Search

Do all adults – religious and nonreligious – have an automatic tendency to understand the origin of natural phenomena as purposefully created by some being? Previous research shows that creation beliefs do not only occur in the context of creation myths. Instead, somewhat independently from parental explanations, children rarely suggest physical-causal explanations but assume more often that nature is both purposefully functioning and created by some being. In empirical studies conducted in the theoretical framework of dual-process theory it has been noted that, despite their level of education or scientific expertise, adults continue to have a lifelong tendency to understand natural phenomena as purposefully functioning when they are forced to rely on their automatic level of cognitive processing. In the context of adults’ understanding of nature as created, previous research has thus far focused only on reflective reasoning. However, these studies imply that the conceptions of purposeful creation remain as a persistent feature of reasoning about the origin of natural phenomena. For example, adults have a common tendency to mix creation beliefs together with evolutionary ideas. Also, when explicitly creationist ideas are rejected, adults still often present misunderstandings of nature or the mechanism of natural selection as an agent that purposefully responds to individuals’ or populations’ needs. Does this imply that, as was the case with purposeful reasoning, intuitions of purposeful creation also remain active on the automatic level of cognitive processing? This hypothesis concerning the automatic roots of creation endorsement was tested in the methodological framework of experimental psychology. In the computer-based experiment participants assessed pictures of nature and answered whether they thought that some being had purposefully made the things in the pictures. One group of participants answered in a restricted time frame and was therefore forced to rely on their automatic reasoning whereas the other group of participants was given an opportunity to reflect on their own reasoning. Both Study 1 and Study 2 showed that even nonreligious participants had an increased tendency to understand natural phenomena as purposefully created when they were forced to rely on automatic reasoning. This suggested that even individuals who had practiced reasoning otherwise had an unavoidable automatic tendency to form intuitions about purposefully created natural phenomena. Their significantly more accurate performance with the control items showed that this result was not due to just general confusion under cognitive load. Also, the results from Study 3 specified that the participants in Study 1 and Study 2 did not just indiscriminately respond “yes” to everything, or did not similarly assess natural phenomena as human-made. In addition to this, three factors in reflective reasoning independently further strengthened the intuition of nature as purposefully created: a) an explicit belief in a constantly active creator God, b) an explicit belief in nature or the Earth as a being (Gaia), and c) a scientifically inaccurate view of natural selection as a need-based agentive force. Earlier research has suggested that understanding nature as purposefully created can be explained as an outcome of religious fundamentalism. Contrary to this, the current results suggest that this tendency seems to have its roots in automatic reasoning. Additionally, when assessing what further strengthens people’s tendency to assess nature as purposefully created, the current results show that this tendency does not become further emphasized only in consequence to explicitly believing in a creator God external to nature. Alternatively, it is also strengthened as a consequence of different kinds of agentive conceptions of nature and natural selection. These results do not only offer further empirical support for the previous suggestions concerning the link between automatic and religious reasoning but also suggest that reasoning in the religious context is just one example of the agent-based ideas people form effortlessly. For example these results also elucidate why scientific information about the origin of natural phenomena is often misunderstood in particular ways: to the mind that