28 results on '"kaunokirjallisuus"'
Search Results
2. Varjo, muuri ja sielu – Murakami Harukin romaanin Maailmanloppu ja ihmemaa allegoriset tulkinnat
- Author
-
Zuev, Milla, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences, and Tampere University
- Subjects
Kirjallisuustieteen maisteriohjelma - Master´s Programme in Literary Studies ,tietoisuus ,intertekstuaalisuus ,Japani ,allegoriat ,tulkinta ,identiteetti ,kirjallisuudentutkimus ,kaunokirjallisuus ,romaanit ,fantasia - Published
- 2022
Catalog
3. Muistelun kiikarilla katse antiikista Bo Carpelaniin
- Author
-
Nanny Jolma
- Subjects
muistelu ,muisti ,kaunokirjallisuus ,kirjallisuudentutkimus ,Artikkelit ,tekstintutkimus - Abstract
Muisti on taiteessa ja kirjallisuudessa ajaton aihe. Samalla muisti ja muistelu ovat nousseet ajankohtaisiksi teemoiksi nykykulttuurissa erilaisten omaelämäkerrallisuutta ja omakohtaisuutta hyödyntävien ilmiöiden myötä. Tutkimissani Bo Carpelanin (1926–2011) romaaneissa muistelu esitetään erilaisten tekstuaalisten keinojen avulla. more...
- Published
- 2021
4. Kirjallisen hulluuden analyysi
- Author
-
Tanskanen, Jani
- Subjects
modernismi ,kirja-arvostelut ,kokemuksellisuus ,fiktio ,mielenterveyshäiriöt ,suomenkielinen kirjallisuus ,hulluus ,kaunokirjallisuus ,kirjallisuudentutkimus ,narratologia - Abstract
nonPeerReviewed
- Published
- 2021
5. Taiteen esitykset Leena Krohnin 2000-luvun satiirisissa romaaneissa
- Author
-
Niemistö, Pauliina, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences, and Tampere University
- Subjects
Kirjallisuustieteen maisteriohjelma - Master´s Programme in Literary Studies ,taiteenfilosofia ,avantgarde ,Leena Krohn ,taiteenlajit ,kirjallisuudentutkimus ,kaunokirjallisuus ,sisäistekijä ,taide ,taiteen etiikka ,satiiri ,romaanit - Abstract
Pro gradu -tutkielmassani käsittelen avantgardetaiteen satirisoituja esityksiä Leena Krohnin romaaneissa Unelmakuolema (2004), Mehiläispaviljonki (2006) ja Kadotus (2018). Kohdeteokseni ovat tematiikaltaan erittäin moninaisia, ja satiiriset kuvaukset taiteen tekemisestä ovat yksi yhteinen piirre niissä kaikissa. Tutkimusotteeni on tekstianalyyttinen ja taiteenfilosofinen: selvitän satiirin rakentumista kohdeteoksissa ja abstrahoin analyysini pohjalta teosten sisäistekijät, joita nimitän satiirikoiksi. Vertaan kohdeteosteni satiirikkoja toisiinsa ja suhteutan ne osaksi laajempaa taiteenfilosofista keskustelua. Kohdeteosteni satiirikot esittävät monet avantgardistit tekotaiteellisina pyrkyreinä ja käyttävät äänitorvinaan erityisesti teosten päähenkilöitä tai muuten merkittäviä henkilöhahmoja, jotka taas tyypillisesti suhtautuvat kummeksuen ja itsekseen ihmetellen fiktiivisen maailman ilmiöihin, joita teoksessa kuvataan. Monessa kohtaa satiirikko valjastaa myös kertojan omaa asiaansa ajajamaan. Kertoja saattaa olla ironinen tai ymmärryskyvyltään näennäisen yksinkertainen, jolloin satiiri välittyy lukijalle vaivihkaisemmin. Pohdin tutkielmassani myös teosten satiirikkojen mielenmukaista taiteen ideaalia, jonka esitän vaativan taiteelta niin merkitystä, kauneutta kuin moraaliakin. Teoreettisen taustan tutkielmalleni tarjoavat etenkin Dustin Griffinin satiiriteoria ja Alastair Fowlerin lajiteoria, jotka mahdollistavat satiirin tutkimisen ennen kaikkena kirjallisena keinona ja tekstuaalisena piirteenä sen sijaan, että satiiri miellettäisiin itsenäisenä lajina historiallisessa mielessä. Soveltuvin osin hyödynnän myös Mihail Bahtinin menippolaisen satiirin teoriaa. Lisäksi hyödynnän Wayne C. Boothin sisäistekijän käsitettä ja sen myöhempiä sovellutuksia. Tutkielmani keskeisimmät taiteenfilosofiset tutkimuskysymykseni koskevat taiteen kriteerejä, päämääriä ja suhdetta moraaliin. Näitä kysymyksiä tarkastelen eri taiteenteorioiden eli jäljittely-, muoto- ja ilmaisuteorioiden kautta. Taiteenfilosofisina päälähteinäni ovat Aristoteles, Immanuel Kant, Leo Tolstoi sekä Richard Eldridge. Kysymys taiteen moraalivaatimuksesta nousee esiin erityisesti Unelmakuolemassa. Tulkitsen sen olevan osa suomalaista taidekeskustelua, joka velloi 1990-luvulla ja vuoden 2004 tienoilla Teemu Mäen Sex and death -videoteoksen (1988) ympärillä ja johon Leena Krohn itsekin osallistui aktiivisesti. Tutkielmani pohjalta esitänkin, että taidekeskustelussa tulisi erottaa toisistaan taiteen määritelmä ja laittomien tekojen oikeutus taiteen nimissä. Käyttämieni teorioiden nojalla ja tekstianalyysin perusteella voidaan satiirin kohteeksi osoittaa joitakin yksittäisiä ilmiöitä kuten taiteen moraalittomuus ja merkityksettömyys. Tällä menetelmällä ei kuitenkaan voida selvittää, onko satiirikon mielestä vika avantgardessa itsessään, sitä taitamattomasti soveltavissa nykytaiteilijoissa vai romaanien kuvaamien taideteosten kaltaisia tuotteita suoltavassa yhteiskunnassa. Katsonkin, että tämän kysymyksen vaikeus liittyy etenkin kohdeteosten satiirin tutkivaan luonteeseen. more...
