Search

Tässä tutkimuksessa selvitetään, millaisia haasteita vanhojen ihmisten osallisuudelle eläkeikäisten ihmisten kokemuksista ja näkemyksistä piirtyy. Tutkimusaineistona ovat ryhmäkeskustelunauhoituksista tehdyt litteraatit, joita teemoitellaan laadullisen sisällönanalyysin menetelmin. Tulosten perusteella eläkeikäiset ovat valveutuneita ja tietoisia erilaisista palveluista ja yhteiskunnan heille tarjoamista osallistumismahdollisuuksista, mutta sosioekonomisista ja muista syistä johtuen niiden katsotaan jäävän suuren joukon ulottumattomiin. Tulosten perusteella näyttää siltä, että yhteiskunnan markkinoistuminen heijastuu iäkkäiden arkeen, ja nykyisen yhteiskuntapolitiikan voi nähdä syventävän iäkkään väestön sisäisiä sosioekonomisia eroja osallisuuden kokemisessa. Myös koettu ikäsyrjintä vaikuttaa eläkeikäisten arvioihin vanhojen ihmisten osallisuudesta. Tutkimuksen tuottama uusi tieto iäkkäiden osallisuuden haasteista on ajankohtaista erityisesti nyt, kun keväällä 2020 alkanut koronapandemia on aiheuttanut kiivastakin julkista keskustelua sosiaalisen eristäytymisen tematiikasta.

Ilmastonmuutos on laajuudessaan ja ennustamattomuudessaan aikamme suurimpia uhkia sekä ihmisen että planeetan terveydelle. Se on myös haaste hyvinvointivaltion poliittiselle järjestelmälle, sillä perinteisesti ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden on nähty olevan yhteydessä talouskasvuun. Talouskasvu puolestaan tuottaa yhä enemmän sosiaalisia ja ekologisia ongelmia, jotka vaativat poliittista huomiota. Tässä katsauksessa pohditaan sitä, miten niin sanotun ekohyvinvointivaltion ja terveyden edistämisen päämäärät voitaisiin sovittaa yhteen sekä millaisia tähän saakka käsittelemättömiä haasteita tässä saattaa olla. Mitä tapahtuu esimerkiksi terveyden ja terveyspalvelujen oikeudenmukaisuudelle ja tasa-arvolle, mikäli pyritään pois talouskasvusta? Entä miten ekologinen ja sosiaalinen kestävyys saadaan kokonaisvaltaiseksi osaksi terveyden edistämistä ja terveyspolitiikkaa?, Climate change, in its scale and unpredictability, is one of the greatest threats to the health of both human and the Earth. It is also a challenge to the political system of the welfare state, as traditionally people’s welfare and health has been interlinked to economic growth. Economic growth in turn is producing even more social and ecological problems that require political attention. This review discusses how the goals of the so-called eco-welfare state and public health can be reconciled as well as the thus far unstudied challenges there might be. For example, what will happen to equity and justice in health and health services if we strive away from economic growth? And how ecological and social sustainability can be integrated into public health and health policy?

The COVID-19 pandemic has proved to be most dangerous for older people, and therefore the restrictions and recommendations to avoid social contact have concerned them more than other age groups. In this article, we examine how the pandemic has affected older people’s lives and well-being. Our data come from telephone interviews with 31 people (aged 64–96) conducted during summer 2020. The data were analysed using content analysis. Our results show that the period of restrictions imposed during the pandemic affected the lives of older people in many different ways. Many felt that their everyday lives had remained the same or changed only a little. Some felt that their lives had become worse, and some that they had become better. For many interviewees, life before the pandemic had been so challenging, and social contact so rare, that the pandemic restrictions did not make their situation any worse. Many had developed innovative new ways to behave safely, and this enabled them to continue their everyday lives almost unchanged. The built environment, such as walkways and green spaces, had become more important for well-being. Connecting with other people by telephone was also important for well-being. However, new technologies to support meetings online played no significant role, except for the few interviewees who were familiar with them. Older people were fairly adaptive and flexible in their everyday lives, and their life experience influenced their ability to face various challenges during the pandemic. publishedVersion

