Search

Pitkäaikaisen kansainvälisen kokemuksen mukaan eri alojen välinen vuorovaikutus ja keskinäinen palaute korkeakoulun sisällä voi johtaa poikkeuksellisen hedelmälliseen institutionaaliseen oppimisen ja kehittymisen prosessiin. Siitä syystä sisäisen ristiinarviointijärjestelmän kehittäminen on otettu osaksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun laatutyötä. Ensimmäinen arviointi toteutettiin ammattikorkeakoulun strategiaryhmässä marraskuussa 2003 päätetyn tehtäväksiannon perusteella. Arviointiryhmän tehtävänä oli:1) suunnitella, toteuttaa ja arvioida ensimmäinen koulutusohjelmien välinen ja koulutusyksikkörajat ylittävä sisäinen ristiinarviointi ja 2) laatia esitys koulutusohjelmien systemaattisen ristiinarviointijärjestelmän rakentamiseksi Jyväskylän ammattikorkeakouluun. Ensimmäiseksi arvioinnin kohteeksi valittiin liiketalouden yksikön tietojenkäsittelyn koulutusohjelma. Valinta perustui koulutusohjelman vapaaehtoisuuteen ja omaan halukkuuteen. Arviointiprosessi toteutettiin kevätlukukaudella 2004 kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti. Arviointiprosessiin kuului 1) arvioinnin suunnittelu, 2) arvioitavan koulutusohjelman tekemä ohjeistettu itsearviointi, 3) arviointiryhmän tekemä arviointivierailu, 4) palautetilaisuus, 5) arviointiryhmän laatima julkinen raportti ja 6) siihen sisältyvä esitys sisäisen ristiinarviointitoiminnan systematisoinnista ja kehittämisestä. Koulutusohjelman arviointi kohdistui koulutusohjelman ja sen opetuksen suunnitteluun, opetuksen toteutukseen, tuloksiin ja opiskelijoiden oppimiseen ja koulutusohjelman toteuttamista tukeviin palveluihin ja tukitoimiin. Arviointiryhmän mukaan liiketalouden yksikön tietojenkäsittelyn koulutusohjelman erityisiin vahvuuksiin kuuluvat koulutusohjelman moderni ja dynaaminen ilme ja sisältö, opettajien välinen tiivis yhteistyö opintokokonaisuuksien ja -jaksojen suunnittelussa ja toteutuksessa, monipuolisten opetusmenetelmien käyttö ja siihen luontevasti kuuluva tehokas verkko-oppimisympäristön hyödyntäminen sekä yksikössä säännöllisesti toteutettavat pedagogiset suunnittelupäivät. Vahvuuksia ovat myös yksikön hyvä työilmapiiri ja henkilöstön luonteva suhde opiskelijoihin, syvälliset ja toimivat, tosin vahvasti henkilösidonnaiset työelämäsuhteet ja toimiva, vaikkakin dokumentoinnin puolesta vielä kehittämistä vaativa opiskelijapalautejärjestelmä. Arviointiryhmän kehittämisehdotukset liittyvät koulutusohjelman profiilin vahvistamiseen vaihtoehtoisia opiskelumahdollisuuksia kehittämällä ja kartoittamalla mahdollisuuksia uuden, toimintaa täsmällisemmin kuvaavan spesifin tutkintonimikkeen käyttöönottoon. Arviointityöryhmä esittää harkittavaksi myös koulutuksen suunnitteluprosessin systematisointia tekemällä suunnittelun lähtökohdat (koulutuksen tavoitteet) selkeiksi ja näkyviksi. Myös koulutuksen työelämäsuhteiden systematisointia ja dokumentointia olisi hyvä kehittää edelleen. Arviointityöryhmän esityksen mukaan koulutusohjelman luonne edellyttäisi kansainvälistymisen tehostamista. Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tapahtuva t&k-toiminnan kehittäminen voisi tuoda mukanaan mielenkiintoisia uusia avauksia ja näköaloja nopeasti kehittyvään liiketalouden tietojenkäsittelyyn. Parhaimmillaan projektitoiminta saattaisi tarjota myös lisäresursseja ja -mahdollisuuksia niukkojen yksikköhintojen kanssa kamppailevalle koulutusohjelmalle. Myös opiskelijoiden ohjaustoiminnan tehostaminen ja koulutusohjelman ja tukipalveluiden (erityisesti tietohallinto) yhteistyön kehittäminen sisältyvät arviointiryhmän kehittämisehdotuksiin. Laatiessaan esitystä systemaattisen ristiinarviointijärjestelmän rakentamiseksi työryhmä vaiheisti arviointiprosessin rakenteen ja teki esityksen toimintatavan edelleen kehittämisestä. Esityksen mukaan: 1) arviointiryhmään on otettava mukaan opiskelijaedustus, 2) arvioitavan koulutusohjelman edustus on oltava mukana arviointiprosessin suunnittelussa, 3) arviointivierailun valmistelu on toteutettava huolellisesti, 4) vierailun toteuttamiseen on varattava riittävästi aikaa, 5) arviointiraportin kokoamisesta ja sen aikatauluista on sovittava täsmällisesti, 6) ristiinarvioinnille on varattava toiminnan edellyttämä resurssointi, 7) on laadittava pelisäännöt arviointiryhmien kokoamisesta jatkossa ja 8) on laadittava pilottivaiheen jälkeen selkeä suunnitelma millä syklillä ja miten usein koulutusohjelmat arvioidaan tulevaisuudessa. Arviointiryhmä kehitti myös eettiset pelisäännöt sisäiselle ristiinarvioinnille: 1) sisäisten koulutusohjelma-arviointien ensisijaisena tarkoituksena on oppivan organisaation idean hengessä tukea koulutusohjelman, sen ydin- ja tukiprosessien, kehitystä. 2) prosessin aikana tapahtuva arviointi ja siinä annettava palaute on luonteeltaan kehittävää ja muutokseen tähtäävää, ei valvovaa, tarkastavaa eikä luokittelevaa, 3) arviointien aikana annettava palaute on luonteeltaan rakentavaa, uusia näkökulmia ja vaihtoehtoja tarjoavaa. Kehittämiskeskustelut ovat arviointien tärkein työskentelymuoto, 4) arviointitilanteet ovat luottamuksellisia. Ilman luottamusta ei synny kehittämistoiminnan edellyttämää avoimuutta ja rehellisyyttä, 5) Arvioinnissa syntyvä loppuraportti on julkinen. Kuitenkin ennen tietojen julkaisemista raportti käydään läpi yhdessä arvioitavan koulutusohjelman edustajien kanssa ja asiavirheet korjataan. Toteutettu pilottiarviointi osoitti, että vaikka se vaatii työtä ja paneutumista kaikilta osapuolilta, sen hyödyt ovat kiistattomat. Sisäinen ristiinarviointi saa arvioitavan koulutusohjelman vastuuhenkilöt kokoamaan ja analysoimaan koulutusohjelman tilannetta systemaattisesti ja edellyttää myös arvioitsijoilta huolellista paneutumista arvioitavan koulutusohjelman kysymyksiin. Se palvelee tehokkaasti ammattikorkeakoulun pedagogisen toiminnan kehittämistä lisäämällä koulutusohjelmien välistä keskustelua ja yhteistyötä, levittämällä hyviä koulutuksen käytäntöjä alalta toiselle ja tarjoamalla monipuolisia oppimisen mahdollisuuksia korkeakouluyhteisön jäsenille. Koulutusohjelmien ristiinarviointi kehittää tehokkaasti myös korkeakoulun yhteistä laatu- ja arviointikulttuuria.Sekä arvioidun koulutusohjelman vetäjät ja asiantuntijat että ammattikorkeakoulun eri koulutus- ja asiantuntijuusaloja edustaneet arvioitsijat pitivät läpikäytyä arviointiprosessia oivallisena kehittämisvälineenä.