- Published
- 2021
6. Perhe, bändi ja Saatana : Transmediaalisen tarinamaailman rakentaminen, huumori ja black metal sarjakuvalähtöisessä Belzebubs-ilmiössä
- Author
-
Raiskio, Noora, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences, and Tampere University
- Subjects
Kirjallisuustieteen maisteriohjelma - Master´s Programme in Literary Studies ,yhtyeet ,musiikki ,intermediaalisuus ,Ahonen, JP ,paholainen ,heavy metal ,Ahonen, JP Belzebubs ,transmedia ,sarjakuvat ,strippisarjakuvat ,intertekstuaalisuus ,trve kvlt ,musiikkivideot ,fiktiivisyys ,kirjallisuudentutkimus ,kaunokirjallisuus ,black metal ,huumori ,tekijyys - Abstract
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee transmediaalisen tarinamaailman rakentumista JP Ahosen Belzebubs-strippisarjakuvien varaan rakentuneessa monimediaalisessa ilmiössä. Sarjakuvien maailmassa yhdistyvät heavy metalin alalaji black metal sekä lämminhenkinen huumori. Sarjakuvat kertovat bändistä nimeltä Belzebubs, sekä arkisista sattumuksista bändi- ja perhepiirissä. Projektista on syntynyt myös reaalimaailman Belzebubs-yhtye, joka on levyttänyt musiikkia ja julkaissut musiikkivideoita. Sekä sarjakuvabändi että niin kutsuttu aktuaalisen maailman Belzebubs tuottavat kokonaisen kirjon tekstejä tiedotteista twiitteihin. Väitteeni onkin, että Belzebubsin transmediaalinen tarinamaailma rakentuu kaikista näistä teksteistä lajiin, mediumiin ja kanavaan katsomatta. Tutkimukseni perusosassa järjestän Belzebubs-tekstit kahteen pääkategoriaan. Ydinteksteihin olen luokitellut sellaiset tekstit, joita tuntematta lukijan käsitys ilmiöstä jää vaillinaiseksi. Näistä teksteistä tärkeimpiä ovat strippisarjakuvat, joita julkaistaan sekä sosiaalisessa mediassa että printtijulkaisuina. Ydintekstien kategoriaan kuuluvat lisäksi Pantheon of the Nightside Gods -musiikkialbumin lyriikkatekstit sekä animaatiomusiikkivideot. Sekundaariset tekstit, jotka jakautuvat haastattelu-, sosiaalisen median ja esinetekstien kategorioihin, täydentävät ja kommentoivat ydintekstejä. Valitusta mediumista riippuen tekstit rakentavat tarinamaailmaa kukin omalla tavallaan. Transmediaalinen tarinamaailma rakentuu kahden pääelementin, black metalin ja huumorin, varaan. Työni tutkii, esittelee ja hyödyntää black metalin klassikkotekstien konventioita ja kytkee ne kohdeaineiston avulla koomisuuteen. Huumoria käsittelen erityisesti inkongruenssiteorian ja sosiaalisen median aikakauden huumorin muotojen, kuten meemien, kautta. Black metalin ja huumorin avulla avaan myös tarinamaailman intertekstuaalista ja -mediaalista vivahteikkuutta. Tutkielmani toisen pääluvun fokuksena on tutkia, millaisia tekijyyksiä transmediaalinen tarinamaailma mahdollistaa. Nimeän kolme tekijäkategoriaa. Niin kutsutut perinteiset tekijät, kuten sarjakuvataiteilija JP Ahonen, osoittavat, kuinka aktuaalisen maailman ja tekstuaalisen aktuaalisen maailman välinen raja häilyy ja mahdollistaa tekijöiden liikkeen maailmasta toiseen. Fiktiiviset tekijät problematisoivat todellisuuden ja fiktion raja-aitaa entisestään: osoitan esimerkiksi, kuinka transfiktionaaliset sarjakuvahahmot voivat olla vuorovaikutuksessa todellisten fanien kanssa sosiaalisen median välityksellä. Lopuksi kysyn, riittääkö totunnainen käsityksemme tekijästä tällaisen aineiston käsittelyyn: myös Belzebubs-tekstien lukijat voidaan määritellä tekijöiksi. Koska tutkielmani kohdeaineistoa tuotetaan eri mediumeissa, olen hyödyntänyt analyysissani tarvittaessa eri taiteenalojen tutkimusta. Kokonaiskuvaa olen kuitenkin tarkastellut laajalinssisen transmediaalisuustutkimuksen ja erityisesti Marie-Laure Ryanin transmediaalisten tarinamaailmojen teorian avulla. Tutkielmani tekee työtä raskaan musiikin ja (kotimaisen) sarjakuvan tutkimuksen edistämiseksi ja avaa kysymyksiä transmediaalisuusteorian uusista sovellusalueista. more...
- Published
- 2021
7. Kirjallisuus ja sen tutkimus digitaalisissa ympäristöissä
- Author
-
Hanna-Riikka Roine, Laura Piippo, Tampere University, and Historia, filosofia ja kirjallisuustiede
- Subjects
kirjallisuus ,toimijuus ,General Medicine ,lukeminen ,käyttöliittymä ,digitaalinen kirjallisuus ,käyttöliittymät ,611 Filosofia ,verkkoympäristö ,kaunokirjallisuus ,kirjallisuudentutkimus ,alusta ,Artikkelit ,digitalisaatio ,digitaalinen teknologia ,digitaaliset ympäristöt ,ympäristöllisyys ,kirjoittaminen - Abstract
Artikkeli keskittyy digitaalisen ympäristöllisyyden käsitteeseen kirjallisuudentutkimuksen näkökulmasta. Ympäristöllisyydellä viittaamme digitaalisen teknologian luomiin olosuhteisiin, jotka ympäröivät ja muovaavat erilaisia kirjoittamisen ja lukemisen tilanteita: se paitsi tekee analogisen ja digitaalisen vastakkainasettelusta riittämättömän lähtökohdan näiden tilanteiden hahmottamiselle, myös muokkaa sekä kirjoittavaa ja lukevaa subjektia että kirjallisen toimijuuden muitakin muotoja. Tästä lähtökohdasta tutkimme ja jäsennämme ympärristöllisyyden merkitystä kirjallisuudentutkimukselle. Tarkastelemme teknologian, kirjallisuuden ja niiden ihmiskäyttäjän toimijuuden yhteyttä niissä digitaalisen teknologian mahdollistamissa ja tuottamissa ympäristöissä, joissa ihmiset käyttäjinä toimivat, ja erottelemme toisistaan kirjallisuuden teknologiat, alustat ja käyttöliittymät. Kartoitamme ensin kirjallisuuden ja digitaalisuuden yhdistymistä erilaisissa kirjallisissa käytännöissä ja niiden tutkimuksessa. Sen jälkeen kehystämme uudelleen kaksi teoreettista rakennelmaa – kirjallisuuden havaittavan pinnan ja piiloon jäävän pinnanalaisen erottelun sekä tekijyyden ja lukijuuden välisen dynamiikan – ja avaamme niiden kautta teknologian, kirjallisuuden ja inhimillisen toimijuuden yhteenkietoutuneisuutta. Näin artikkeli rakentaa kirjallisuudentutkimuksen käyttöön jäsentyneen käsityksen digitaalisista ympäristöistä elimellisenä osana ihmiskäyttäjän toimijuutta. more...