Pääkirjoitus publishedVersion Non

publishedVersion

Kunnat uudistavat terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltopalveluitaan ja luovat sähköisiä palveluita potilaiden omahoidon tueksi (Omaolo-projekti). Näihin kuuluvat 15 eri oireisiin keskittyvää sähköistä oirearviointityökalua. Täytetyn oirearvion tuloksena potilas saa arvion vastaavan oireen hoidon tarpeen kiireellisyydestä, ohjeet hoitopaikan valitsemisesta sekä tarvittaessa itsehoito-ohjeita. Tässä tutkimuksessa tutkitaan oirearvioiden käytettävyyttä potilaan ja tutkimusavustajan näkökulmasta. Tämä on monimenetelmä tutkimus, joka käytti Omaolo-projektin oirearvioiden validointi tutkimuksessa kerättyjä tietoja. Tiedot kerättiin 18:sta perusterveydenhuollon päivystyspisteistä ympäri Suomea. Käyttäjä vastasi oirearvion esittämiin kysymyksiin, minkä jälkeen hoidon tarpeen arviointiin perehtynyt sairaanhoitaja arvioi käyttäjän oireen hoidon tarpeen. Tutkimusavustaja seurasi käyttäjän oirearvion täyttämisen. 350:n yksittäisen potilaskäyttäjän, sairaanhoitajien ja tutkimusavustajien havainnot analysoitiin erillisten täytettyjen tutkimuslomakkeiden pohjalta. Teema-analyysin avulla luotiin tutkimusteemoja tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden kirjatuista havainnoista. Analysointivaiheessa havainnot ryhmiteltiin teemoihin, mitä seurasi vastaavien koodien ja temaattisen yhteenvedon laatiminen. Oirearvioiden käytettävyys arvioitiin pääosin hyväksi. Haasteita käytettävyydessä myös ilmeni. Haasteita kuvaavia merkityksellisiä käsitteitä (koodeja) muodostettiin tutkimuslomakkeiden vapaan tekstin havainnoista. 59 kappaletta koodeja luokiteltiin kahteen pääteemaan - käyttäjäkohtaisiin syihin ja oirearviolähtöisiin syihin. Käyttäjäkohtaiset syyt jaettiin: a) haasteisiin sähköisen oirearvion ja sen kysymysten tulkinnassa, b) sähköisten työkalujen käyttövalmius ja c) potilaan kyky arvioida omaa terveydentilaansa. Oirearviolähtöiset syyt jaettiin: a) Oirearvioissa käytettävään terminologiaan ja kysymysasetteluun liittyvät tekijät ja b) visuaaliseen muotoiluun ja käyttäjän ohjeistukseen liittyvät tekijät. Oirearviot ovat suurimmalle osalle potilaista hyväksyttäviä, helppokäyttöisiä ja ymmärrettäviä. Tutkimuksessa tuli esiin teemoja, jotka saattavat heikentää oirearvioiden käytettävyyttä. Oirearvioiden käytettävyyttä parantamalla voidaan parantaa hoidon tarpeen arvioinnin prosessia sekä sen onnistumista. Käytettävyyteen liittyvät ongelmat voivat heikentää potilaan halukkuutta käyttää oirearvioita., Municipalities are reforming their health and social care services and creating online services to support patient self-treatment and self-care (The Omaolo-project). These include 15 symptom checkers which provide triage. As a result of the completed individual symptom assessment, the patient receives an assessment of the need for treatment of the corresponding symptom, instructions for a treatment site and, if necessary, self-care instructions. This study examines the usability of symptom checkers from the perspective of the patient and the study assistant. This is a mixed methods study that used data collected in the Omaolo project’s validation of symptom checkers study. Data were collected from 18 primary health care emergency centers throughout Finland. The user answered the questions posed by the symptom checker, after which a nurse familiar with triage assessed the need for treatment of the symptom of the user. The study assistant monitored the completion of the study user's symptom checker. The findings of 350 patient users, nurses, and study assistants were analyzed based on separate completed research forms. Thematic analysis was used to create research themes from the recorded observations of the individuals followed by the preparation of a thematic summary. The usability of symptom checkers was mainly assessed as good. However, there were challenges in usability. Relevant concepts (codes) describing the challenges were formed from the free text observations of the research forms. 59 codes were classified under two main themes; user-related challenges and issues related to the symptom checkers. The user-related challenges were divided into a) difficulties in understanding the symptom checkers and their questions, b) poor competence to use online tools, and c) ability to assess one’s health. The issues related to the symptom checkers were divided into a) a need to clarify the terms and questions used in the symptom checker, and b) a need to improve the visual layout and provide better instructions for the user. Symptom checkers are acceptable, easy to use, and understandable to most patients. The study identified themes that may impair the availability of symptom checkers. Improving the availability of symptom checkers is likely to improve the process of triage as well as its success. In addition, usability issues can impair a patient's willingness to use symptom checkers.