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa käynnistyi vuoden 2004 alussa koulutusalojen vuorovaikutukseen ja keskinäiseen palautteeseen perustuva koulutusohjelmien ristiinarviointi osana korkeakoulun laatujärjestelmää. Ensimmäisenä arvioitiin tietojenkäsittelyn koulutusohjelma, toiseksi valittiin Degree Programme in Nursing. Koulutusohjelman ristiinarviointi toteutettiin syyskuussa 2004 kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti. Arviointi kohdistui koulutusohjelman ja sen opetuksen suunnitteluun, opetuksen toteutukseen, tuloksiin ja opiskelijoiden oppimiseen sekä koulutusohjelman toteuttamista tukeviin palveluihin ja tukitoimiin. Tekemänsä arvioinnin perusteella arviointiryhmä pitää Degree Programme in Nursing -koulutusohjelman erityisenä vahvuutena sitä, että koulutusohjelman kehittämistyö perustuu systemaattiseen tutkimukselliseen otteeseen. Sairaanhoitajakoulutuksen toteuttaminen sekä englannin että suomen kielellä opetussuunnitelmaltaan identtisenä vahvistaa hoitotyön koulutusohjelman, koulutusalan ja ammattikorkeakoulun kansainvälistymistä. Koulutusohjelman toimivat kansainväliset yhteistyökumppanuudet, opiskelijoiden harjoittelumahdollisuudet ja suuri ulkomailla suoritettujen opintojen määrä tuovat koulutusohjelmalle kansainvälistä uskottavuutta. Vahvuutena on pätevä ja kansainvälisesti kokenut henkilöstö, joka on sitoutunut sekä opiskelijoiden ohjaukseen että koulutusohjelman toteuttamiseen. Välitön ja vapautunut ilmapiiri opiskelijoiden, opettajien ja johdon välillä muodostaa hyvän pohjan toiminnalle ja kehittämistyölle. Arviointiryhmän mukaan englanninkielisen hoitotyön koulutusohjelman keskeinen kehittämishaaste on toiminta-ajatuksen kirkastaminen suhteessa aluekehitystyöhön ja työelämän kansainvälistymiseen. Yhteistyön lisääminen ammattikorkeakoulun muiden kansainvälisten koulutusohjelmien ja muualla toteutettavien englanninkielisten hoitotyön koulutusohjelmien kanssa tukisi hyvin monia koulutusohjelman tavoitteita. Kansainvälisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisääminen toisi lisäresursseja koulutusohjelman toteuttamiseen ja erityisesti englanninkielisten opinnäytetyöaiheiden löytämiseen. Opinnäytetyöprosessia kannattaisi kehittää kokonaisuudessaan ja erityisesti suhteessa koulutusyksikön tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Arviointiryhmän mielestä olisi opiskelun ohjauksessa tärkeätä kehittää henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan perustuvaa ajattelua ja erityisesti kulttuurisensitiivistä uraohjausta. Arviointi nosti esiin englanninkielisten koulutusohjelmien riippuvuuden koko ammattikorkeakoulun kulttuurisesta oppimis- ja työyhteisöstä. Jyväskylän ammattikorkeakoulua oppimisympäristönä tulisi edelleen kehittää aidosti kaksikieliseksi. Arviointiryhmä on tehtäväksi antonsa mukaisesti pyrkinyt Degree Programme in Nursing -koulutusohjelman arvioinnin rinnalla kuvaamaan itse arviointiprosessia sekä keräämään kokemuksia ja informaatiota systemaattisen koulutusohjelmien ristiinarviointijärjestelmän rakentamiseksi. Degree Programme in Nursing -koulutusohjelman arviointi oli sekä kielellisesti että kulttuurisesti rikas oppimisprosessi. Arvioinnin kautta avautui näkymä sekä vieraasta kulttuurista olevan opiskelijan asemaan ja mahdollisuuksiin opiskella ja työskennellä Keski-Suomessa että englanninkielisen koulutusohjelman toteuttamiseen Suomessa.