Search

BACKGROUND/AIM: Radiotherapy (RT) induces late changes in all cardiac structures. Most studies of early changes focus on individual parameters. PATIENTS AND METHODS: Data from eighty early-stage breast cancer patients at baseline, post-RT and three-year follow-up visit were assessed prospectively. Changes in ten cardiac parameters were collected including electrocardiogram (ECG), echocardiography, and biomarkers. A percentage of abnormal changes was calculated. RESULTS: The mean heart radiation dose (Dmean) was independently associated with the increased incidence of changes post-RT (β=0.403, p

Table S1. Echocardiographic measurements in the whole study population. (DOCX 33 kb)

Table S2. Echocardiographic measurements with significant correlations with TGF-β1 and PDGF after RT and at 3 years. (DOCX 30 kb)

Table S4. PDGF levels and baseline characteristics according to groups determined by PDGF trajectory analysis. (DOCX 33 kb)

Table S3. Radiation doses to the heart according to groups determined by TGF-β1 trajectory analysis. (DOCX 31 kb)

Background: In this study, we evaluate the evolution of cardiac changes during a three-year follow-up after adjuvant breast radiotherapy (RT). Methods: Sixty patients with left-sided and 20 patients with right-sided early stage breast cancer without chemotherapy were included in this prospective study. Echocardiography and cardiac biomarkers were evaluated before, immediately after and 3 years after RT. Radiation doses to cardiac structures were calculated. Results: In echocardiography, left ventricle (LV) systolic measurements had impaired at 3 years compared to baseline: the mean global longitudinal strain (GLS) worsened from –18 ± 3 to –17 ± 3 (p = .015), LV ejection fraction from 62 ± 5% to 60 ± 4% (p = .003) and the stroke volume from 73 ± 16 mL to 69 ± 15 mL (p = .015). LV diastolic function was also negatively affected: the isovolumetric relaxation time was prolonged (p = .006) and the first peak of diastole decreased (p = .022). Likewise, left atrial (LA) measurements impaired. These changes in echocardiography were more prominent in left-sided than in right-sided patients. The concurrent aromatase inhibitor (AI) use was associated with GLS impairment. In all patients, the N-terminal pro-brain natriuretic peptide (proBNP) values were median (interquartile range) 74 (41–125) ng/L at baseline, 75 (41–125) ng/L at the end of RT and 96 (56–162) ng/L at 3 years (p Conclusion: During the 3-year follow-up after RT, negative subclinical changes in cardiac biomarkers and in LV systolic and diastolic function were observed. The measured changes were more pronounced in left-sided patients. In addition, AI use was associated with impaired cardiac systolic function.

Table S5. Echocardiographic measurements according to PDGF trajectory groups. (DOCX 38 kb)

Table S4. Spearman’s correlation coefficient between changes in TFG-β1, PDGF, TAPSE and cIBS. TFG-β1, transforming growth factor beta 1; PDGF, platelet derived growth factor; TAPSE, tricuspid annular plane systolic excursion; cIBS, pericardium calibrated integrated backscatter. (DOCX 17 kb)

Table S1. Spearman’s correlation coefficients. RT radiotherapy, TFGβ transforming growth factor, PDGF platelet derived growth factor (DOCX 18 kb)

Table S7. Baseline characteristic according to change in cIBS. cIBS, pericardium calibrated integrated backscatter; BMI, body mass index; bc, breast cancer; Hypertension, use of hypertension medication; ASA, low dose acetylsalicylic acid; Diabetes, use of diabetes medication; ACE angiotensin converting enzyme inhibitor; ARB, angiotensin II receptor blocker; AI aromatase inhibitor use. (DOCX 18 kb)

Table S2. Spearman’s correlation coefficient between changes in TFG-β1 and PDGF and radiation doses. Dmean, mean radiation dose to the structure; Dmax, maximum radiation dose within the structure; V45 percentage of the structure volume receiving 45 Gy of radiation; V20, percentage of the structure volume receiving 20 Gy of radiation; V10, percentage of the structure volume receiving 10 Gy of radiation; LAD, left anterior descending coronary artery. (DOCX 18 kb)