Penile cancer is a rare and quite unknown disease whose main method of treatment is surgery. The purpose of the study was to describe men’s experiences with penile cancer, which has not been studied in Finland before. The data were collected in 2019 through individual interviews and letter responses from surgically treated men with penile cancer (n=14). The data were analyzed by content analysis. Men’s resources to cope with the disease were weakened by emotions that burden thoughts, fear of serious disease, feelings of losing manhood, the experience of being alone, worries about coping with family members, and financial worries. On the other hand, they were supported by building their own means of coping, having the ability to speak, having the support of family members, faith in the future, and accepting illness as part of life. The feeling of being cared for was weakened by distrust in healthcare professionals, lack of treatment options, lack of information about the effects of treatment, and organization-centered caring. The feeling of being cared for was reinforced by a sense of security about the caring process, honest information, involvement in decision-making, a meaningful encounter. More information about the disease is needed for both men and healthcare professionals. The information produced by this study can be utilized to develop of the treatment process for penile cancer patients and in the education of healthcare professionals. publishedVersion

publishedVersion

publishedVersion

publishedVersion

Tuhansien vaaratapahtumailmoitusten analyysi Husin kirurgisissa yksiköissä toi esiin varsinkin kommunikointiin ja tiedonkulkuun liittyvät tapaukset. Niillä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys kohtalaisen ja vakavan haitan potilaalle aiheuttaneisiin tapahtumiin.

publishedVersion

Teema : digipalvelut

acceptedVersion

publishedVersion

publishedVersion

Uudessa mittaristossa on jokaisen sote-ammattilaisen arkea koskettavia osia.

publishedVersion

publishedVersion

Tutkimuksen tarkoitus: Sairaanhoitajien työsuhteet ovat olleet vakaita, mutta ovat työelämän muuttuessa prekarisoitumassa tarkoittaen epäedullisia työsuhteita ja huonoja työoloja. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien kokemaa prekaarityötä. Aineisto ja menetelmät: Kyselytutkimukseen osallistui 414 sairaanhoitajaa Suomessa syksyllä 2020. Prekaarityötä arvioitiin työsuhteen kestoon, palkkaan, työntekijän valtuuksiin, koettuun haavoittuvuuteen, työntekijän oikeuksiin ja oikeuksien toteutumiseen liittyen. Aineisto analysoitiin kuvailevilla tilastomenetelmillä. Tulokset: Sairaanhoitajien enemmistö oli prekaarityössä. Prekaarityö ilmeni haavoittuvuuden kokemuksena johtuen epäoikeudenmukaisesta tai autoritaarisesta johtamisesta sekä palkkaan ja oikeuksiin liittyvinä epäkohtina. Nuoremmat ja määräaikaiset työntekijät olivat tilastollisesti merkitsevästi useammin prekaarityössä kuin vanhemmat ja vakituiset työntekijät. Päätelmät: Sairaanhoitajat kohtaavat työssään työsuhteisiin ja työoloihin liittyviä epäkohtia. Erityisesti nuorten ja määräaikaisten sairaanhoitajien kokema prekaarityö tulisi tunnistaa ja heidän asemaansa parantaa. Sairaanhoitajien prekaarityötä tulisi tutkia myös laadullisilla tutkimusmenetelmillä. publishedVersion

publishedVersion

BACKGROUND Physicians frequently instruct medical students alongside their work, but few have received teaching training. Previously, no studies in Finland have been published concerning the guidance and teaching of medical students performed by clinicians alongside their clinical work. METHODS In our survey we asked Tampere University medical students in their 4th to 6th year of studies to rate the teaching they had received from clinicians. We also asked the students for different strategies they find to be associated with good teaching. RESULTS At total of 262 of 423 students responded to the survey and the response rate was 62%. In general, students rated the teaching and guidance they received as good. Still, almost every subcategory revealed needs for improvement, the greatest being the need for feedback. In open-ended answers students reported that they value a clinician who teaches, is kind and gives students opportunities for independent work. Students also presented efficient strategies for teaching when working under time pressure. CONCLUSIONS The flaws that emerged concerning the guidance of students could be improved by utilizing the answers received from the students. In the future, it could be possible to improve the quality of medical studies by providing clinicians with training in guidance and teaching skills. publishedVersion

