Search

Sanasta ”innovaatio” tuli 1990-luvulla yksi yhteiskunta- ja talouspolitiikan keskeisimpiä iskusanoja, joskin innovaatioteorioita oli opetettu korkeakouluissa jo vuodesta 1980 alkaen. 1990-luvulla innovaatiot omaksuttiin tärkeäksi osaksi Suomen kansallisen kilpailukyvyn tehostamista. Sanaa toistellaan nyt kuin mantraa, usein miettimättä tarkemmin, mitä sillä tarkoitetaan ja miten innovaatiot syntyvät tai mikä estää niitä löytymästä. more...

Yksi kolmesta Suomen Akatemian strategisesta tavoitteesta on vahvistaa tieteellisen tutkimuksen asemaa kansallisessa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä (Suomen Akatemian strategia 2010). Akatemian toiminnalla halutaan vahvistaa hyvinvointia, sivistystä ja kulttuuria ja taloudellista kilpailukykyä. Tarkastelen sitä, millä toimilla Suomen Akatemia on pyrkinyt edistämään tiedettä yhteiskunnan tukena vuosina 2007– 12. more...

Innovaatiot ovat kirjapainotaidon keksimisestä asti levinneet uutuuksia esittelevien painotuotteiden välityksellä, mutta mikä merkitys tässä suhteessa oli renessanssin kartoilla ja niitä täydentävillä maantieteellisillä teoksilla? Claudius Clavuksen 1400-luvulla laatimaa ensimmäistä Skandinavian karttaa seurannut Olaus Magnuksen Carta marina (1539) oli jo itsessään ruotsalais-venetsialainen innovaatio, painettu kartta, jonka sisältö tehtiin Pohjolassa mutta tekninen toteutus Venetsiassa. more...

Käyttäjä- ja ihmislähtöisyys ovat innovaatiotoiminnan trendejä, jotka yleistyvät Suomessakin. Jotta näillä termeillä olisi muutakin sisältöä kuin miten teknologialaitteista muotoillaan käyttäjäystävällisiä, halusimme kuvata, kuinka ihmislähtöisyyttä edistetään muualla maailmassa ja toteutetaan käytännössä Suomessa toimivissa yrityksissä. Työmme tulokset on koottu Sitran julkaisuun Unohda innovointi (Ruckenstein ym. 2011). more...

Helsingin yliopisto, Suomalainen Tiedeakatemia ja Suomen Akatemia järjestivät Tieteen vaikuttavuus -seminaarin 11.3.2010 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa. Tässä lehdessä julkaistaan Allan Tiitan, Markku Löytösen, Mari Vaattovaaran ja Markku Mattilan tilaisuudessa pitämät puheenvuorot. more...

Yliopistojen uudistaminen on edennyt ristiriitojen värittämänä. Oli kyse sitten palkkausjärjestelmästä tai yliopistolain uudistuksesta, mielipiteet näyttävät jakautuvan kahtia. Yhtäällä yliopistoilta odotetaan lisää ”yhteiskunnallista vaikuttavuutta” ja selkeitä näyttöjä tuloksista, toisaalla puolustetaan perustutkimusta ja ajattelun vapautta. Keskusteluasetelmia käsitteiden ja ajattelutapojen historiaan. Yliopistoihin kohdistuvien erilaisten odotusten luettelemisen lisäksi on hyvä kysyä, mihin ne perustuvat. Nykyisen ”sopimuksen” perusteet syntyivät suurelta osin toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina. Sen jälkeen maailma ja sitä koskeva ymmärrys on perusteellisesti muuttunut. more...

Meillä kaikilla on toiveita, monilla myös pelkoja siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Kukapa ei haluaisi vahvistaa toiveitaan tai hälventää pelkojaan tiedon avulla. Ikävä kyllä, vaikka futurologian nimissä on perustettu valiokuntia, professuureja ja tutkimuslaitoksia, niin tulevaisuudesta ei oikeasti voi saada tieteellistä tietoa! more...

QWERTY on useimmille tuttu "sana" tai kirjainyhdistelmä, vaikkei heti ehkä tulekaan mieleen mistä. Vaan sieltähän se löytyy esimerkiksi mikrotietokoneen kirjainnäppäimistön yläriviä lukemalla. Mutta miksi juuri QWERTY eikä jotakin muuta? more...