Search

Non

Non

Non

Non

Tässä artikkelissa tarkastelemme symbolisen väkivallan tuottamista ja haastamista haastattelupuheessa osana koulun institutionaalista habitusta eli toimintakulttuuria. Bourdieulaiseen luokkatutkimukseen sitoutuen määrittelemme symboliselle väkivallalle keskeiseksi keskiluokkaisuuden suosimisen ja kou- lun roolin tunnistamatta jättämisen yhteiskunnallisten asemien uusintamisessa. Analyysin kohteena on kolmen alakoulun henkilökunnan haastattelupuhe (N=36) huono-osaisuudesta ja sen vaikutuksista koulussa. Tutkimuskoulut sijoittuvat tilastollisesti tarkastellen matalan sosioekonomisen rakenteen alueille. Aineisto analysoitiin temaattisen sisällönanalyysin menetelmin. Keskeinen havainto tutkimuksessa on henkilökunnan haastattelupuheessa rakentuva ristiriita, kun asemien uusintamisen haastamiseksi kouluissa oppilaita kasvatetaan käytännössä keskiluokkaisuuteen, mutta erityisesti alempien yhteiskuntaluokkien perheiden toiminta asettuu hankaukseen tavoitteen kanssa. Perheiden pääomat eivät toisin sanoen vastaa keskiluokkaista normia. Koulun rooli keskiluokkaisuuden tuottamisessa normina jää kouluissa usein tunnistamatta. Institutionaaliseen habitukseen vaikuttaa keskeisesti, miten koulut pyrkivät ratkaisemaan sen ristiriidan, kun alueen lapset ja perheet eivät ole koulussa ”kuin kalat vedessä”.

Non

Non

Non

Erilaiset kognitiota koskevat kysymyksenasettelut ovat viime vuosikymmeninä yleistyneet yhteiskuntatieteissä. Vaikka sosiologit eivät ole olleet tässä suhteessa edelläkävijöitä, sosiologian sisältä löytyy kuitenkin kasvava joukko kulttuurin ja kognition rajapinnasta kiinnostuneita tutkijoita. Artikkelissa esittelemme tieteidenvälisen kognitiivisen sosiologian suuntausta, jonka tavoitteena on sillan rakentaminen kulttuurisosiologian ja kognitiotieteiden välille. Tässä suuntauksessa on keskusteltu erityisestisiitä, millaisten kognitiivisten prosessien välityksellä kulttuuri vaikuttaa ihmisten toimintaan ja miten näitä prosesseja on mahdollista tutkia empiirisesti. Lähestymme kognitiivista sosiologiaa näiden kysymysten kautta keskittyen Stephen Vaiseyn ehdotukseen soveltaa kognition kaksoisprosessiteorioita sen tutkimiseen, kuinka yksilötoimijoiden sisäistämät kulttuurisen skeemat motivoivat heidän toimintaansa. Vaiseyn ehdotus toi kognition kaksoisprosessiteoriat kulttuurisosiologiseen tutkimukseen ja käynnisti keskustelun erilaisista mittareista ja menetelmistä, joilla kulttuuristen skeemojen vaikutusta toimintaan voisi tutkia empiirisesti. Artikkelissa käsittelemme Vaiseyn käyttämän perinteisen survey-menetelmän ja sitä koskevan kritiikin lisäksi kognitiotieteistä ammentavia uusia kokeellisia menetelmiä. Vertaamme näitä uusia menetelmiä myös perinteisempiin kulttuurisosiologien käyttämiin menetelmiin, kuten haastatteluihin ja etnografiaan. Discussions concerning human cognition have become more prevalent in the social sciences during recent decades. While sociologists have not been at the forefront of these discussions, there is an increasing number of sociologists engaging with the interface between culture and cognition. In this article we introduce an interdisciplinary tradition of cognitive sociology that aims to build a bridge between cultural sociology and the cognitive sciences. Key questions within this research field concern the nature of the cognitive processes through which culture influences action and the methods for studying them. We approach these questions primarily through Stephen Vaisey’s proposal for applying dual-process theories of cognition in order to study how people’s internalized cultural schemas motivate their behavior. Vaisey’s proposal brought dual-process theories to the center of cultural sociology and gave rise to debates about different measures and methods for tracing the influence of cultural schemas on actions. In this article, we discuss Vaisey’s survey-based methodology and its criticisms. In addition, we consider new experimental methods from the cognitive sciences, and compare these methodological approaches with more traditional research methods used in cultural sociology, such as interviews and ethnography. peerReviewed