Vertaisarvioitu. Aiempien tutkimusten mukaan endometrioosia sairastavien naisten kokonaissyöpäriski ei poikkea muista samanikäisistä naisista. Munasarjasyöpää, kilpirauhassyöpää ja ihomelanoomaa on todettu hieman useammin ja kohdunkaulasyöpää esiastemuutoksineen hieman harvemmin kuin muilla naisilla. Uuden suomalaistutkimuksen perusteella näyttää siltä, että suurentunut munasarjasyöpäriski liittyy vain munasarjan endometrioosiin.

Seulontojen yhdenmukaiseksi toteutumiseksi pitää määritellä kansallinen -seulontaohjelmarakenne. Tässä esimerkkinä vastasyntyneiden aineenvaihdunta-sairauksien seulonnan järjestäminen.

publishedVersion

Teema : sopeutuminen. Kuuntele podcast jossa Kari Hevossaari keskustelee joulunumeron päätoimittajan Janne Rapolan kanssa numeron teemasta sopeutumisesta.

Raskaus- ja imetysajalle on annettu elintarvikkeiden turvallisen käytön kansalliset ohjeet. Elintarvikkeisiin liittyvät riskit voivat olla biologisia, kemiallisia tai fysikaalisia. Listerioosin osalta riskielintarvikkeita ovat erityisesti pastöroimattomat maitotuotteet sekä tyhjiöpakattu kylmäsavustettu ja graavattu kala. Lihan ja lihavalmisteiden osalta vaara liittyy huolimattomaan käsittelyyn tai riittämättömään kuumennukseen. Runsas öljykasvien siementen ja yksipuolinen tiettyjen kalalajien syönti voi altistaa raskasmetallien liialliselle saannille. Näyttö glykyrritsiinin runsaan saannin haitallisuudesta raskausaikana lisääntyy. Kofeiinin ja alkoholin haitalliset vaikutukset tunnetaan hyvin. Monipuolisesti koostettu ruokavalio ja elintarvikkeiden oikea käsittely ehkäisevät elintarvikevaaroja. Yksittäisten ruokien käytön rajoittamiselle on perusteet myös Suomessa, mikä puoltaa annettujen ohjeiden noudattamisen tärkeyttä raskaus- ja imetysaikana.

publishedVersion Non

Prevention Of Malnutrition In older Senior Subjects (PROMISS)–hankkeessa toteutetaan satunnaistettu interventiotutkimus, jossa selvitetään proteiinin saannin lisäyksen ja ajoituksen vaikutusta kävelynopeuteen, fyysiseen suorituskykyyn, ravinnonsaantiin, gerastenian asteeseen, painoon, sarkopenian riskiin, itse-raportoituun liikuntakykyyn, vajaaravitsemuksen insidenssiin, ruokahaluun, lihasvoimaan, kehonkoostumukseen, elämänlaatuun, terveyspalvelujen käyttöön sekä arvioidaan hankkeen kustannusvaikuttavuutta. Tutkimus on käynnissä Helsingin yliopistossa ja Amsterdamin Vrije-yliopistossa.Kuusi kuukautta kestävään tutkimukseen rekrytoitiin kotona-asuvia ikääntyneitä (≥70 vuotta, n=276), joiden proteiinin saanti oli lähtötilanteessa alhaista (