Table S6. Multivariable logistic regression analysis with change

Table S3. Baseline characteristic according to change in TAPSE. TAPSE, tricuspid annular plane systolic excursion; BMI, body mass index; bc, breast cancer; Hypertension, use of hypertension medication; ASA, low dose acetylsalicylic acid; Diabetes, use of diabetes medication; ACE angiotensin converting enzyme inhibitor; ARB, angiotensin II receptor blocker; AI aromatase inhibitor use. (DOCX 18 kb)

The number of persons with implanted cardiac pacemakers (PM) has increased in Western countries. The aim of this paper is to investigate the possible situations where persons with a PM may be exposed to extremely low frequency (ELF) electric (EF) and magnetic fields (MF) that may disturb their PM. Based on our earlier studies, it is possible to find such high public exposure to EFs only in some places near 400 kV power lines, where an EF may disturb a PM in unipolar mode. Such EFs cannot be found near 110 kV power lines. Disturbing MFs can be found near welding machines. However, we do not have measurement data from welding. Based on literature and earlier studies at Tampere University of Technology, it is difficult to find public EF or MF exposure that is high enough to interfere with PMs., {"references":["G. Chiara, V. Primiani, and F. Moglie, \"Experimental and numeric\ninvestigation about electromagnetic interference between implantable\ncardiac pacemaker and magnetic fields at power line frequency,\" Ann.\nIst. Super Sanita, vol. 43, no. 3, pp. 248–253,2007.","D. Marco, G. Eisinger, and D. L. Hayes, \"Testing of work environments\nfor electromagnetic interference,\" Pacing Clin. Electrophysiol., vol. 15,\npp. 2016–2022, 1992.","M. Hirose, M. Hida, E. Sato, K. Kokubo, M. Nie, and H. Kobayashi,\n\"Electromagnetic interference of implantable unipolar cardiac\npacemakers by an induction oven,\" Pacing Clin. Electrophysiol., vol. 28,\npp. 540–548, 2005.","A. Trigano, P. Deloy, O. Blandeau, and S. Levy, \"Arc welding\ninterference recorded by an implanted cardiac pacemaker,\" Int. J.\nCardiol., vol. 109, pp. 132–134, 2006.","S. Lee, K. Fu, T. Kohno, B. Ransford, W. H. Maisel, \"Clinically\nsignificant magnetic interference of implanted cardiac devices by\nportable headphones,\" Heart Rhythm, vol. 6, pp. 1432–1436, 2009.","M. Souques, I. Magne, and J. Lambrozo, \"Implantable cardioverter\ndefibrillator and 50-Hz electric and magnetic fields exposure in the\nworkplace,\" Int. Arch. Occup. Environ. Health, vol. 84, pp. 1–6, 2011.","M. Tiikkaja, A. L. Aro, T. Alanko, H. Lindholm, H. Sistonen, J. E. K.\nHartikainen, L. Toivonen, J. Juutilainen, and M. Hietanen,\n\"Electromagnetic interference with cardiac pacemakers and implantable\ncardioverter-defibrillators from low frequency electromagnetic fields in\nvivo,\" Europace, vol. 15, pp. 388–394, 2013.","L. Korpinen, H. Kuisti, J. Elovaara, and V. Virtanen, \"Cardiac\npacemakers in electric and magnetic fields of 400-kV power lines,\"\nPacing Clin. Electrophysiol., vol. 35, pp. 422–430, 2012.","L. Korpinen, H. Kuisti, J. Elovaara, V. Virtanen, \"Response,\" Pacing\nClin. Electrophysiol., vol. 36, no. 2, pp. 267–268, 2013.\n[10] L. Korpinen, H. Kuisti, J. Elovaara, and V. Virtanen, \"implantable\ncardioverter defibrillators in electric and magnetic fields of 400 kV\npower lines,\" Pacing Clin. Electrophysiol., vol. 37, pp. 297–303, 2014.\n[11] J. Katrib, M. Nadi, D. Kourtiche, I. Magne, P. Schmitt, M. Souques, P.