- Published
- 2021
8. An In-between Reader : Situatedness and Belonging in Tove Jansson’s Helsinki
- Author
-
Evgenia Amey
- Subjects
lukijat ,kaupungit ,omaelämäkerrallisuus ,lukukokemukset ,paikka ,spatial event ,situated reading ,Tove Jansson ,Jansson, Tove ,literary geography ,kirjallisuudentutkimus ,kaunokirjallisuus ,Helsinki ,autoethnography ,belonging ,autoetnografia - Abstract
Finnish-Swedish artist and writer Tove Jansson (1914–2001), widely known as the author of the Moomin books, was born in Helsinki and resided there for the greater part of her life. The city features as a setting for her adult-oriented fiction – notably, semi-autobiographical fix-up novels Sculptor’s Daughter (1968/2015) and Fair Play (1989/2011). This article adopts a situated approach to literary geography, examining the researcher’s own position as a Helsinki resident and a ‘situated’ reader. Using autoethnography as a method, I analyze how the city and Jansson’s life narrative are co-produced by the writer, her texts, texts about her (such as biographies and press articles) and myself as reader. When looking at the notions of spatial and social situatedness and belonging, both the writer’s and my own ‘in-betweenness’ emerge as a connecting motif in my reading and in the process of experiencing the place through the texts. While reflecting on my engagement with texts and, simultaneously, on my spatial and social experience, I consider the possible implications of different readerships developing their own understanding of and modes of engagement with Jansson’s works and places associated with her. Although her most famous creations, the Moomins, are often viewed as part of the heteronormative family-centered ideological framework, reading Jansson’s novels, diaries and correspondence, as well as recent biographies and press articles, provides a different picture, allowing her works and the spaces she inhabited to be interpreted in a new light. peerReviewed more...
- Published
- 2021
9. Yksi Carpelan Bahtinilla, ravistettuna ei sekoitettuna
- Author
-
Hallila, Mika
- Subjects
kirja-arvostelut ,Bahtin, Mihail ,Carpelan, Bo ,kerronta ,kaunokirjallisuus ,kirjallisuudentutkimus ,merkitykset (semantiikka) ,taideteoriat ,romaanit ,Urwind ,Kirjaesittelyt - Abstract
Esittelyssä Voicing Bo Carpelan (toim. Brian Kennedy 2020)
- Published
- 2021
10. Voicing Bo Carpelan : Urwind's dialogic possibilities
- Author
-
Kennedy, Brian
- Subjects
kirjallisuus ,kronotoopit ,Carpelan, Bo ,Urwind, Daniel ,kerronta ,karnevalismi ,merkitykset (semantiikka) ,kirjallisuudenhistoria ,paikka ,suomenruotsalainen kirjallisuus ,henkilökuvaus ,ymmärtäminen ,Bahtin, Mihail ,dialogisuus ,aika ,kirjallisuudentutkimus ,kaunokirjallisuus ,polyfonia ,romaanit ,kulttuurienvälisyys - Abstract
Finnish writer Bo Carpelan (1926-2011) gained unparalleled recognition amongst Finland-Swedish readers at home and others worldwide for his work as a poet and novelist. Yet despite a good deal of his literary output having been translated into English, surprisingly little critical commentary exists for the English reader. This study seeks to fill that gap, discovering as it does the dialogic possibilities inherent in Carpelan's work. Eight scholars separately embarked on a common challenge: to use the critical methodology of Mikhail Bakhtin to read Carpelan's novel Urwind, which won the Finlandia Prize in 1993. The resulting discussions take on topics from art and music to time, to the borders between genres, as well as humanistic geography and the thematic of mid-life, many times stretching past Urwind to touch on other of Carpelan's texts. Bo Carpelan's richly textured novel, Urwind, and Mikhail Bakhtin's subtle theories of discourse are brought together in this stimulating and sophisticated collection of essays. The contributors approach Carpelan's work using all the ideas Bakhtin has placed at their disposal - dialogism, chronotope, carnival, polyphony, the unfinishedness of novels - but in an inquiring and open, rather than merely deferential, spirit. The result is one of the most interesting and subtle discussions of Bakhtin's relationship to modernist prose we have seen, a book that sheds light on Bakhtin's work as well Carpelan's. more...
- Published
- 2020
11. Käsitetieto keskustelunanalyysin valossa: Käsitteiden asema yhdeksäsluokkalaisten kirjallisuuskeskusteluissa
- Author
-
Tolvanen, Emilia, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences, and Tampere University
- Subjects
Kirjallisuustieteen maisteriohjelma - Master´s Programme in Literary Studies ,käsitteet ,kirjallisuus ,keskustelunanalyysi ,kielenkäyttö ,novellit ,käsitykset ,ironia ,tulkinta ,kirjallisuudentutkimus ,kaunokirjallisuus ,opetus - Abstract