Tarkastelemme terveyssosiologisessa artikkelissamme sitä, miten HPV-rokote kehystyy suomalaisten rokoteikäisten tyttöjen arjessa ja kouluterveydenhoitajien työssä. Tutkimusaineistomme koostuu 21 kouluterveydenhoitajan ja 12 rokoteikäisen tytön teemahaastatteluista. Taustoittavana aineistona hyödynnämme virallisen Tyttöjen juttu -rokotekampanjan materiaaleja. Analyysimme rakentuu aineistolähtöisesti. Hyödynnämme sen taustana monipaikkaisen kehystymistutkimuksen tutkimustapaa ja tutkimustavassa keskeistä kehystymisen käsitettä. Tarkastelemme terveydenhoitajien ja tyttöjen rokotekehystymisiä tiedollisella, sosiaalisella ja sukupuolen ulottuvuudella. Peilaamme kehystymisiä myös toisiaan vasten ja paikannamme niiden väliltä sekä kitkoja että jatkuvuuksia. Rinnastamme kehystymisiä edelleen virallisen rokotekampanjan tietopainotteisiin rokotekehyksiin. Tuloksina esitämme, että HPV-rokote kehystyy rokoteikäisille tytöille ensisijaisesti sukupuolittuneena, heidän omaa ikäryhmäänsä koskettavana tapahtumana, jonka keskiössä on neulalla pistäminen. Tytöillä ei ole välttämättä halua, tarvetta tai resursseja rokotekampanjassa korostuvaan tiedolliseen pohdintaan ja tietoperustaiseen päätöksentekoon. He keskustelevat rokotteesta sosiaalisissa suhteissaan, mutta varsinaisessa päätöksenteossa korostuu erityisesti äidin mielipide. Kouluterveydenhoitajille rokote kehystyy puolestaan osana käytännöllistä, kouluissa tehtävää terveystyötä. Terveydenhoitajat pohtivat lisäksi tyttöjen kypsyyttä rokotemekanismin ymmärtämiseen ja itsenäisen rokottamispäätöksen tekemiseen. Johtopäätöksenä nostamme esille kehystymisten välisen kitkan. Tyttöjen ja terveydenhoitajien rokotekehystymiset eivät asetu suoraan järkevää yksilöllistä päätöksentekoa painottavaan kampanjakehykseen, mikä haastaa terveystieteellistä lähtökohtaa tietoperustaisesta suostumuksesta. Kouluterveydenhoitajat käsittelevät kitkaa käytännön työssään. He välittävät virallisen rokotekampanjan tietopohjaista kehystä ja tyttöjen omia rokotekehystymisiä. Tiedon jakamisen sijasta keskeistä on saavuttaa rokottamisrutiini kiireisen arjen keskellä ja säilyttää luottamuksellinen suhde tyttöihin ja heidän vanhempiinsa.

Vertaisarvioitu. Teema : terveydenhuollon laatu. English summary. • Lean-oppien mukaan johdettu organisaatio on ketterä, uudistumiskykyinen ja kykenee tehokkaasti ratkaisemaan ongelmia. • Toiminnan kehittämisessä hyödynnetään tieteellistä metodia. Tavoitteena on parempi laatu pienemmillä kustannuksilla. • Lean lähtee aina asiakkaasta ja hänen tarpeestaan. • Asiakastyössä oleva henkilöstö on keskeisessä roolissa. Johtajilta edellytetään valmentavaa otetta. •Lean-opit ovat tulleet terveydenhuoltoon viimeksi kuluneiden 10–15 vuoden aikana. Kyse ei ole projektista, vaan pysyvästä ajattelutavan ja kulttuurin muutoksesta.

Sosiodemografisten tekijöiden on todettu olevan yhteydessä nuorten palvelujen saatavuuteen ja kokemuksiin palveluista. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sukupuolen, kouluasteen, sosioekomisen aseman, kuntaryhmityksen ja syntyperän yhteyttä nuorten kokemaan tyydyttymättömään palvelutarpeeseen kouluterveydenhoitajan palvelujen näkökulmasta. Tutkimuksessa käytettiin valtakunnallisen Kouluterveyskyselyn aineistoa vuodelta 2017 (n=139 829). Aineistosta rajattiin pois ne nuoret, joilla ei ollut ollut tarvetta kouluterveydenhoitajan palveluille. Rajausten jälkeen aineistoksi muodostui 28 967 8.- ja 9.-luokkalaisen sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijan vastaukset. Nuorten palvelutarpeen tyydyttymistä tutkittiin palvelujen käyttöä sekä tuen ja avun saamista koskevilla kysymyksillä. Analyysia varten muodostettiin 4-luokkainen yhdistelmämuuttuja, jonka luokat olivat 1) päässyt palveluihin ja saanut tukea, 2) päässyt palveluihin mutta ei saanut tukea, 3) ei päässyt palveluihin mutta saanut tukea sekä 4) ei päässyt palveluihin eikä saanut tukea. Aineistoa analysoitiin ristiintaulukoinnilla, χ2-testillä ja multinomiaalisella regressioanalyysilla. Yksitoista prosenttia nuorista oli kokenut tyydyttymätöntä palvelutarvetta kouluterveydenhoitajan palveluissa. Kaikilla tutkittavilla taustatekijöillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä yhteys nuoren kokemaan tyydyttymättömään palvelutarpeeseen. Erityisesti nousi esiin perheen huonon taloudellisen tilanteen sekä nuoren ulkomaalaistaustaisuuden yhteys koettuun tyydyttymättömään palvelutarpeeseen. Suomalaiset nuoret eivät ole yhdenvertaisessa asemassa kouluterveydenhoitajan palvelujen saatavuudessa eikä tuen ja avun saamisessa.

