1) ikätasoinen lukusujuvuus ja tarkkaavaisuus (n = 306), 2) tarkkaavaisuusongelmia, mutta ikätasoinen lukusujuvuus (n = 63), 3) lukusujuvuusongelmia, mutta ei tarkkaavaisuusongelmia (n = 70) ja 4) päällekkäistyviä tarkkaavaisuus- ja lukusujuvuusongelmia (n = 26). Pelkät tarkkaavaisuusongelmat ennakoivat heikompaa menestymistä haastavammissa lukemisen tehtävissä, kuten luetun ymmärtämisessä. Pelkät lukusujuvuusongelmat ennakoivat heikompaa menestymistä kaikissa lukemisen tehtävissä. Päällekkäistyvät ongelmat näkyivät erityisen heikkona menestyksenä kolmannen luokan luetun ymmärtämisessä. Neljännelle luokalle tultaessa päällekkäistyvien ongelmien ryhmä saavutti yksittäisten ongelmien ryhmien tason, mutta luetun ymmärtäminen jäi kuitenkin ikätasoa heikommaksi. Tulokset osoittavat, että sekä lukusujuvuus- että tarkkaavaisuusongelmilla toisella luokalla on merkitystä myöhemmän lukutaidon ja erityisesti luetun ymmärtämisen kehityksessä. Olisi hyvä seurata tarkemmin luetun ymmärtämisen kehittymistä niillä lapsilla, joilla on tarkkaavaisuusongelmia, sekä tarjota ennakoivaa tukea. Lukemisen pariin innostamisen lisäksi tehokas tuki voisi mahdollisesti olla sellaista, jossa luokassa harjoiteltaisiin yhdessä pidempien tekstien lukemista pilkkomalla niitä pienempiin kokonaisuuksiin, keskusteltaisiin niistä sekä harjoiteltaisiin oman ymmärtämisen monitorointia ja strategioita, jotka helpottavat lukemista. peerReviewed

Tässä artikkelissa esittelemme keskeiset havainnot tutkimuksesta (Torppa ym., 2020), jossa tarkasteltiin vapaa-ajan lukemisen ja lukutaidon kehityksen suhdetta. Kysyimme, ennustaako lukutaito lukemisen määrää vai ennustaako myös lukemisen määrä lukutaitoa. Tutkimuksessa mitattiin lasten (n = 2 525) lukusujuvuutta ja luetun ymmärtämisen taitoa luokilla 1, 2, 3, 4, 6, 7 ja 9. Vapaa-ajan lukemisen määrää mitattiin samoissa aikapisteissä kyselyillä. Luokilla 1–4 lasten vanhemmat vastasivat lukemisen määrää koskeviin kysymyksiin, ja luokilla 6–9 lapset vastasivat kyselyyn itse. Tutkimuksessa havaittiin, että lukutaito ennustaa lukemisen määrää erityisesti varhaisilla luokilla, kun lukutaito on vasta kehittymässä. Myöhemmillä luokilla kuitenkin kirjojen lukemisesta innostuminen ennusti erityisesti parempaa luetun ymmärtämisen taitoa seuraavilla luokilla. Lyhyiden digitekstien runsaalla lukemisella oli sen sijaan negatiivinen yhteys luetun ymmärtämisen taitoon. peerReviewed

Luku- ja kirjoitustaito ovat keskeisiä oppimisen ja kouluttautumisen välineitä. Noin viidennes suomalaisnuorista ei kuitenkaan saavuta peruskoulun aikana riittävää luku- ja kirjoitustaitoa. Tunnistamatta jäävät lukemisen ja kirjoittamisen ongelmat voivat pahimmillaan vaikeuttaa kouluttautumista ja työllistymistä sekä rajoittaa sosiaalista vuorovaikutusta ja osallisuuden mahdollisuuksia tietoyhteiskunnassa. Jotta oikeanlainen tuki pystyttäisiin aloittamaan mahdollisimman aikaisin, lasten ja nuorten lukivaikeuksien luotettava tunnistaminen on erityisen tärkeää. Alakoulussa arvioinnin avuksi on tarjolla monenlaisia välineitä, mutta yläkouluikäisten lukutaidon arviointiin ja lukivaikeuden tunnistamiseen ei ole ollut luotettavia arviointimenetelmiä. Uusi YKÄ-arviointimenetelmä on laadittu tähän tarkoitukseen. nonPeerReviewed