\nRoth, \"In vitro assessment of the immunity of implantable cardioverterdefibrillators\nto magnetic fields of 50/60 Hz,\" Physiol. Meas., vol. 34,\nno. 10, pp. 1281–1292, 2013.\n[12] CENELEC – European Committee for Electrotechnical Standardization,\n2010. Procedure for the assessment of the exposure to electromagnetic\nfields of workers bearing active implantable medical devices – Part 1:\nGeneral. Brussels, Belgium.\n[13] CENELEC – European Committee for Electrotechnical Standardization,\n2011. Procedure for the assessment of the exposure to electromagnetic\nfields of workers bearing active implantable medical devices – Part 2-1:\nSpecific assessment for workers with cardiac pacemakers. Brussels,\nBelgium.\n[14] STM (Ministry of Social Affairs and Health in Finland), 2002. Decree\non the limitation of public exposure to non-ionizing radiation\n(294/2002). Helsinki, 47 p. (In Finnish).\n[15] J. Elovaara, H. Kuisti, and L. Korpinen, 2009, \"Workers exposure to\nelectric fields in 400 kV substation and overhead line works,\" in 2009\nProc. International Colloquium Power Frequency Electromagnetic\nFields ELF EMF, 3–4 June 2009, Sarajevo, Bosnia and Herzegovina,\nCommittee for Bosnia and Herzegovina and CIGRE SCs, B2 –\nOverhead Lines, B1 – Insulated Cables, B3 – Substations, B4 – HVDC\nand Power Electronics, C3 – System Environmental Performance and\nC4 – System Technical Performance, paper 15, 8 p.\n[16] R. Lehtelä, T. Laurila, L. Österholm, and L. Korpinen, \"Magnetic field\nexposure of 110 kV underground power cables,\" in 2009 Proc. BIOEM\n2009, June 14-19, 2009, Davos, Switzerland, 2 p.\n[17] T. Keikko, \"Technical management of the electric and magnetic fields in\nelectric power system,\" Doctoral dissertation, Tampere University of\nTechnology, 422.\n[18] F. Gobba, R. Pääkkönen, H. Tarao, and L. Korpinen, \"The possible\nexposure of children to extremely low frequency magnetic fields in the\nhome,\" in 2012 Moscow Proc. PIERS, pp. 2012, Moscow proceedings,\nAugust 19–23, 2012, Moscow, Russia. Progress in Electromagnetics\nresearch symposium 286–288.\n[19] R. Pääkkönen, M. Lundström, J, Mustaparta, L. Korpinen, \"Preliminary\nmeasurements of smart meter electromagnetic field (50-100 kHz)\nemissions in Finland\" 8th International Workshop on Biological Effects\nof Electromagnetic Fields. 21st -25th September 2014, Varna, Bulgaria\n[20] R. Pääkkönen, M. Lundström, J, Mustaparta, L. Korpinen, \"Examples of\nelectromagnetic field (50–100 kHz) emissions from smart meters in\nFinland\" Radioprotection, (in press)\n[21] R. Pääkkönen, L. Korpinen, Emission of smart meter electromagnetic\nfield (50–100 kHz) in Finland, CIRED2015- 23rd International\nConference on Electricity Distribution, Lyon, 15-18 June 2015\n(accepted)\n[22] R. Pääkkönen, M. Lundström, J, Mustaparta, L. Korpinen, \"Exposure to\nRF fields during the remote readings of the smart meter in Finland\", 8th\nInternational Workshop on Biological Effects of Electromagnetic Fields.\n21st -25th September 2014, Varna, Bulgaria\n[23] L. Korpinen, A. Lähdetie, Å. Amundin, H. Piippo, L. Sydänheimo,\n\"Example measurements of exposure to ELF magnetic fields on the\nmetro station in Finland\", 8th International Workshop on Biological\nEffects of Electromagnetic Fields. 21st -25th September 2014, Varna,\nBulgaria\n[24] A. Trigano, O. Blandeau, M. Souques, J. P. Gernez, and I. Magne,\n\"Clinical study of interferences with cardiac pacemakers by a magnetic\nfield at power-line frequency,\" J. Am. Coll. Cadiol., vol. 45, pp. 896–\n900, 2005."]}

