Search

The notion of the “transcultural counterwitness” is an attempt to provide a term for a figure who engages in public discussion and defends marginal realities against public border guards. Through an examination of selected ethnic American poets, this study investigates how poetry opposes and engages with the pervasive stereotyping of non-White Americans in U.S. journalism following events of public tragedy. The poets under discussion are Anthony Cody, Claudia Rankine, Martin Espada, Suheir Hammad, and Walidah Imarisha. The events are 9/11, Hurricane Katrina, the death of Trayvon Martin, and the rise of White nationalism following the election of Donald J. Trump. The study evaluates how contemporary American poetry contributes to public discourse, specifically with its discussions of race and ethnicity that circulate in the public sphere. The study argues that poetry problematizes the reader’s relationship with American and global racism by alerting and implicating readers into recent and distant histories of racial trauma. The study also explores the role of technology in rendering a socially engaged poetry that is more visible and thought-provoking. Lastly, by evaluating the transcultural impulses of the text, this study illustrates how ethnic, American poetry can help redefine rigid and limiting definitions of citizenship to promote inclusion., Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa esitelty ”kulttuurienvälisen vastatodistajan” käsite pyrkii tuomaan tieteelliseen tutkimukseen mukaan teoreettisen työkalun, jonka avulla voidaan tarkastella julkista keskustelua ja tuoda esille erityisesti marginaalisen rodullisen todellisuuden näkökulmaa vastakohtana vallitsevalle, rodullisesti rajoittavalle näkökulmalle. Tutkimusaineistona tässä tutkimuksessa on käytetty yhdysvaltalaisten etnisten runoilijoiden tuotantoa. Kyseiset runoilijat ovat Anthony Cody, Claudia Rankine, Martin Espada, Suheir Hammad ja Walidah Imarisha. Tutkimuksen aiheena on tarkastella, kuinka runous sanataiteen muotona vastustaa ei-valkoisten yhdysvaltalaisten kärjistyneen stereotyyppistä tarkastelua yhdysvaltalaisessa journalismissa. Erityisesti tarkastelun kohteena tässä tutkimuksessa on kaunokirjallinen aineisto, joka kuvaa neljää traagista, historiallista tapahtumaa: 11.9.2001 tapahtunut terroristi-isku New Yorkissa, joka tunnetaan nimellä 9/11, hurrikaani Katrina, joka tapahtui 24.8.2005, Trayvon Martinin kuolemaan johtanut ampumistapaus 26.2.2012 Floridassa sekä valkoisen nationalismin nousu Donald J. Trumpin Yhdysvaltojen presidentiksi valinnan jälkeen vuonna 2017. Tämä tutkimus pyrkii osoittamaan, että nykyrunous vaikuttaa sanataiteen keinoin julkiseen keskusteluun rodun ja eettisyyden merkityksestä ja kyseenalaistaa lukijan käsityksen yhdysvaltalaisesta ja globaalista rasismista. Runouden vaikutuksesta lukija tulee tietoiseksi ei pelkästään lähihistoriaan sijoittuvista, vaan myös etäisemmistä rodullisiin traumoihin liittyvistä historiallisista tapahtumista ja niiden taustoista. Tutkimuksessa tuodaan esille teknologian merkitystä kulttuuriselle keskustelulle sosiaalisesti osallistavan runouden esille tuomisessa. Tarkastelemalla tekstien kulttuurienvälisiä impulsseja tämä tutkimus osoittaa, kuinka etninen yhdysvaltalainen runous voi auttaa uudelleenmäärittämään ahtaita, rajoittavia näkemyksiä kansalaisuudesta ja näin edistää yksilöiden osallistamist