Yliopistollisen sairaalan toiminta edellyttää tiivistä yhteistyötä lääkärikoulutusta antavan yliopiston kanssa. Tämän yhteistyön perusta täytyy löytyä lainsäädännöstä jatkossakin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiolle on asetettu paljon odotuksia niin palveluiden laadun, saavutettavuuden kuin tehokkuuden osalta. Asiakas- ja potilastietojärjestelmiltä odotetaan paljon tavoitteiden saavuttamiseksi. Asiakastietojärjestelmät ovat laajasti käytössä sosiaalialalla, mutta niiden käyttöä työvälineenä ja niiden avulla saavutettuja hyötyjä on tutkittu ammattilaisten näkökulmasta vain vähän. Keväällä 2019 kartoitettiin ensimmäistä kertaa valtakunnallisesti sosiaalialan ammattilaisten käyttäjäkokemuksia asiakastietojärjestelmistä. Tässä artikkelissa kuvataan kyselytutkimuksen toteutus ja tulokset eniten käytettyjen tuotemerkkien osalta. Tutkimus toimii pilottina vuonna 2020 toteutettavalle sosiaalialan ammattilaisten käyttäjäkokemuskyselylle, joka on osa valtakunnallista Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien seurannan ja arvioinnin hanketta (STePS 3.0). Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2019 sähköisellä kyselyllä, joka pohjautui lääkäreille ja hoitajille aiemmin toteutettuihin käyttäjäkokemuskyselyihin. Sosiaalialan kyselyn teemoina olivat tekninen toimivuus, käytettävyys, tuki asiakastapauksen hahmottamiselle ja oman työn hallinnalle, yhteistyö ja tiedonkulku sekä järjestelmien hyödyt ja haitat. Aineisto koostui 1145 eri tehtävässä ja toimintaympäristössä toimivan sosiaalialan ammattilaisen vastauksista. Tätä artikkelia varten aineistosta on analysoitu vastaajien eniten käyttämien asiakastietojärjestelmien tuotemerkkien osalta joukko edustavia väittämiä kyselyn eri teema-alueista. Kaikkien asiakastietojärjestelmien kouluarvosanojen keskiarvo oli 6,7. Asiakastietojärjestelmiä pidettiin teknisesti vakaina ja toimivina, mutta arviot tiedonkulussa ja monialaisen yhteistyön tuessa, asiakkuuksien hallinnassa ja asiakkaasta saatavan kokonaiskuvan hahmottamisessa tietojärjestelmissä olivat varsin kriittisiä. Käyttäjien kokemuksia tutkimalla on mahdollista saada arvokasta tietoa asiakastietojärjestelmien kehittämisen ja suunnittelun tueksi. Jatkotutkimuksen aiheena on yksityiskohtaisempia ja fokusoidumpia analyysejä laajasta kyselytutkimusaineistosta muun muassa eri vastaajajoukkojen osalta., Digitalization of social and health care comes with many expectations regarding the quality of services, accessibility and efficiency. Central tools are client and patient information systems. Client information systems are widely used in social services, but little research on their use and benefits from the professionals’ perspective has been conducted. Social care professionals’ user experiences on client information systems were collected nationwide in Finland in spring 2019 for the first time. This article describes the implementation of the survey and results for the most used systems. This study acts as a pilot study for a similar survey in year 2020 included in a nationwide project to monitor and evaluate social and health care information systems in Finland (STePS 3.0). The data was collected in spring 2019 through an electronic questionnaire that was based on previous user experience surveys on physicians and nurses. The themes of the survey were technical functioning, usability, support for perceiving the client case as a whole and managing own work, collaboration and flow of information, as well as the benefits and disadvantages of the systems. The data includes responses from 1145 professionals working in different roles and environments in social services. For this article, a set of representative statements from each theme were analyzed for the most used client information systems among respondents. The mean of the grade point averages for all client information systems was 6.7. The systems were considered to be technically stable and functional, but evaluations of collaboration and the flow of information, time management, and perceiving the client’s network in the systems were quite critical. Valuable information to support the development and design of client information systems can be gained by studying users’ experiences. Further studies will include more detailed and focused analyzes of this extensive survey data, for example, on different groups of respondents.