Tutkielmani käsittelee yläkoululaisten käsitteiden käyttöä kirjallisuuskeskusteluissa. Tutkin empiirisen keskusteluaineiston pohjalta sitä, mitä kaunokirjallisuuden analyyttisia käsitteitä yläkoulun yhdeksännen luokan oppilaat kaunokirjallisuutta koskevissa ryhmäkeskusteluissaan käyttävät, miten he viittaavat näihin käsitteisiin ja miten heidän käsitteiden käyttötapansa suhteutuvat heidän muihin keinoihinsa tulkita novellia. Akateemisissa kurssitöissäni olen kiinnittänyt huomiota siihen, että käsitteeseen voi viitata sen termin lisäksi muillakin tavoin: esimerkiksi omatekoisella, tilapäisellä nimellä, pidemmällä käsitteen määritelmällä tai pelkällä pronominilla. Tämän tutkielman tutkimustuloksissa tulee esille lisäksi, että analyysia ja tulkintaa kirjallisuudesta voi ilmaista ymmärrettävästi myös ilman käsitteitä, erilaisilla prosodisilla keinoilla, kuten äänensävyllä, ja tiettyjä konnotaatioita sisältäviä sanamuotoja käyttäen. Analyysissani sovellan ensisijaisesti keskustelunanalyysin (Hakulinen 1995/1998, 13—17) tutkimusmenetelmää, etenkin sen sovellusta koulukontekstissa (Tainio 2007, 28—50). Keskustelunanalyysissa olennaista on tarkastella yksittäisten puheenvuorojen sijaan keskustelun kulkua laajempina jaksoina eli peräkkäisten puheenvuorojen muodostamina kokonaisuuksina. Aineistonani on kahdeksan noin viiden minuutin mittaista äänitysten pohjalta litteroimaani keskustelua, jotka erään yläkoulun yhdeksännen luokan opetusryhmien oppilaat kävivät järjestämässäni tutkimustilanteessa 2—3 hengen pienryhmissä. Keräsin keskusteluaineiston vuonna 2019 ja vuonna 2020. Tehtävänannossa keskusteluun ohjeistin tutkittavia pohtimaan, mitä vastakohtia Veikko Huovisen novellissa ”Hyvästi Luonto” (kokoelmasta Bakulainen pahvala 2005) on. Sovellan keskustelunanalyysin tutkimusmenetelmän lisäksi käsitteiden opetuksen ja oppimisen tutkimusta, varsinkin Hans Aeblin (1987/1991) näkemystä käsitteiden oppimisprosessista neljänä eri oppimisfunktiona ja intentionaalisen käsitteellisen muutoksen teoriaa (Pintrich & Sinatra 2003). Lisäksi hyödynnän Krathwohlin ja Andersonin kaksidimensioista mallia tiedon ja kognitiivisten prosessien lajeista opetuksessa ja sen oppimistavoitteissa (Krathwohl 2002) pohtiessani, millaista käsitetietoa oppilaat vuorovaikutuksessaan ilmentävät. Hyödynnän myös kirjallisuudentutkimusta: määrittelen kirjallisuuden analyyttisia käsitteitä ja analysoin keskustelutilanteeseen valitsemaani novellia sekä tutkittavien tulkintoja siitä. Koska oppilaiden tutkimustilanteessa lukema Huovisen novelli on ironinen (Aro & Kulkki-Nieminen 2015), olen käyttänyt varsinkin Linda Hutcheonin (1994/2003) teoretisointia ironian semantiikasta ja moraalisista tunnevaikutuksista analysoidessani novellin ironisia elementtejä ja keskustelijoiden tulkinnoissaan ilmentämiä reaktioita novellin ironiaan ja toistensa puheenvuoroihin. Tutkimuksestani selviää, että tutkittavat käyttävät – yhden keskustelun useita jaksoja lukuun ottamatta – melko vähän kaunokirjallisuuden analyyttisia käsitteitä ja niiden termejä. Sen sijaan he ilmaisevat havaintojaan ja mielipiteitään novellista erilaisin äänensävyin ja arkikielen sanavalinnoin. Esimerkiksi jotkut keskustelijat tuovat toisilleen esiin havaintojaan novellin ironiasta omin sanoin mahdollisimman täsmällisiä ilmaisuja puhuessaan hakien ja ilmaisujaan erilaisin äänensävyin ja konnotaatioin selventäen. Tutkielmani havainnollistaa oppilaiden kirjallisuuskeskustelujen kirjallisuudenopetuksen tutkimukselle tarjoamia mahdollisia käsitteiden oppimiseen liittyviä tutkimusaiheita ja tutkimusmenetelmien sovellusmahdollisuuksia. more...
- Published
- 2020
12. Vanhoillislestadiolainen herätysliike murroksessa : henkilöhahmotutkimus Pauliina Rauhalan teoksesta Synninkantajat
- Author
-
Lirkki, Mervi
- Subjects
affektiivisuus ,subteksti ,intertekstuaalisuus ,lestadiolaisuus ,herätysliikkeet ,tulkinta ,kirjallisuudentutkimus ,kaunokirjallisuus ,romaanit ,uskonto (uskominen) ,henkilöhahmotutkimus ,vanhoillislestadiolaisuus - Abstract
Tutkielmani aineistona on Pauliina Rauhalan teos Synninkantajat, joka käsittelee fiktiivisen romaanin keinoin vanhoillislestadiolaisessa herätysliikkeessä ilmenneitä epäkohtia ja vallankäyttöä. Kohdistan tutkimukseni romaanin runsaisiin intertekstuaalisiin aineksiin, jotka määrittävät henkilöhahmoja. Samalla intertekstuaaliset ainekset vaikuttavat affektiivisesti lukijaan ja rakentavat vanhoillislestadiolaisuudesta muodostuvaa käsitystä. Synninkantajat kertoo yhden suvun tarinaa vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä. Romaanin nimen mukaisesti herätysliikkeen käytänteet siirtyvät sukupolvelta toiselle jo äidinmaidossa. Oma riittämättömyys ja Jumalalle kelpaamattomuus koetaan synteinä, joista yritetään selvitä herätysliikkeen määräysten turvin. Romaanin fiktiiviset henkilöhahmot pyrkivät esittämään sitä todellisuutta, jossa ihmiset ovat herätysliikkeen hoitokokousaallon aikoina eläneet. Romaanin toinen taso kulkee nykyajassa ja esittää vanhoillislestadiolaisuudessa käytävää muutosvaihetta eli murrosta. Käytän tutkimusmetodina Kiril Taranovskilta periytyvää subtekstianalyysia eli tarkastelen intertekstuaalisten ainesten ja romaanin välisiä suhteita, jotka määrittävät henkilöhahmoja. Romaanin intertekstuaaliset ainekset koostuvat monipuolisesti erilaisista teoksista, nimistä ja paikoista. Voimakkaimmin esillä on Raamattu. Intensiivinen subtekstianalyysi vaikuttaa samalla affektiivisesti itseeni lukijana. Tutkimuksen teoreettisina työkaluina toimivat henkilöhahmotutkimus, intertekstuaalisuus ja affektiivisuus. Tutkimukseni päämääränä on tarkastella, millaiset intertekstuaaliset ainekset määrittävät henkilöhahmoja ja millaisena romaanin vanhoillislestadiolaisuus näyttäytyy. Kaunokirjallisuuden esittämän lestadiolaisuuden vaikutuksia on tutkittu jo aiemmin, ja myös Pauliina Rauhalan vanhoillislestadiolaisuutta käsittelevä esikoisteos Taivaslaulu on ollut tutkimuksen kohteena. Tutkielmani todistaa osaltaan, että kaunokirjallisuudella on mahdollisuus vaikuttaa herätysliikkeessä käynnissä olevaan murrokseen tekemällä fiktion keinoin näkyväksi yksilön perusoikeuksia tallovaa vallankäyttöä. Lestadiolaisuutta käsittelevä kaunokirjallisuus tarjoaa lisäksi vertaistukea niille, jotka kipuilevat yhteisössä, etsivät ulospääsyä tai joutuvat työstämään irtioton seuraamuksia. more...