automatically assesses nature as purposefully functioning and purposefully created the idea of physical-causal processes is difficult to understand and learn. Onko sekä uskonnollisilla että ei-uskonnollisilla aikuisilla läpi elämän jatkuva automaattinen taipumus olettaa ympäristö jonkun luomaksi? Aiempi tutkimus osoittaa, että luomisuskomukset eivät esiinny pelkästään erilaisissa luomismyyteissä. Riippumatta vanhempien tarjoamista selityksistä, lapset hyvin harvoin ehdottavat fysikaalis-kausaalisia selityksiä, vaan olettavat luonnon sekä tarkoituksenmukaisesti toimivaksi että luoduksi. Tiedon kaksoisprosessointiteorian kontekstissa suoritetuissa empiirisissä testauksissa on puolestaan huomattu, että nojautuessaan automaattiseen tiedonprosessointiin aikuisilla koulutustasosta riippumatta on läpi elämän jatkuva spontaani taipumus ymmärtää luonnonilmiöt tarkoituksenmukaisesti toimiviksi. Luomiskäsitysten kohdalla aiempi tutkimus on keskittynyt tähän asti tarkastelemaan aikuisten reflektiivistä ajattelua. Näissäkin tutkimuksissa on kuitenkin huomattu, että ajatus jonkun luomasta luonnosta säilyy itsepintaisesti aikuisten ajattelussa. Aikuiset esimerkiksi sekoittavat usein luomisuskomuksia evoluutioteoreettisiin käsityksiin. Myös silloin, kun aikuiset hylkäävät kreationistiset käsitykset, he hyvin usein väärinymmärtävät luonnon tai luonnonvalinnan mekanismin toimijaksi, joka tarkoituksenmukaisesti vastaa yksilöiden tai populaatioiden tarpeisiin. Tarjoavatko nämä seikat vihjeen siitä, että käsitys jonkun tarkoituksenmukaisesti luomasta luonnosta säilyy aktiivisena aikuisten mielessä automaattisen tiedonkäsittelyn tasolla kuten ajatus luonnon tarkoituksenmukaisuudesta? Hypoteesi testattiin kokeellisen psykologian metodologisessa viitekehyksessä. Kokeessa aikuiset tarkastelivat tietokoneen ruudulle ilmaantuvia kuvia elävästä ja elottomasta luonnosta ja vastasivat, oliko jokin olento tarkoituksenmukaisesti tehnyt kuvissa näkyvät asiat. Osa osallistujista joutui vastaamaan kysymykseen hyvin rajoitetussa ajassa ja näin nojautui automaattiseen ajatteluunsa. Toinen osa osallistujista sen sijaan sai mahdollisuuden reflektoida vastauksiaan pidempään. Kahden ensimmäisen otoksen tulokset osoittivat, että osallistujilla, ei-uskonnolliset osallistujat mukaan lukien, oli automaattiseen ajatteluun nojautuessaan suurempi taipumus vastata, että kuvissa esitetyt luontokappaleet ovat jonkun tarkoituksenmukaisesti luomia. Osallistujien merkitsevästi tarkempi suoriutuminen kontrollikuviin vastatessa osoitti, että tuloksissa ei ollut kyse pelkästään aikarajoituksen aiheuttamasta yleislaatuisesta sekaannuksesta. Kolmannessa otoksessa kontrolloitiin, että osallistujat eivät sattumanvaraisesti vastanneet kyllä minkä tahansa kysymyksen kohdalla tai suosineet samalla tavalla ajatusta ihmisen tekemästä luonnosta. Automaattisen taipumuksen lisäksi väitöskirjassa tunnistetaan erilaisia tekijöitä, jotka entisestään vahvistavat intuitiota jonkun luomasta luonnosta: a) usko jatkuvasti aktiiviseen luoja-jumalaan, b) usko luontoon tai maapalloon olentona, ja c) tieteellisesti epätarkka käsitys luonnonvalinnasta eliöiden tarpeisiin vastaavana toimijana. Tuloksista voidaan päätellä, että toisin kuin monet aiemmat tutkijat ovat ehdottaneet, taipumus ymmärtää luonto tarkoituksenmukaisesti luotuna ei yksiselitteisesti palaudu esimerkiksi kristilliseen fundamentalismiin vaan juurtuu automaattisiin ajattelutaipumuksiin. Tulosten perusteella vaikuttaa myös siltä, että tämä taipumus ei edelleen vahvistu ainoastaan uskomalla reflektiivisesti luonnon ulkopuoliseen luoja-jumalaan. Vaihtoehtoisesti myös erilaiset luontoon ja luonnonvalintaan liitetyt toimija-käsitykset vahvistavat taipumusta käsittää luonto jonkun luomaksi. Nämä tulokset eivät pelkästään tarjoa empiiristä tukea huomioille uskonnollisen ajattelun yhteydestä automaattiseen arkiajatteluun, vaan tämän lisäksi ne osoittavat, että uskonnollinen konteksti on vain yksi esimerkki toimija-käsityksistä, joita ihmiset helposti muodostavat. Tulokset esimerkiksi valottavat, miksi luontoa tai luonnonilmiöiden alkuperää selittävä tieteellinen tieto usein ymmärretään tietyillä tavoilla väärin: automaattisesti ympäristönsä tarkoituksenmukaisesti toimivaksi ja luoduksi ymmärtävälle mielelle fysikaalis-kausaalisten selitysten ymmärtäminen ja oppiminen on vaikeaa.