Arktisen alueen turvallisuuspolittinen merkitys lisääntyy tulevaisuudessa, kun jää sulaa ja mahdollistaa alueen mittavien luonnonvarojen nykyistä paremman hyödyntämisen. Uusimpien arvioiden mukaan arktinen alue voisi olla kesäikuukausina vapaa jäästä jo tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Arktinen alue on kiinnostava, koska siellä sijaitsee noin 30 % maailman hyödyntämättömistä kaasuvaroista ja noin 13 % öljyvaroista. Lisäksi alueella on runsaasti arvokkaita mineraaliesiintymiä. Jään sulaminen avaa myös uudet kuljetusreitit lyhentäen Pohjois-Euroopan ja Aasian laivamatkaa 35 – 60 % ja 10 – 20 vuorokaudella. Kalastuksen merkitys arktisella alueella lisääntyy uusien kalastusalueiden tullessa käyttöön ja myös arktisen alueen turismi on kasvussa. Arktisen alueen muutoksen takia suurvallat valmistautuvat vaikutusvaltansa lisäämiseen ja alueen luonnonvarojen hyödyntämiseen. Islanti, Kanada, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska, Venäjä ja Yhdysvallat ovat arktisia maita, mutta alueen luomat mahdollisuudet ovat houkutelleet mukaan myös ei-arktisia maita, kuten Etelä-Korean, Intian, Japanin ja erityisesti Kiinan. Kilpajuoksu arktiselle alueella lisää myös sotilaallisten kykyjen kehittämistä siten, että toiminta arktisissa olosuhteissa on mahdollista. SAR-kyvyt ja liikkumiskyky (jäänmurtokyky) korostuvat. Tämä on jo nähtävissä esimerkiksi Venäjän asevoimien kehittämissuunnitelmissa. Muuttuva arktinen alue ei ole niin kiinnostava Yhdysvalloile kuin se on Venäjälle ja Kiinalle. Yhdysvaltojen intressi alueella on turvata vapaa liikkuvuus ja luonnon tasapaino. Melko vaatimattomaan Yhdysvaltojen arktiseen politiikkaan on monia syitä. Ensinnäkin Yhdysvaltojejn arktinen alue, Alaska, on melko kaukana Yhdysvaltojen ydinalueista. Toiseksi Yhdysvaltojejn intressit ovat Lähi-idässä ja Aasiassa, mukaan lukien Afganistan, Iran, Irak ja Pohjois-Korea sekä yhä enemmän Kiinassa ja Tyynellä Valtamerellä. Kolmanneksi Yhdysvallat saa huomattavasti halvempaa energiaa ydinalueiltaan, kun liuskekaasun ja –öljyn tuotanto lisäntyy tehden Yhdysvalloista vielä tällä vuosikymmenellä yhden maailman suurimmista energian tuottajista. Suurvalloista Venäjä hyötyy jään sulamisesta eniten. Nykyisin arktinen öljy ja kaasu tuottavat jo noin 20 % Venäjän bruttokansantuotteesta ja 22 % viennistä. 80 % maailman arktisesta kaasusta sijaitsee Venäjän alueella. Tulevaisuudessa arktisen energian merkitys Venäjälle vain lisääntyy läntisen Siperian energiavarojen vähetessä. Öljyn hinnassa on sen lisääntyneestä kysynnästä huolimatta nähtävissä laskupaineita 2020-luvulla Yhdysvaltojen suuren tuotantokapasiteetin takia. Tämä lisää entisestään Venäjän tarvetta tuottaa ja myydä nykyistä enemmän öljyä ja kaasua, jotta Venäjän talous ei romahtaisi. Venäjän vaikutusvaltaan kansainvälisessä politiikassa vaikuttaa ydinaseiden lisäksi se, kuinka paljon se saa varoja energiastaan. Turvatakseen etunsa arktisen energian saamisessa Venäjä kehittää asevoimiaan ja pyrkii lisäämään sotilaallista läsnäoloaan arktisella alueella. Myös koillisväylän avautuminen ja käyttö kansainväliseen laivaliikenteeseen nähdään Venäjällä merkittävänä tekijänä saada tuloja ja kuljettaa energiatuotteita Aasiaan. Kiina on yhä kiinostuneempi arktisesta alueesta. Kiina näkee arktisen alueen yhtenä keskeisenä voimavaroja tuottavana alueena. Jo nykyisin Kiina käyttää enemmän rahaa arktiseen tutkimukseen kuin Yhdysvallat. Kiina uskoo, että peräti 15 % sen ulkomaankaupasta kulkee arktisten