- Published
- 2020
13. Kirjasinetti : Jaakko Yli-Juonikkaan tähänastisen tuotannon poetiikkaa
- Author
-
Piippo, Laura, Eskelinen, Markku, and Lehto, Leevi
- Subjects
Uneksija ,Vanhan merimiehen tarina ,tekstit ,Twitter ,Yö on viisain ,virtuaalisuus ,Jatkosota-extra ,poetiikka ,Kyyhkysinetti ,blogit ,aktuaalisuus ,Yli-Juonikas, Jaakko ,Ihmiskokeita ,Valvoja ,intertekstuaalisuus ,Neuromaani ,Uudet uhkakuvat ,kirjallisuudentutkimus ,kaunokirjallisuus - Abstract
nonPeerReviewed
- Published
- 2018
14. Kirjasinetti : Jaakko Yli-Juonikkaan tähänastisen tuotannon poetiikkaa
- Subjects
tekstit ,Twitter ,ta6122 ,virtuaalisuus ,Jatkosota-extra ,Jaakko ,poetiikka ,Yli-Juonikas ,blogit ,aktuaalisuus ,Valvoja ,intertekstuaalisuus ,Neuromaani ,kirjallisuudentutkimus ,kaunokirjallisuus - Published
- 2018
15. Proosarunon tuolla puolen : uusvirke suomalaisessa runoudessa
- Subjects
language-runous ,proosarunot ,fiction and poetry ,Harry ,ta6122 ,proosarunous ,uusvirke ,prose poems ,kirjallisuudentutkimus ,kaunokirjallisuus ,Vähänen ,new sentence ,Salmenniemi ,literary research ,Juhana - Published
- 2018
16. Hahmojen välisiä suhteita : interfiguraalisuus Donna Tarttin romaanissa The Secret History
- Author
-
Nieminen-Holkkola, Aino
- Subjects
kertoja ,Wilde, Oscar ,intertekstuaalisuus ,Tartt, Donna ,Golding, William ,epäluotettava kertoja ,Waugh, Evelyn ,interfiguraalisuus ,kirjallisuudentutkimus ,kaunokirjallisuus ,Fitzgerald, F. Scott ,henkilösuhteet ,henkilöt - Abstract
Tutkielma käsittelee interfiguraalisuutta – intertekstuaalisuuden alalajia, joka viittaa eri teksteissä esiintyvien henkilöhahmojen välisiin suhteisiin – Donna Tarttin romaanissa The Secret History. Tarttin romaanin päähenkilöitä tarkastellaan suhteessa neljän muun romaanin henkilöhahmoihin (F. Scott Fitzgeraldin The Great Gatsby, William Goldingin Lord of the Flies, Evelyn Waugh’n Brideshead Revisited sekä Oscar Wilden The Picture of Dorian Gray). Tutkielmassa eri teksteissä esiintyvien henkilöhahmojen välisiä interfiguraalisia kytköksiä peilataan suhteessa The Secret Historyn kertojan luotettavuuteen ja romaanin keskeisiin teemoihin. Tutkimusongelmana on, millaista potentiaalia interfiguraalisilla kytköksillä on romaanin tulkinnan kannalta. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: mitä interfiguraaliset viittaussuhteet mahdollisesti paljastavat tutkimuskohteena olevan romaanin henkilöhahmoista ja millainen merkitys interfiguraalisten kytkösten aktivoimilla interteksteillä on romaanin kokonaistulkinnan kannalta. Työssä tarkastellaan The Secret Historyn henkilökertojana toimivan Richardin luotettavuutta James Phelanin (2005) mallin avulla ja tullaan siihen johtopäätökseen, ettei Richardin kertomusta voida kaikilta osin pitää täysin luotettavana. Lukijan on siis syytä pyrkiä täydentämään myös henkilöhahmoista muodostamiaan käsityksiä. Tutkielmassa lähdetäänkin liikkeelle siitä olettamuksesta, että interfiguraaliset kytkökset voivat toimia sisäistekijän tekijän yleisölle suuntaamina vihjeinä, joiden avulla lukija voi saada kertomuksesta informaatiota ikään kuin kertojan ohitse. Henkilöhahmon käsitteen osalta tutkielma nojaa pitkälti Baruch Hochmanin (1985) näkemykseen, jonka mukaan henkilöhahmoilla on paitsi puhtaasti tekstuaalinen ulottuvuutensa, myös tulkinnallista potentiaalia ihmisen kaltaisina kokevina, tuntevina ja toimivina olioina. Henkilöhahmoista muodostuvia käsityksiä pyritään tutkielmassa täydentämään kiinnittämällä huomiota toisissa teksteissä esiintyviin henkilöhahmoihin ja hahmojen välillä vallitseviin interfiguraalisiin suhteisiin. Interfiguraalisuuden analyysissa tutkielma noudattaa Wolfgang C. Müllerin (1991) hahmottelemaa mallia. Tarttin romaanin interfiguraaliset kytkökset voivat sekä vahvistaa kertojan henkilöhahmoista rakentamaa kuvaa että tuoda henkilöhahmoista esiin uusia, kertojan kertomuksessa vähemmälle huomiolle jääviä puolia. Interfiguraalisilla kytköksillä voi siis olla tietyssä määrin paljastava funktio. Lisäksi ne voivat suunnata huomiota interteksteihin ja niiden teemoihin ja avartaa siten tutkimuskohteena olevan romaanin kokonaistulkintaa. The Secret Historyn päähenkilöistä ja henkilöhahmojen välisistä suhteista rakentuu interfiguraalisen luennan avulla monisyinen kuva, ja tietyt romaanin teemat saavat analyysin avulla lisävalaistusta. more...
- Published
- 2017
17. Kaunokirjallisuus ja siitä käydyt keskustelut sukupuolihistorian lähteenä: Lectio praecursoria 13.6.2013
- Author
-
Järvelä, Juha
- Subjects
henkilöhistoria ,vastaanotto ,lcsh:Anthropology ,authorial image ,lcsh:GR1-950 ,lcsh:D1-2009 ,sukupuoli ,henkilökuvaus ,lcsh:Folklore ,Suomi ,kirjallisuudentutkimus ,kaunokirjallisuus ,naiskuva ,kirjailijakuva ,naiseus ,reception ,kirjallisuus ,gender roles ,lcsh:GN1-890 ,lcsh:History (General) and history of Europe ,literature ,lcsh:History (General) ,1920-luku ,1930-luku ,mieheys ,biografiat ,Waltari, Mika ,sukupuoliroolit ,lcsh:D ,kirjailijat ,mieskuva ,perhe ,henkilöbiografiat ,gender history ,romaanit - Abstract
Juha Järvelän Suomen historian väitöskirja Kaksi maailmaa? Sukupuoli Mika Waltarin kirjailijakuvassa, teksteissä ja niiden vastaanotossa 1925–1939 tarkastettiin 13.6.2013 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi dosentti Maarit Leskelä-Kärki Turun yliopistosta ja kustoksena professori Kustaa H.J. Vilkuna Jyväskylän yliopistosta. more...
