Search

TIMSS (Trends in International Mathematics and Science Study) on kansainvälinen koulutuksen arvioinnin tutkimusohjelma, jossa joka neljäs vuosi arvioidaan neljäsja kahdeksasluokkalaisten oppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. Kansainvälinen arviointijärjestö IEA (International Association for the Evaluation of Educational Achievement) on johtanut vertailevan arvioinnin tutkimuksia jo 1960-luvulta lähtien. TIMSStutkimusohjelma alkoi vuonna 1995, ja Suomi osallistui tähän tutkimukseen ensimmäisen kerran vuonna 1999. Vuoden 2011 tutkimuskerralla Suomesta arviointiin osallistuivat sekä neljäs- että kahdeksasluokkalaiset oppilaat, mutta viimekertaisessa TIMSS 2015 -arvioinnissa mukana olivat ainoastaan neljännen vuosiluokan oppilaat. Tämänkertaiseen TIMSS 2019 -arviointiin Suomesta osallistuivat jälleen molemmat luokka-asteet. Tutkimukseen osallistuvien maiden määrä on kasvanut tasaisesti kierroksesta toiseen, ja vuoden 2019 tutkimukseen osallistuikin oppilaita jo kaikkiaan 64 maasta. Näiden maiden lisäksi mukana oli 8 erillistä hallinnollista tai kielialuetta. Neljännen vuosiluokan tutkimukseen osallistui 58 maata ja kahdeksannen vuosiluokan tutkimukseen 39 maata. Käsillä oleva julkaisu on TIMSS 2019 -tutkimusten ensitulosten kansallinen raportti perusopetuksen kahdeksannen luokan osalta. Julkaisun alussa kuvataan tiiviisti tutkimusten toteuttamista. Tämän jälkeen kunkin ainealueen arvioinnin tavoitteet, lähestymistavat ja tulokset esitellään omina kokonaisuuksinaan. Lisäksi omat lukunsa muodostavat oppimisen tasa-arvoon liittyvät havainnot, oppilaiden asenteet oppiaineita kohtaan sekä oppimisympäristöihin ja koulujen välisiin eroihin liittyvät seikat. Julkaisun loppuluku kokoaa tutkimuksen keskeiset havainnot ja niistä tehtävät johtopäätökset. Tutkimustulosten esittämistapa on enimmäkseen kuvaileva.

TIMSS (Trends in International Mathematics and Science Study) on kansainvälinen koulutuksen arvioinnin tutkimusohjelma, jossa joka neljäs vuosi arvioidaan neljäs- ja kahdeksasluokkalaisten oppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. Kansainvälinen arviointijärjestö IEA (International Association for the Evaluation of Educational Achievement) on johtanut vertailevan arvioinnin tutkimuksia jo 1960-luvulta lähtien. TIMSS-tutkimusohjelma alkoi vuonna 1995, ja Suomi osallistui tähän tutkimukseen ensimmäisen kerran vuonna 1999. Vuoden 2011 tutkimuskerralla Suomesta arviointiin osallistuivat sekä neljäs- että kahdeksasluokkalaiset oppilaat, mutta edellisen kierroksen TIMSS 2015 -arvioinnissa mukana olivat ainoastaan neljännen vuosiluokan oppilaat. Tämänkertaiseen TIMSS 2019 -arviointiin Suomesta osallistuivat jälleen molemmat luokkaasteet. Tutkimukseen osallistuvien maiden määrä on kasvanut tasaisesti kierroksesta toiseen, ja vuoden 2019 tutkimukseen osallistuikin oppilaita jo kaikkiaan 64 maasta. Näiden maiden lisäksi mukana oli 8 erillistä hallinnollista tai kielialuetta. Neljännen vuosiluokan tutkimukseen osallistui 58 maata ja kahdeksannen vuosiluokan tutkimukseen 39 maata. Käsillä oleva julkaisu on TIMSS 2019 -tutkimusten ensitulosten kansallinen raportti perusopetuksen neljännen vuosiluokan osalta. Julkaisun alussa kuvataan tiiviisti tutkimusten toteuttamista. Tämän jälkeen kunkin ainealueen arvioinnin tavoitteet, lähestymistavat ja tulokset esitellään omina kokonaisuuksinaan. Lisäksi omat lukunsa muodostavat oppimisen tasa-arvoon liittyvät havainnot, oppilaiden asenteet oppiaineita kohtaan sekä oppimisympäristöihin ja koulujen välisiin eroihin liittyvät seikat. Julkaisun loppuluku kokoaa tutkimuksen keskeiset havainnot ja niistä tehtävät johtopäätökset. Tutkimustulosten esittämistapa on enimmäkseen kuvaileva.