alueiden kautta vuoteen 2020 mennessä. Kiina tarvitsee energiaa ja raaka-aineita pitääkseen yllä talouskasvuaan, minkä takia Kiina on siirtänyt katseensa arktisille alueille. Kuljetusreittien lisäksi Kiina on kiinnostunut alueen luonnonvaroista. Kiina ei ole arktinen valtio, eikä se voi esittää aluevaatimuksia. Sen takia Kiina ostaa kaivos- ja öljy-yhtiöiden osakkeita ja lisää läsnäoloaan arktisella alueella. Sotilaallinen läsnäolo arktisella alueella on lisääntymässä, ja suurvalloilla on siellä erilaisia intressejä. Pahin uhkaskenaario olisi, jos suurvaltojen välille tulisi erimielisyyksiä arktisten luonnonvarojen hyödyntämisestä, laivareiteistä tai kalastuksesta. Tällä hetkellä kaikki pyrkivät rauhanomaiseen rinnakkaiseloon, eikä jään sulamisella ole välittömiä sotilaallisia vaikutuksia. Sotilaallisen vastakkaiasettelun uhka on kaukainen. Silti arktinen turvallisuustilanne on 2020-luvulla haastavampi kuin tänään. Arktisen alueen jokapäiväiset uhkat eivät liity sotilaalliseen toimintaan. Sen sijaan uhkina ovat ympäristöonnettumuudet sekä lisääntyneen kalastuksen, laivaliikenteen ja turismin aiheuttamat onnettomuudet. Arktisen alueen toimijat eivät vielä ole riittävästi valmistautuneet näiden uhkien torjuntaan. Vaativa arktinen toiminta-alue on laaja ja siellä on huonot viestiyhteydet. Mikään maa ei kykene yksin hoitamaan vaativan katastrofin edellyttämiä toimia, minkä takia arktisella alueella tarvitaan laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Inhimillisten katastrofien välttämiseksi kansainvälisen yhteisön tulee ottaa aktiivisempi rooli ja kehittää yhdessä arktisen uhkaympäristön ja katastrofien hoitamiseen tarvittavia kykyjä. Suomelle arktisen alueen kehitys luo yhtäältä turvallisuuspoliittisia haasteita ja toisaalta taloudellisia mahdollisuuksia. Suomen on huolehdittava oman alueensa valvonnasta ja seurattava sotilaallisen toimintaympäristönsä kehittymistä arktisella alueella. Kuolan lisääntynyt merkitys Venäjälle on otettava tässä kehityksessä huomioon. Taloudellisessa mielessä Suomi voi profiloitua ja hyötyä arktisena osaajana ja saada teollisuutensa korkealaatuisia arktisen toimintaympäristön kestäviä tuotteita kaupaksi. Myös Suomen Lapin keskeinen maantieteellinen sijainti koillisväylän käytön lisääntyessä tuo monia uusia mahdollisuuksia, jos Pohjois-Suomen infrastruktuuria kehitetään. Arktisen alueen muutoksen aiheuttamat toimenpidesuositukset Suomelle ovat: 1. Seurataan sotilaallisen toimintaympäristön kehitystä arktisella alueella 2. Ylläpidetään valvonta- ja puolustuskyky Suomen arktisella alueella 3. Kehitetään viranomaisyhteistyötä, jotta viranoamsiet voivat toimia yhdessä ja tukea toisiaan mahdollisissa arktisen alueen kriiseissä 4. Muodostetaan arktinen moniviranomaisyhteistyöryhmä (ml yksityinen sektori), joka seuraa arktisen alueen kehitystä ja tekee suosituksia arktisen alueen kehittyessä 5. Otetaan osaa ja järjestetään rajat ylittäviä harjoituksia ja lisätään yhteistyötä arktisiin uhkiin varautumiseksi 6. Seurataan ja arvioidaan Koillisväylän laivaliikenteen kehitystä, jotta voidaan arvioida ja kehittää Suomen osallistumista ja hyötymistä kasvavasta liikenteestä 7. Laaditaan tutkimus, jossa arvioidaan pitkällä aikavälillä, millaisia infrastruktuurimuutoksia Suomen tulisi tehdä, jotta arktisesta muutoksesta voidaan hyötyä 8. Arvioidaan, kuinka suomalaista osaamista voidaan hyödyntää arktisen alueen eri kehitysalueilla 9. Jatketaan vuoropuhelua kaikkien arktisen alueen toimijoiden kesken