- Published
- 2013
18. Elämän ja kirjallisuuden kertomuksista
- Author
-
Mikkonen, Jukka, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences, and Tampere University
- Subjects
Filosofia - Philosophy ,narratiivisuus ,kertomus ,kirjallisuudenfilosofia ,kaunokirjallisuus ,identiteetti ,kirjallisuudentutkimus ,teksti - Published
- 2016
19. Älykästä ja kuritonta tyttöyttä
- Subjects
nuortenkirjat ,kirjallisuus ,klassikot ,lukukokemukset ,ta6122 ,tyttökirjat ,kaunokirjallisuus ,kirjallisuudentutkimus ,tytöt - Published
- 2015
20. Kiinalaisen kaunokirjallisuuden suomennokset 1900-luvulla : kääntämisen ja vastaanoton kulttuurinen konteksti
- Author
-
Saarti, Jarmo
- Subjects
kääntäminen ,vastaanotto ,kulttuuripolitiikka ,20th century ,tulkinta ,kiinan kieli ,kirjallisuudenhistoria ,historia ,kulttuurihistoria ,translations ,käännöskirjallisuus ,kiinankielinen kaunokirjallisuus ,modernismi ,Kiina ,semantiikka ,Suomi ,kaunokirjallisuus ,kirjallisuudentutkimus ,Chinese literature ,Finland ,tekijyys ,konteksti ,1900-luku ,reseptioestetiikka ,kulttuurienvälisyys - Published
- 2013
21. Kaksi maailmaa? : sukupuoli Mika Waltarin kirjailijakuvassa, teksteissä ja niiden vastaanotossa 1925-1939
- Author
-
Järvelä, Juha
- Subjects
henkilöhistoria ,vastaanotto ,authorial image ,sukupuoli ,henkilökuvaus ,Suomi ,kirjallisuudentutkimus ,kaunokirjallisuus ,naiskuva ,kirjailijakuva ,naiseus ,reception ,kirjallisuus ,gender roles ,literature ,1920-luku ,1930-luku ,mieheys ,biografiat ,Waltari, Mika ,sukupuoliroolit ,kirjailijat ,mieskuva ,perhe ,henkilöbiografiat ,gender history ,romaanit - Published
- 2013
22. 'Siellä missä miehiä tehdään' – Mika Waltarin nuoruuden tuotanto ja sen vastaanotto sukupuolten rakentamisen paikkoina
- Author
-
Jaana Torninoja-Latola
- Subjects
henkilöhistoria ,vastaanotto ,lcsh:Anthropology ,authorial image ,lcsh:GR1-950 ,lcsh:D1-2009 ,sukupuoli ,henkilökuvaus ,lcsh:Folklore ,Suomi ,kirjallisuudentutkimus ,kaunokirjallisuus ,naiskuva ,kirjailijakuva ,naiseus ,Järvelä, Juha ,reception ,kirjallisuus ,lcsh:GN1-890 ,lcsh:History (General) and history of Europe ,gender roles ,literature ,lcsh:History (General) ,1920-luku ,1930-luku ,mieheys ,biografiat ,lcsh:D ,Waltari, Mika ,sukupuoliroolit ,kirjailijat ,mieskuva ,perhe ,henkilöbiografiat ,gender history ,romaanit - Abstract
Arvio teoksesta Järvelä, Juha: Waltari ja sukupuolten maailmat. Helsinki: Avain. 2013. 265 s.
- Published
- 2013
23. Jäljet sanoissa : jälkistrukturalistisen kirjallisuuskäsityksen tulo 1980-luvun Suomeen
- Author
-
Helle, Anna
- Subjects
postmodernismi ,kirjallisuuskäsitys ,poststrukturalismi ,kirjallisuuskritiikki ,kaunokirjallisuus ,kirjallisuudentutkimus ,sianhoito-opas [Jälkisanat] ,kirjallisuudenhistoria ,dekonstruktio ,Lehtola, Jyrki ,Eskelinen, Markku ,diskurssianalyysi - Abstract
The present study aims at exploring the ways in which the poststructuralist conception of literature came to Finnish literary discourse in the 1980s. The main focus of the study is in the analysis of Markku Eskelinen and Jyrki Lehtola’s essay collection Jälkisanat. Sianhoito-opas (1987) along with its reception. The study also charts what was written about poststructuralism in the 1980s in Finnish before Jälkisanat and after it. The corpus of the study therefore consists of Jälkisanat, 25 reviews written about it and a great number of articles published in such Finnish newspapers and journals as Helsingin Sanomat, Parnasso, Taide, Synteesi, Tiede & edistys etc.The first Finnish writings on poststructuralism were published in the beginning of the 1980s. The number of the texts on the issue (either translations or short articles) grew moderately during the decade, and they were usually published in such journals or newspapers as Taide or Helsingin Sanomat. It seems that initially philosophers and social scientists were particularly interested inpoststructuralist theories. The first larger publication on poststructuralism by a literary critic was Synteesi’s special issue on Jacques Derrida in 1985, edited by the literary scholar Outi Pasanen. Jälkisanat was, however, the first Finnish text to apply the theories to its own writing.Jälkisanat is a provocative collection of essays that criticizes heavily the Finnish culture, literature, literary study, literary criticism and philosophy of the 1980s. It employs many theories drawn from Jacques Derrida’s deconstruction and Gilles Deleuze and Félix Guttari’s schizoanalysis to the postmodernist theories of literature. Jälkisanat itself can also be read both as a postmodernist and as a poststructuralist work.Jälkisanat blames the Finnish culture of 1980s for being out of date. It criticizes Finnish literature for a lack of postmodernism, avantgarde or experimentality. Finnish philosophy is accused of neglecting the continental thought in favor of the analytic tradition of philosophy. The Finnish study of literature is reproached for theoretical ignorance. The stricture against Finnish culture is expressed in an exceptionally harsh way and without showing any respect. Many of the active participants of the time are also mentioned by name in a quite abusive manner.The reception of Jälkisanat was contradictory in many ways. Some of the critics found the work tasteless or theoretically unqualified and especially the slandering was often seen as unnecessary. Not many of the critics were, however, familiar with the theories used in Jälkisanat. On the other hand, some of the critics thought that Jälkisanat was a welcome intervention to the stagnant state of the Finnish culture of the time. The reception was, however, unbalanced from the viewpoint of the conceptions of literature because the experimental features of Jälkisanat were widely neglected.The “conception of literature” is one of the most important concepts of the study and it refers to the ways of seeing what literature is or what it should be. The conceptions