peerReviewed

peerReviewed

peerReviewed

Suomi on ollut PISA-tutkimuksen kärkimaita alusta lähtien. PISA-tulokset paranivat aina vuoteen 2006 saakka, jolloin Suomi oli 2. sijalla lukutaidossa ja matematiikassa ja 1. sijalla luonnontieteissä. Vaikka Suomi edelleen menestyy hyvin eri maiden vertailussa, on osaaminen heikentynyt vuoden 2006 jälkeen. Etenkin poikien osaaminen luonnontieteissä ja matematiikassa on laskenut huomattavasti. Lukutaidossa osaamistason lasku on ollut pienempää. Osittain tulosten heikentyminen johtuu siitä, että oppilaiden taustat ovat aiempaa monimuotoisempia. nonPeerReviewed

Kuinka hyvin neljäsluokkalaiset osaavat matematiikkaa ja hallitsevat luonnontieteitä? Miten he asennoituvat oppimiseen? Kuinka tasa-arvoista osaaminen on alakoulussa? Osaavatko tytöt ja pojat laskea yhtä hyvin? Onko osaamisessa koulujen välillä suuria eroja? Kuinka vanhemmat onnistuvat lasten oppimisen tukemisessa? Vaikuttaako vanhempien koulutus ja ammatti lapsen kouluosaamiseen? Millaisena suomalainen luonnontieteiden ja matematiikan opetus näyttäytyy kansainvälisessä vertailussa? Näihin kysymyksiin vastataan tässä raportissa, joka pohjautuu keväällä 2015 toteutetun kansainvälisen TIMSS-arviointitutkimuksen (Trends in International Mathematics and Science Study) tuloksiin. Tutkimuksessa tarkastellaan neljännen vuosiluokan oppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. Suomalainen perusopetus on todettu aiemmin muun muassa PISA-arvioinneissa tuloksiltaan korkealaatuiseksi ja tasa-arvoiseksi. Nyt on Suomessa toisen kerran peräkkäin selvitetty neljännen vuosiluokan oppilaiden osaamista kansainvälisesti verraten. Vuoden 2015 ja 2011 tutkimusten tuloksia vertaamalla voidaan tarkastella osaamisessa ja taustamuuttujissa tapahtuneita muutoksia. Millaisia oppimistulokset sitten ovat alakoulussa? Missä vaiheessa perusopetuksen päättövaiheessa näkyvien oppimistulosten pohja alkaa rakentua? Raportti antaa katsauksen luonnontieteiden ja matematiikan oppimistuloksiin sellaisessa peruskoulun vaiheessa, joka on kiinnostava ja erityisen hyödyllinen opetuksen kehittämisen kannalta.

År 2009 deltog åländska skolor för andra gången med ett större sampel i PISA (Programme for International Student Assessment), OECD:s internationella studie som undersöker elevers förmågor i och attityder till läsning, matematik och naturvetenskap. År 2009 deltog redan över 60 länder och områden i undersökningen. I den här rapporten presenteras resultatnivån på Åland. Resultatnivån för de 151 åländska ungdomarnas prestationer i läsförmåga, matematik och naturvetenskaper jämförs med de nationella resultaten och resultaten i andra nordiska länder samt andra deltagande länders resultat. Ett stort intresse riktas även mot könsskillnaderna som traditionellt sett har varit stora i Finland.

The success of Finnish students in PISA has been a great joy but at the same time a somewhat puzzling experience to all those responsible for and making decisions about education in Finland. At a single stroke, PISA has transformed our conceptions of the quality of the work done at our comprehensive school and of the foundations it has laid for Finland's future education and development of knowledge. Thanks to PISA, Finnish schools and school practices have suddenly been brought into the focus of international attention. Why are Finnish students performing so well? What is the secret behind the Finnish success? In this publication, we as the researchers responsible for the implementation of PISA in Finland, try to open up some perspectives on the possible reasons underlying the high performance of Finnish students in PISA. There is, in fact, no one single explanation for the result. Rather, the successful performance of Finnish students seems to be attributable to a web of interrelated factors having to do with comprehensive pedagogy, students' own interests and leisure activities, the structure of the education system, teacher education, school practices and, in the end, Finnish culture. Perspectives on this web of explanations will be opened up not only by analysing the results of PISA but also by considering some characteristics of the Finnish education system and our cultural heritage which, both at and outside school, can be thought to have contributed to Finland's successful performance.

peerReviewed