Search

Artikkelissa hahmotellaan materiaalitajun käsitettä kuluttajien ja materiaalien välisenä, tilanteisena, aktiivisena ja vastavuoroisena suhteena. Tavoitteena on luoda uutta ymmärrystä kuluttajien materiaalisuhteista osana kestävää kulutusta. Käsitteellisesti materiaalitaju rakentuu suhteessa lukutaidoista käytävään keskusteluun ja sen kritiikkiin. Ammentamalla teoreettisia vaikutteita uusmaterialismista ja pragmatismista, materiaalitajun käsite korostaa materiaalisuhteiden tilanteista, vuorovaikutteista, kehkeytyvää ja jännitteistä luonnetta. Lisäksi materiaalitaju rakentaa ymmärrystä siitä, miten kuluttajat luovasti oppivat ja muuttavat tapojaan olla vuorovaikutuksessa materiaalien kanssa. Materiaalitaju tuo kestävän kulutuksen tutkimuksen keskusteluun aiempaa vahvemmin ajatuksen materiaalien aktiivisista toimijuuksista sekä materiaalisuhteiden monenlaisista yhteenliitännöistä kuluttajien arjessa. Artikkelissa määrittelemme materiaalitajun käsitteen neljän ulottuvuuden (tilanteisuus, ajallisuus, eloisuus, kehollisuus) kautta, joihin kytkien hahmottelemme neljä kestävyyteen liittyvää empiiristä esimerkkiä pyrkimyksenämme luoda pohjaa materiaalitajun soveltamiselle jatkossa., The article outlines the concept of material sense as an active and situational relationship between consumers and materials. The aim is to create new understanding of consumers' relations with materials as part of sustainable consumption. On the conceptual level, material sense is built upon the discussions and critique of literacy. Through drawing theoretical influences from pragmatism and neo-materialism, the concept of material sense emphasises the momentary, relational, open-ended, and lively nature of interrelationships with materials. In addition, material sense builds an understanding of how consumers creatively learn and change their ways of interacting with materials. The concept of material sense introduces into sustainable consumption research more strongly than before the idea of active agencies of materials and a wide range of interfaces between material relationships in the daily life of consumers. In the article, we define material sense through four dimensions (situationality, temporality, liveliness, corporeality), in relation to which we outline four sustainability related empirical examples as a foundation for applied research in the future.

The circular economy (CE) can be a driver for sustainability and CE can be promoted and supported by the creation of new and innovative business models, which embed CE principles into their value propositions throughout the value chains. This study focuses on the environmental value propositions of the CE business models. The term environmental value proposition refers here to an absolute value being a promise of environmental improvement, which a company provides to the environment by its impacts throughout the whole value chain. The aim of this study is to outline a framework for evaluating the environmental value propositions of CE business models. The framework consists of an environmental value propositions table (EVPT) and a step-by-step approach towards an evaluation process. The framework was tested in three CE business model cases. The outlined framework enables a better understanding of circular economy principles, combining them with the environmental value proposition. With the framework, companies can plan and design new CE business models or they can verify intended environmental benefits and analyse their contribution to sustainability. The biggest challenges, when applying the framework, were related to the estimation of environmental benefits gained from the environmental value propositions at the system level. In the future, intensive scientific work should concentrate on developing environmental assessment methods specifically for companies developing new CE business models. Post-print / final draft

Tämä raportti on yhteenveto VINKKI - Vastuullinen ja innovatiivinen hankintatoimi kilpailukyvyn lähteenä –tutkimusprojektissa toteutetun kyselyn tuloksista. Kysely toteutettiin keväällä ja kesällä 2015. Kyselytutkimus on osa laajaa tutkimuskokonaisuutta. VINKKI-projekti on Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimus, jota rahoittavat TEKES ja projektissa mukana olevat organisaatiot. Projektin tarkoituksena on selvittää, kuinka toimittajamarkkinoita voidaan kehittää strategisen ja innovatiivisen hankintojen johtamisen kautta siirryttäessä kohti vastuullisempia toimintamalleja. Kyselytutkimuksen tärkeimpänä tavoitteena oli saada läpileikkaus vastuullisen hankintatoimen tilasta sekä sen riskeistä ja toimintamallista suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä. This report summarizes the results from the survey research conducted in the research project of VINKKI – Sustainable and innovative supply management as a source of competitive advantage. The survey was conducted during spring and summer 2015. Survey is a part of a larger research project which is the research project of Lappeenranta University of Technology and is funded by TEKES and project organizations. The aim of the project was to find out how supply markets could be developed by the means of strategic and innovative supply management when aiming towards more sustainable business models at the same time. The objective of the survey was to form an understanding concerning the state of sustainable supply management and the risks and practices related to sustainable supply management in the Finnish manufacturing companies. Publishers version