of literature do not always appear peacefully, and as the short survey in the study shows there have been several struggles between different conceptions of literature in Finland before the one provoked by Jälkisanat. The method of the study is based on Michel Foucault’s archaeology of knowledge, from which derive the concepts of discourse, discoursive formation and statement (énoncé). In the study, the whole Finnish literature including the writers, readers, critics, publishers and so forth is seen as a discourse in a Foucauldian sense. As such it is to be understood as a set of practices and ways of thinking and speaking that together form the whole we regard as Finnish literature. The conceptions of literature are seen in the study as discoursive formations within literary discourse. The smallest unit of discoursive formations (and discourses) is the statement, or the matter that makes it possible to say something unique in a certain discoursive formation.The conceptions of literature are constructions formed on the basis of a careful analysis of the corpus. They may be realized in texts as mere propositions but also in the ways in which the literary texts themselves are constructed. In the present study one can find for example a mimetic conception of literature and a conception of literature based on the idea of transparency of the language in literature. Both are targeted in Jälkisanat. Jälkisanat for its part puts into practicethe poststructuralist and postmodernist conceptions of literature both in its arguments and in its own writing. In the reception, one can find among others a deconstructionist conception of literature and a conception of literature based on the idea of communicativeness of literature.Though the main focus of the study is on the analysis of Jälkisanat and its reception it also draws a wider picture of the Finnish culture of the 1980s. Despite a few attempts by the younger generation to break the Finnish consensus of the time, it seems that especially in literature the power was still in the hands of a somewhat conservative elite that was against poststructuralism and perhaps theories in general, too. Anna Helle selvitti väitöskirjassaan, milloin ja miten ranskalaisiin teorioihin pohjaava jälkistrukturalistinen kirjallisuuskäsitys tuli Suomeen. Tutkimuksen päähuomion kohteena on aikanaan huomiota herättänyt Markku Eskelisen ja Jyrki Lehtolan esseeteos Jälkisanat. Sianhoito-opas (1987) vastaanottoineen. Helle kartoittaa myös, mitä jälkistrukturalismista kirjoitettiin 1980-luvulla suomalaisissa lehdissä ja kirjoissa.Jälkistrukturalismilla tarkoitetaan lähinnä ranskalaisperäisiä teorioita, jotka kuuluvat usein semiologian jatkumoon ja jotka pyrkivät haastamaan erityisesti strukturalismin ja fenomenologian projektit. Jälkistrukturalistiset teoriat kyseenalaistavat esimerkiksi sellaisia länsimaisen ajattelun peruskäsitteitä ja -käsityksiä kuin totuus, tietoisuus ja subjektin autonomisuus. Kirjallisuudentutkimuksen kannalta olennaista on myös tapa, jolla jälkistrukturalistiset teoriat kyseenalaistavat tulkinnan ehtoja. Lisäksi jälkistrukturalistien kirjoitukset ovat usein tyyliltään omintakeisia ja vaikeatajuisia.Tunnetuimpia jälkistrukturalisteja ovat ranskalaiset Jacques Derrida, Michel Foucault, Gilles Deleuze & Félix Guattari, Jean-François Lyotard, Roland Barthes myöhäistuotannossaan ja Julia Kristeva. Ranskassa jälkistrukturalismin alkuvaiheet sijoittuvat 1960-luvun lopulle ja 1970-luvun alkuun.Suomessa ensimmäiset maininnat jälkistrukturalistisista teorioista löytyvät 1980-luvun alusta. Laajempaa tunnettuutta ne saavuttivat vuosikymmenen puolivälissä, jolloin julkaistiin muun muassa taiteidenvälisen tutkimuksen aikakauslehti Synteesin Derrida-erikoisnumero. Eskelisen ja Lehtolan Jälkisanat oli kuitenkin ensimmäisen suomenkielinen teksti, jossa jälkistrukturalistisia teorioita sovellettiin teoksen rakenteessa, tyylissä ja kirjoitustavoissa.Jälkisanat on provosoiva kokoelma kirjoituksia, joissa suomitaan teoksen ilmestymisajan suomalaista kulttuuria, kirjallisuutta, analyyttista filosofiaa, kirjallisuudentutkimusta ja -opetusta ja kirjallisuuskritiikkiä kovasanaisesti ja paikoin herjaavaan tyyliin. Suomalaista kulttuuria syytetään vanhanaikaisuudesta ja tietämättömyydestä ja ennakkoluuloista suhteessa jälkistrukturalistisiin teorioihin ja avantgardekirjallisuuteen. Jälkistrukturalismin, postmodernismin ja kokeellisuuden puolesta Jälkisanat sen sijaan liputtaa sekä suorasanaisin kannanotoin että tavoilla, joilla teos on kirjoitettu.Jälkisanojen vastaanotto oli ristiriitainen ja vaihteli riemastuksesta vihamielisyyteen. Osa kriitikoista piti teosta mauttomana ja teoreettisesti köykäisenä tai vanhanaikaisena, kun taas toisten mielestä teoksen teoreettinen taso oli riittävä ja teos provosoivuudessaan tervetullut kannanotto ajan suomalaisen kulttuurin pysähtyneisyyteen. Kirja herätti paljon kiinnostusta, ja moni kirjallisuusinstituution ja akateemisen maailman edustaja halusi ilmaista kantansa joko Jälkisanojen ja jälkistrukturalismin puolesta tai niitä vastaan.- Kirjallisuuskäsitysten näkökulmasta vastaanotto oli yksipuolinen, sillä Jälkisanojen kokeellisuuteen, tapoihin joilla se on kirjoitettu ja näiden merkitykseen ei juurikaan kiinnitetty huomiota, vaan teosta luettiin enimmäkseen suorana suomalaisen kulttuurin kritiikkinä, Helle toteaa.Tutkimus tuo tietoa paitsi jälkistrukturalismin Suomeen tuomisesta myös 1980-luvun suomalaisesta kulttuurista yleisemmin. Jälkisanoissa ja sen vastaanotossa jälkistrukturalistinen kirjallisuuskäsitys asettuu vastakkain aikaisempien suomalaisten kirjallisuuskäsitysten kanssa. Tämän törmäyksen analysoiminen on tärkeää niin suomalaisen kirjallisuuden ja kirjallisuudentutkimuksen itseymmärryksen kuin kulttuuri- ja oppihistorian kannalta, sillä jälkistrukturalismi on sittemmin muuttanut suomalaista kirjallisuutta ja kirjallisuudentutkimusta. more...
