Search

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kaveripiirin merkitystä ammattikoululaisten koulumotivaatiossa. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita siitä, muistuttavatko nuoret kavereitaan motivaation suhteen, solmivatko he uusia kaverisuhteita samanlaisen motivaation perusteella sekä vaikuttaako kaveripiirille tyypillinen motivaatio heidän omaan motivaatioonsa. Motivaatiota tutkittiin sisäisenä koulumotivaationa sekä käyttäytymiseen liittyvinä suoritusstrategioina: tehtävään suuntautumisena ja tehtävän välttelynä. Tutkimusaineisto kerättiin ammattikoulun opiskelijoilta ensimmäisenä (n = 1293) ja toisena (n = 644) opiskeluvuotena Niilo Mäki Instituutin Motivoimaa-hankkeen yhteydessä. Kyselyt toteutettiin Jyväskylän ammatillisen oppilaitoksen kuudella kampuksella syksyllä 2009 ja 2010. Tutkimuksessa havaittiin, että samaan kaveriryhmään kuuluvat nuoret jakoivat samanlaisen sisäisen motivaation ja taipumuksen vältellä koulutehtäviä. Kaverisuhteita myös muodostettiin samanlaisen koulumotivaation perusteella. Toisena opiskeluvuonna muodostuneiden kaveriryhmien nuoret olivat muistuttaneet toisiaan suoritusstrategioiltaan jo ensimmäisenä opiskeluvuonna ennen kaverisuhteiden syntymistä. Sosialisaatiota ei sen sijaan esiintynyt, eli kaveripiiri ei vaikuttanut nuoren omaan koulumotivaatioon. Kun tulevaisuudessa suunnitellaan koulumotivaatiota tukevia interventiohankkeita ammattikouluikäisille, olisi hyvä huomioida kaveripiirin valikoituminen näkyvien suoritusstrategioiden perusteella ja kohdentaa interventioita erityisesti kaveriryhmiin, joille on tyypillistä heikko motivaatio ja koulutehtävien välttely. peerReviewed

Savolainen, L. OPPILAIDEN TAVOITTEET JA KOULUMOTIVAATIO. 6 -luokkalaisten tavoitteiden yhteys koulumotivaatioon. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Kasvatustieteen pro gradu –tutkielma. 63 sivua Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuudesluokkalaisten oppilaiden henkilökohtaisia tavoitteita sekä tutkia näiden tavoitteiden yhteyttä koulumotivaatioon. Tutkimuskysymysten mukaisesti selvitettiin, minkälaisia henkilökohtaisia tavoitteita oppilailla on, onko oppilaiden tavoitteilla ja koulumotivaatiolla yhteyttä ja ovatko ne oppilaat, joilla on selkeästi asetettuja tavoitteita, motivoituneempia koulunkäyntiin, kuin ne oppilaat, jotka eivät ole asettaneet itselleen tavoitteita. Lisäksi tarkasteltiin sitä, minkälaisilla tavoitteilla ja koulumotivaatiolla näyttäisi olevan yhteyttä toisiinsa. Tutkimusaineisto hankittiin keväällä 2013 kahdesta kuudennesta luokasta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 35 oppilasta ja aineiston keräämiseen käytettiin kyselylomaketta. Aineiston analysoinnissa käytettiin sekä laadullisia että tilastollisia menetelmiä, missä tavoitteiden ja koulumotivaation välistä yhteyttä tutkittiin erilaisilla tilastollisilla testeillä. Tulosten mukaan kuudesluokkalaisten tavoitteet heijastavat heidän ikä- ja kehitystehtäviään. Suurin osa oppilaista nimesi työhön tai opiskeluun liittyviä tavoitteita, minkä lisäksi tavoitteet liittyivät vapaa-aikaan. Henkilökohtaisten tavoitteiden muodostumiseen nähtiin vaikuttavan myös ympärillä olevat ihmiset, kuten perhe, ystävät ja opettaja. Tilastollisten testien perusteella oppilaat, joilla oli jokin tavoite, olivat motivoituneempia koulunkäyntiin kuin ne oppilaat, joilla ei ollut minkäänlaista tavoitetta. Lisäksi tulevaisuuteen liittyvät tavoitteet olivat yhteydessä parempaan koulumotivaatioon. Oppilaiden tavoitteilla ja koulumotivaatiolla todettiin siis olevan yhteys, mihin kuitenkin vaikuttavat erilaiset tekijät, kuten tavoitteiden sisältö ja niiden arviointi.

Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää, kuinka lukiolaisten oppilaiden motivaatio voi vaihdella eri oppiaineiden kesken. Tutkielmani lähtökohtana olevien hypoteesien mukaan hyvä koulumotivaatio ei takaa korkea motivaatiota englannin kielessä, eikä hyvä motivaatio englannissa takaa korkeaa koulumotivaatiota. Halusin tutkia näitä eroavaisuuksia, ja tarkastella tuloksien suhdetta oppilaan itsearvioidun kielitaidon sekä englannin arvosanan kanssa. Tutkimusmenetelmäni on kvantitatiivinen, ja aineiston keruu tapahtui kyselyn avulla. Tutkimukseen osallistui yhteensä 33 lukioikäistä oppilasta. Siitä huolimatta, että osa tuloksista osoittautui tilastollisesti merkittäviksi, päätin hyödyntää kvalitatiivista tutkimusmenetelmää kvantitatiivisen menetelmän rinnalla. Tulokset osoittivat, että koulumotivaatio oli vahvin motivaation osa-alue. Osallistujien yleinen motivaatiotaso oli korkea, joten englannin motivaatio oli vain hieman koulumotivaatiota alhaisempi. Eroja havaittiin myös sukupuolten välillä siten, että pojilla englannin motivaatio oli enemmän sisäisesti orientoitunutta kuin tytöillä. Tytöt puolestaan korostivat sosiaalisten suhteiden merkitystä englannin oppimisessa. Korrelaatioita löytyi englannin motivaation, kielitaidon ja onnistumisen kokemusten väliltä.