Usein työelämässä ihmetellään sitä, miten käynnissä olevissa tehtävissä tapahtuva virhe tai muu yllätyksellinen tilanne vaikuttaa yksilön ja koko projektiryhmän sekä koko työyhteisön toimintaan. Tilanne tulee eteen usein yllätyksenä ja siihen ei ole osattu kunnolla varautua. Nämä aiheuttavat käynnissä olevalle projektille ja koko yritykselle usein pahojakin ongelmia. Tällöin olisi hyvä, jos työyhteisöllä olisi selkeät toimintamallit ennakoimattomien hankalien tilanteiden varalle niiden prosessointiin. Tutkimustehtävänä tässä tutkimuksessa oli selvittää, miten työyhteisöt ja siinä toimivat projektiryhmät kokevat ja prosessoivat yllätykselliset tilanteet ja miten ne oppisivat niistä. Haluttiin selvittää sitä, miten organisaation tieto muotoutuu ja kehittyy oppimisen kautta. Tutkimuksen kontekstina oli rakennesuunnittelua tekevä insinööritoimisto. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli siis tutkia odottamattomien poikkeamien ja virhetekijöiden vaikutusta rakennesuunnittelua harjoittavien insinööritoimistojen oppimiseen ja toimintaan yleensäkin. Tutkimuksen tavoitteita oli mm. kartoittaa kirjallisuuden perusteella työyhteisön oppimista odottamattomissa ongelmatilanteissa ja tutkia organisaatioiden toimintatapoja ongelmien ennaltaehkäisyssä, ongelmien syntyessä, ongelmien synnyn jälkeen sekä hyödyntämisessä uusissa tehtävissä. Tutkimuksen pääkysymys oli ”Miten työyhteisö oppii työtehtävien odottamattomissa ja yllätyksellisissä ongelmatilanteissa rakennesuunnittelua tekevässä insinööritoimistossa?” Tämä tutkimus oli puhtaasti laadullinen eli kvalitatiivinen case -tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä oli haastattelu. Haastateltavia insinööritoimistoja oli viisi kappaletta. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset olivat: Syntyneistä virheistä ei ole olemassa selkeitä tietokantoja myöhemmin hyödynnettäviksi. Tietoa syntyneistä virheistä ei osata hyödyntää riittävästi tulevissa projekteissa. Käytössä olevat laatujärjestelmät eivät anna konkreettisia ohjeita virhetilanteiden ennakointiin ja käsittelyyn jälkikäteen. Nykyisin keskustelu syntyneistä virheistä on melko avointa organisaatioissa verrattuna aikaisempiin vuosikymmeniin. Oppimisprosessia syntyneistä virheistä tulisi selkeästi kehittää, jotta yritysten prosessit sujuisivat tulevaisuudessa huomattavasti pienemmin ongelmin kuin nykyisin. Asiasanat: oppiminen, odottamaton tilanne työtehtävässä, virhediagnostiikka, insinööritoimisto, rakennesuunnittelu