- Published
- 2009
24. Kirjailija lääkärinä
- Author
-
Teemu Taira
- Subjects
kielifilosofia ,Deleuze, Gilles ,kirjallisuudentutkimus ,kaunokirjallisuus ,Artikkelit - Published
- 2007
25. Miehiä vai mikkihiiriä? : maskuliinisuus Ken Keseyn teoksessa One flew over the cuckoo's nest
- Author
-
Kähmi, Taija Karoliina
- Subjects
maskuliinisuus ,myytit ,myyttikritiikki ,yhteiskuntakritiikki ,kirjallisuudentutkimus ,kaunokirjallisuus ,Kesey, Ken ,miestutkimus ,pohjoisamerikkalaiset - Published
- 2001
26. Kaunokirjallisuuden kääntämisen teorian kehityspiirteitä Neuvostoliitossa
- Author
-
Mikko Tawast
- Subjects
kääntäminen ,käännöstiede ,kaunokirjallisuus ,kirjallisuudentutkimus ,Artikkelit ,Neuvostoliitto - Published
- 1983
27. Narratives of fear and safety
- Author
-
Kaisa Kaukiainen, Kaisa Kurikka, Hanna Mäkelä, Elise Nykänen, Sanna Nyqvist, Juha Raipola, Anne Riippa, and Hanna Samola
- Subjects
ecocriticism ,fiktio ,turvallisuus ,kulttuuripolitiikka ,ekokritiikki ,fiction ,katastrofit ,Muut humanistiset tieteet - Other humanities ,comparative literature ,catastrophes ,dystopiat ,narratiivisuus ,vertaileva kirjallisuudentutkimus ,dystopias ,kirjallisuudentutkimus ,kaunokirjallisuus ,pelko ,elokuvataide ,affects ,kulttuurintutkimus ,literary research ,traumat ,traumas ,Kirjallisuuden tutkimus - Literature studies - Abstract
Kaksikielinen kokoomateos Narratives of fear and safety tarkastelee pelon ja turvallisuuden dynamiikkaa ja kulttuurisia merkityksiä kirjallisuudessa ja muissa medioissa. Englannin- ja ranskankieliset artikkelit tarjoavat tuoreita, kulttuurien rajat ylittäviä tulkintoja pelon ja turvallisuuden teemoista sekä tuottavat uutta tietoa kertomuksen eri lajeille ominaisista tavoista luoda kuvitteellisia maailmoja. Teos osoittaa, kuinka tärkeää pelon ja turvallisuuden esitysten tutkiminen on, jotta voisimme ymmärtää ilmastokriisien kaltaisia globaaleja uhkia ja niiden vaikutuksia tulevaisuuteen. Teoksen pääteemoja lähestytään kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen menetelmin uusimpien tutkimussuuntien, muun muassa affekti- ja riskiteorian, lähtökohdista. Useat artikkelit ammentavat sukupuolen ja trauman tutkimuksesta kartoittaessaan kollektiivisia pelkoja ja aggressioita, jotka uhkaavat yksilöiden elämää ja heidän mahdollisuuksiaan löytää keinoja selviytyä pelon tunteiden kanssa. Pelon ja turvallisuuden tematiikkaan keskittyvät myös artikkelit, joissa analysoidaan menneisyyden uudelleen kertomista vanhojen myyttien adaptaatioiden näkökulmasta. Monet teoksen artikkeleista käsittelevät tällä hetkellä suosittuja apokalyptisia ja dystooppisia kertomuksia. Dystopiat eivät keskity pelkästään totalitarismin, teknokratian tai ekologisten katastrofien kaltaisiin tulevaisuudenuhkiin, vaan tutkivat myös vaihtoehtoisia olemisen tapoja, jotka syntyvät poliittisen vastarinnan seurauksena. Teos on saatavilla painettuna mm. Booky.fi ja Adlibris -verkkokirjakaupoista. The essays in this edited volume, written in English and French, tackle the intriguing problems of fear and safety by analysing their various meanings and manifestations in literature and other narrative media. The articles bring forth new, cross-cultural interpretations on fear and safety through examining what kinds of genre-specific means of world-making narratives use to express these two affectivities. The articles also show how important it is to study these themes in order to understand challenges in times of global threats, such as the climate crisis. The main themes of the book are approached from various theoretical perspectives as related to their literary and cultural representations. Recent trends in research, such as affect and risk theory, serve as the basis for the discussion. Many of the articles in the volume discuss apocalyptic and dystopian narratives that currently permeate the entire cultural landscape. Dystopian narratives do not only deal with future threats, such as totalitarianism, technocracy, or environmental disasters, but also suggest alternative ways of being and new hopes in the form of political resistance. The articles in the volume also draw from disciplines such as gender studies and trauma studies to examine the threats posed by collective fears and aggression on individuals’ lives and propose ways of coping with fear. These themes are addressed also in articles analysing new adaptations of old myths that retell stories of the past. Available in print from online bookstores e.g. Booky.fi and Adlibris. Contents: Introduction: Affective spaces in European literature and other narrative media / Elise Nykänen & Hanna Samola I CULTURAL POLITICS OF FEAR AND SAFETY L’oeuvre, la peur et le temps : Pour une saisie du risque par la littérature / Anne Duprat Knocking on Europe’s door: How narratives of fear, insecurity and nostalgia shape collective perceptions of immigration / Anna Notaro Pro loco et tempore : La littérature portugaise a l’épicentre de la crise économique / Serafina Martins II FEAR AND SAFETY ACROSS GENRES “We have to fix this world now”: Hope, utopianism, and new modes of political agency in two contemporary Finnish young adult dystopias / Maria Laakso La sécurité ou l’exacerbation des peurs au profit d’une liberté provisoire / Orlane Glises De La Riviere Mind the gap: Fear on the London Underground / Cristiana Pugliese Peur du chaos et retour a l’humain : Le mythe du yéti selon Hergé et Castelli-Manara / Brigitte Le Juez III CULTURAL AND TRANSCULTURAL PERSPECTIVES ON FEAR AND SAFETY Fear of unjust memory or desire for secure identity? Remembering the era of 1989 transition in contemporary Polish novel / Olga Szmidt Fear of the Other: Representations of Otherness in Irish and Ukrainian famine fictions / Tatiana Krol The fear of cultural belonging: Sharon Dodua Otoo’s transnational writing / Nora Moll Fear and safety in contemporary Russian cinema: A transcultural perspective / Beata Waligórska-Olejniczak Divakaruni’s Before We Visit the Goddess: Overcoming fears and instabilities / Metka Zupančič IV COPING WITH FEAR Post-traumatic stress disorder (PTSD) as posthumanity in graphic narratives / Lisa DeTora Of murdered babies and silenced histories: Gendering memory in two francophone trauma narratives / Nathalie Ségeral Peur et humour : Le cas de l’humour noir / Jean-Marc Moura L’Autre dans la fiction post-apocalyptique du XXI siecle / Jasmin Hammon V THE END OF THE WORLD? FROM CULTURAL ECOLOGIES TO ECOLOGICAL DISASTERS Michel Deguy’s l’etre-comme and the poetics of ecological comparativism / Sam La Védrine Sans dessus dessous (1889) de Jules Verne : Dernier avertissement avant l’Apocalypse / Laure Léveque Le Japon de Fukushima comme lieu de discours pour des auteurs francophones / Sabine Kraenker L’invention de la catastrophe au XVIII siecle : Une invention renouvelée a la croisée de la littérature, de l’histoire des sociétés et de l’histoire environnementale / Sandra Contamina more...
28. Kohti planetaarista tuntua : feministis-posthumanistinen uudelleenkuvittelu ja etiikka ihmisen jälkeen
- Author
-
Aino-Kaisa Koistinen and Karkulehto Sanna
- Subjects
feminismi ,feministinen teoria ,posthumanismi ,lyriikka ,antroposeeni ,kirjallisuudentutkimus ,kaunokirjallisuus ,etiikka ,ympäristöfilosofia ,runous - Abstract
Niin kutsuttu antroposeeni eli ihmisten valtakausi on aiheuttanut lukemattomia globaaleja ongelmia ja kriisejä, jotka ovat herättäneet kysymyksen ihmisten kyvystä elää eettisesti muiden lajien ja ympäristönsä kanssa. Esitämme, että feministisellä ja posthumanistisella teorialla on annettavaa taidetta ja tiedettä yhdistäville keskusteluille, joissa kuvitellaan toisenlaisia, ei-inhimillisiin toisiin eettisesti suhtautuvia todellisuuksia. Havainnollistamme tällaista uudelleenkuvittelua valikoimalla suomenkielistä nykyrunoutta, jossa rakennetaan ihmisen jälkeistä etiikkaa. Ehdotamme, että feministinen posthumanismi ja nykyrunous voivat haastaa meitä kuvittelemaan erilaisia todellisuuksia, joita motivoi ”planetaarinen tuntu”. peerReviewed more...
Discovery Service for Jio Institute Digital Library
For full access to our library's resources, please sign in.