Vertaisarvioitu. English summary. Lähtökohdat : Allergiaohjelma 2008–2018 on kansallinen kansanterveysohjelma, jonka avulla välttö¬strategia on käännetty sietostrategiaksi ja painotettu allergiaterveyttä. Raportoimme 10 vuoden tulokset. Menetelmät : Ohjelmalla oli kuusi tavoitetta, joiden toteuttamiseksi määriteltiin tehtävät, työkalut ja mittarit. Ohjelmaa toteutettiin kouluttamalla terveydenhuoltoa ja viestimällä väestölle. Tulokset : Astman ja allergisen nuhan esiintyvyys tasoittui asevelvollisissa ja Helsingin aikuisväestössä. Helsingin aikuisista astmaatikoista 41 % oli ollut vuoden 2016 kyselyä edeltäneen vuoden oireettomia (31 % 2006). Lasten allergiaruokavaliot vähenivät koko maassa noin puoleen. Työperäiset allergiset sairaudet vähenivät 45 %. Astman sairaalahoidon tarve puolittui, mutta päivystyskäynnit vähenivät oleellisesti vain lapsilla. Anafylaksia aiheutti aiempaa enemmän päivystyskäyntejä. Allergiasta ja astmasta aiheutuvat vuosittaiset suorat ja epäsuorat kustannukset vähenivät 200 miljoonaa euroa ¬(30 %) verrattaessa vuosia 2007 ja 2018. Päätelmät : Allergian ja astman aiheuttama sairastavuus ja niistä koituvat kustannukset vähenivät merkittävästi. Haitat vähenivät aluksi nopeasti, myöhemmin hitaammin. Ammattilaiset ja suuri yleisö hyväksyivät uuden suunnan, jossa painottuivat sietokyky ja terveys allergiasta huolimatta. Tietoon perustuvat systemaattiset ohjelmat ovat vahva keino parantaa kansanterveyttä.

Vertaisarvioitu. English summary. Tiedot koronaviruspotilaita hoitavan henkilökunnan sairastumisriskistä ovat erikoissairaanhoidon näkökulmasta kiinnostavia. Kävin läpi 85 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) tapahtunutta työntekijöiden ja potilaiden altistustilannetta. Yli 600 altistuneesta työntekijästä vain kymmenen (1,6 %) sairastui koronavirusinfektioon karanteeniaikana, altistuneista potilaista sairastui kaksi (2/81, 2,5 %). Lisäksi selvitin erikseen koronaviruspotilaita hoitavien kohorttiosastojen työntekijöiden sairastumiset. Näillä osastoilla sairastui 37 työntekijää, joista 31 oli sairaanhoitajia. Kukaan ei sairastunut vakavasti. Noin kolmessa neljästä tapauksesta altistumisen lähde oli toinen työntekijä ja vain neljäsosassa tapauksista potilas. Selvityksen perusteella erikoissairaanhoidon työntekijöiden määrääminen rutiinimaisesti THL:n nykykriteerien mukaiseen karanteeniin ei ole mielekästä eikä tarpeellista erikoissairaanhoidon epidemioiden torjunnassa.