Non

Luc Boltanskin ja Laurent Thévenot'n vuonna 1991 kehittämä teoria toiminnan moraalisesta oikeuttamisesta on yksi keskeisistä Pierre Bourdieun jälkeisen "pragmatistisen" sosiologian saavutuksista. Tässä artikkelissa esitetään Boltanskin ja Thévenot'n oikeuttamisteoriaan sekä Eeva Luhtakallion ja Tuomas Ylä-Anttilan kehittämään julkisen oikeuttamisen analyysiin (JOA) perustuva metodi, joka havainnollistaa ja visualisoi moraalisen oikeuttamisen kategorioiden verkostoitumista. Artikkelissa metodia havainnollistetaan New York Timesin ilmastokeskustelua koskevan aineiston avulla, mutta sitä voidaan soveltaa kaikkiin julkisia kiistoja koskeviin tekstiaineistoihin. Se voidaan mieltää diskurssiverkostoanalyysin (Discourse Network Analysis) erityistapauksena, jossa aineiston koodaus on suoritettu julkisen oikeuttamisen analyysin metodilla ja jossa muodostetun verkostokuvion solmut kuvaavat julkisen oikeuttamisen kategorioita ja linkit kategorioiden välisiä suhteita. peerReviewed

Non

Yhä useampi suomalainen vanhustyöntekijä harkitsee nykyisen työnsä lopettamis-ta. Artikkelin mukaan työntekijöiden psykofyysinen kuormitus on selvästi keskeisin lopettamisaikeita ennustava tekijä. Lisäksi lopettamisaikeita ennustavat epäkohdat työn sisällössä ja lähijohtamisessa. Nuoret, yrityksissä työskentelevät, osa-aikatyötä tekevät ja yli kahden vuoden hoitotyön koulutuksen saaneet vanhustyöntekijät har-kitsivat työnsä lopettamista muita vastaajia tavallisemmin. Increasing numbers of employees working in the care of older people in Finland are seriously considering leaving their jobs. This article examines factors that predict care workers’ leaving intentions. The data consist of NORDCARE survey responses collected from Finnish care workers in 2005 and 2015.The analysis shows that psychophysical workload is by far the most important predictor of intentions to leave. However, shortcomings in the content and management of care work also increase care workers’ intentions to leave. Furthermore, younger workers, those employed by for-profit providers, part-time workers and workers with more than two years’ training for care work are more likely than others to have intentions to leave. Keywords: care work, care for older people, long-term care, leaving intentions, psychophysical overload, management. peerReviewed

Non

Artikkelissa tarkastelemme, kuinka mielenterveyskuntoutujat rakentavat käsitystä itsestään Klubita- lon yhteisöllisen mielenterveyskuntoutuksen ryhmävuorovaikutustilanteissa. Tutkimuksen aineisto koostuu 35 videotallennetusta mielenterveyskuntoutusryhmän tapaamiskerrasta, joissa oli läsnä 2–10 kuntoutujaa ja 1–3 ohjaajaa. Aineiston analyysissa hyödynnetään Rom Harrén, Michael Bambergin ja muiden positiointiteoreetikoiden työtä suhteuttaen ja yhdistäen tätä lähestymistapaa keskustelunanalyysiin ja jäsenyyskategorisoinnin analyysiin. Analyysin pohjana toimiva aineistokokoelma koostuu vuorovaikutussekvensseistä (N=96), joiden alussa kuntoutujajäsen tekee tietoisen itsensä positioin- nin yksikön ensimmäisessä persoonassa. Analyysimme osoitti, että jäsenyyskategorioita ”kuntoutujayhteisön jäsen”, ”pätevä työntekijä” ja ”sairas” koskevat kuntoutujien itsen positioinnit eivät saaneet Klubitalon ryhmätapaamisissa paljoakaan tukea ryhmän ohjaajilta. Tulkitsemme ohjaajien toimintaa Klubitalolla vaikuttavien kuntoutusideologioiden – toipumisorientaation ja yhteisöllisen ideologian – valossa. Näihin ideologioihin ankkuroituvien institutionaalisten tehtäviensä ohella ohjaajat kuitenkin osallistuvat asiakkaidensa identiteetinrakennustyöhön myös heidän voimaantumisensa kannalta mahdollisesti ongelmallisilla tavoilla.

Non

Non

Vastuullisen tieteen (ja innovaatiotoiminnan) käsite on jo jonkin aikaa ollut keskeisesti esillä Euroopan unionin tiedepolitiikassa. Suomessakin se on saamassa näkyvämmän roolin tutkimustoiminnan edellytysten ja vaatimusten pohtimisessa. Käsitteen lopullinen sisältö on vielä muotoutumassa, mutta sen piiriin luetaan ainakin tutkimusetiikka, tiedeviestintä, avoin tiede ja vastuullinen arviointitoiminta.

We introduce a focus-group approach where we draw on a combination of discursive focus-group research and conversation analysis. We explore how the analysis of focus-group talk may attend equally to the content of the group members’ talk and to the interactional dynamics of that talk. Essentially, we propose that the notions of social praxis and action allow researchers to consider focus-group data as a window to the social world that pre-exists the focus-group encounter. However, this world is accessible to the researcher only through the local organization of action in the encounter, which needs to be taken as the priority of analysis. In eliciting maximally spontaneous and minimally interview-led talk around the research topic, we demonstrate the fruitfulness of using stimulus material in the research encounters. The end part of the paper consists of examples of data analysis, through which we illustrate our approach.

Non

Non

Non