Tutkimuksessa tarkasteltiin suomenkielisten nuorten lukutaitoa ja sen taustalla olevia kognitiivisia tekijöitä. Artikkeli on ilmestynyt lehdessä Scientific Studies of Reading otsikolla ”The nature of and factors related to reading difficulties among adolescents in a transparent orthography”. Tutkimuksessa verrattiin sanojen, pseudosanojen (merkityksettömien sanojen) ja tekstin lukemisen nopeutta ja tarkkuutta sekä nopean sarjallisen nimeämisen ja fonologisen prosessoinnin yhteyttä lukemisvaikeuksisten ja tyypillisesti lukevien nuorten ryhmissä. Nuorten lukemisvaikeudet näkyivät ensisijaisesti hitaana lukemisena. Lukemistarkkuus oli ongelma aikapaineistetussa pseudosanojen lukemistehtävässä. Sarjallisen nimeämisen nopeus oli yhteydessä lukemisnopeuteen ja fonologinen prosessointi lukemisen tarkkuuteen. Tämän lisäksi lukemisvaikeuksisten nuorten ryhmässä sarjallisen nimeämisen nopeus oli yhteydessä myös lukemistarkkuuteen ja tyypillisesti lukevien ryhmässä fonologinen prosessointikyky lukemisnopeuteen. Tutkimus osoitti, että nuorten lukutaidon taustalla ovat samat keskeiset kognitiiviset tekijät kuin lapsillakin. nonPeerReviewed

Lectio Praecursoria nonPeerReviewed

Tämä artikkeli perustuu Heikkilän, Aron, Närhin, Westerholmin ja Ahosen artikkeliin Does the training in syllable recognition improve reading speed? A computer-based trial with poor readers from second and third grade, joka julkaistiin Scientific Studies of Reading -lehden numerossa 17(6) vuonna 2013. Tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko tietokonepohjaisella tavujen toistavaan tunnistamiseen perustuvalla menetelmällä vaikuttaa heikkojen lukijoiden lukemissujuvuuteen. Lisäksi selvitettiin, vaikuttavatko lukemisen alkutaso ja nopean nimeämisen taito harjoittelun tehokkuuteen. Tutkimukseen osallistui 150 tois- ja kolmasluokkalaista heikkoa lukijaa, jotka jaettiin satunnaisesti kontrolliryhmään ja kolmeen harjoitteluryhmään. Harjoitteluryhmät erosivat toisistaan harjoiteltujen tavujen pituuden ja yleisyyden perusteella. Harjoittelu koostui kymmenestä harjoittelukerrasta, joiden aikana kutakin harjoiteltavaa tavua toistettiin yhteensä viisikymmentä kertaa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että harjoiteltujen tavujen lukemissujuvuus edistyi kussakin ryhmässä merkitsevästi verrattuna kontrolliryhmään. Harjoittelun vaikutuksen siirtyminen sanatasolle näkyi kuitenkin merkitsevästi vain ryhmässä, jossa harjoitteluvaikutus oli suurin, eli ryhmässä, jossa harjoiteltiin pitkiä, harvinaisia tavuja. Nopea nimeäminen (sanojen nopea mieleen palauttaminen) oli yhteydessä lukemisen tasoon harjoittelun alussa, mutta ei vaikuttanut harjoittelun tehokkuuteen. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tietokonepohjainen tavuharjoittelu näyttää jo lyhyen harjoittelujakson jälkeen edistävän lukemisen sujuvuutta, mutta harjoitteluvaikutuksen yleistymiseen on jatkossa kiinnitettävä enemmän huomiota, jotta vaikutukset näkyisivät myös arkipäivän lukemisessa. peerReviewed

Yhä suurempi osa kehitysvammaisista ihmisistä huolehtii itsenäisesti asioistaan ja hyvä lukutaito on keskeinen itsenäisen selviytymisen kannalta. Vaikka lukutaidon kehittymistä ja lukemaan oppimisen vaikeuksia on tutkittu paljon, tutkimus kehitysvammaisten ihmisten lukutaidosta on ollut vähäistä. Tutkimuksessa verrattiin lievästi kehitysvammaisia heikosti lukevia nuoria yleiseltä kykytasoltaan keskitasoisiin lukemisvaikeuksisiin nuoriin lukemisen oikeellisuudessa, sujuvuudessa ja ymmärtämisessä. Lievästi kehitysvammaiset nuoret olivat selvästi heikompia luetun ymmärtämisessä ja nopeudessa. Lukemisen tarkkuudessa ryhmät erosivat toisistaan ainoastaan yhdessä, sanalistojen lukemisen, tehtävässä. Lievästi kehitysvammaisten nuorten lukemisvaikeudet muistuttavat siten piirteiltään kaikkein vaikeimpia lukemisvaikeuksia. Lukemaan oppimisen vaikeuksien ja niiden taustatekijöiden tutkiminen kehitysvammaisilla lapsilla syventäisi teoreettista ymmärrystä lukemisvaikeuksista ja niiden yhteydestä yleiseen kykytasoon. Koska lievään kehitysvammaisuuteen liittyvän lukemisvaikeuden piirteet näyttävät olevan samanlaiset kuin lukemisvaikeudessa yleensä, erityisten lukemisvaikeuksien tutkimuksen pohjalta kehitetyt kuntoutus- ja harjoittelumenetelmät ovat oletettavasti hyödyllisiä myös kehitysvammaisten lasten lukemaan oppimisen tukena. Näitä menetelmiä tulisi systemaattisesti soveltaa ja tutkia niiden vaikuttavuutta kehitysvammaisten lasten opetuksessa ja kuntoutuksessa. Erityistä huomiota kehitysvammaisten lasten ja nuorten lukutaitoa tuettaessa tulisi kiinnittää luetun ymmärtämistä vahvistavaan harjoitteluun. peerReviewed