Voisiko reseptin ”Viesti lääkärille”-kenttää hyödyntää paremmin? Tai voisiko apteekki muistuttaa asiakkaitaan pitkäaikaissairauden kontrollista? Apteekkien ja muun terveydenhuollon yhteistyöhön kehitettyjä malleja on nyt kerätty yhteen. Niistä voi saada ideoita omaankin työhön

Vertaisarvioitu. English summary

Pilottiprojektin tulokset laaturekisterien toiminnan organisoimisesta kannustavat ¬jatkamaan työtä moniammatillisesti ja pitkäjänteisesti. Kansallinen koordinaatio on välttämätöntä laatu- ja vaikuttavuustiedon vertailukelpoisuuden ja hyödyntämisen varmistamiseksi.

publishedVersion publishedVersion

Osteoporoosihoitojen kohdentamisessa on keskeistä murtumien sekundaaripreventio heti ensimmäisen pienienergiaisen murtuman jälkeen. Jos tämä laiminlyödään, uusi murtuma olisi korvattava ­potilasvahinkona.

Jos tiedät miksi, tiedät miten. Siinä kaikki.

Päivystyksen tulisi olla yksi terveydenhuollon käyntikorteista.

Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan (soteku) opettajien itsearvioitua osaamista. Lisäksi selvitettiin koulutusalojen ja koulutusorganisaatioiden välisiä eroja opettajien itsearvioidussa osaamisessa. Tutkimus oli osa ”Osaavat opettajat yhdessä!” TerOpe– OKM -kärkihanketta. Kohderyhmä muodostui 21 ammattikorkeakoulun ja seitsemän ammatillisen oppilaitoksen opettajista (n=422). Tutkimusaineistona hyödynnettiin TerOpe-hankkeen HeSoEduCo-mittarilla (1–4 Likert-asteikko) hankkimaa aineistoa, joka mittasi opettajien itsearvioitua osaamista kahdeksalla osaamisalueella. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin Mann Whitneyn U- ja Kruskal Wallis-testeillä. Opettajat arvioivat osaamisensa hyvälle tasolle. Vahvin osaaminen muodostui opiskelijan ammatillisen kehittymisen ohjausosaamisesta ja heikoin osaaminen yhteisöllisestä digipedagogiikasta. Terveysalan opettajien näyttöön perustuvan toiminnan osaaminen oli sosiaalialan ja yhdistettyjen alojen opettajia parempi. Sosiaalialan opettajien substanssi- ja opetussuunnitelmaosaaminen sekä verkosto- ja yhteiskunnallinen osaaminen olivat terveysalan opettajien osaamista vahvempia. Yhdistettyjen alojen opettajien opiskelijalähtöinen pedagoginen sekä verkosto- ja yhteiskunnallinen osaaminen oli ter veysalan opettajien osaamista parempi. Ammattikorkeakoulujen opettajien osaaminen oli ammatillisten oppilaitosten opettajien osaamista parempi opiskelijalähtöisen pedagogiikan, yhteisöllisen digipedagogiikan, kulttuurisen osaamisen, johtamis- ja hallinnollisen sekä näyttöön perustuvan toiminnan osalta. Tuloksia voidaan hyödyntää ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten johtamisessa sekä soteku-alan perus- ja täydennyskoulutuksessa. Abstract The purpose of the study was to describe the competence of social-, health care, and rehabilitation educators based on their evaluations. Differences between educational organizations and work organizations in the competencies of educators were also investigated. The study was part of the ”Competence educators together!” TerOpe project which was funded by the Ministry of Education and Culture in Finland. The target group consisted of educators from 21 universities of applied sciences and seven vocational institutes (n=422). The data was collected with a HeSoEduCo instrument (1–4 Likert scale) in the autumn of 2018 by the team of TerOpe project. The instrument measured educators’ self-assessed competence in eight areas of competence. The data were analyzed using statistical methods. Educators evaluated their competence at a good level. The highest competence consisted of mentoring students into professional development competence and the lowest of competence of digital collaborative learning. The evidence-based competence of health care educators was better than the competence of social care and combined fields’ educators. Subject and curriculum competence, as well as collaboration and societal competence of social care educators, were higher than those of health care educators. The student-centered pedagogy, collaboration, and societal competencies of the educators of the combined fields were better than those of the health care educators. Competence of universities of applied sciences educators was higher than those of vocational college’ educators in terms of student-centered pedagogy, digital collaborative learning, culture, leadership and management, and evidence-based practice competence. The results can be used in the management of the university of applied sciences and vocational colleges, as well as in basic and continues education in the social-, health care, and rehabilitation fields.