Search

Asiakas- ja potilastietojärjestelmät ovat sairaanhoitajien työssä keskeisiä työvälineitä. Artikkelissa selvitettiin, missä määrin eri asiakas- ja potilastietojärjestelmät tukevat sairaanhoitajien työtä eri toimintaympäristöissä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kansallisen tiedonhallinnan strategian täyttymisestä ja sairaanhoitajien käyttäjäkokemuksista palautteeksi tietojärjestelmätoimittajille. Tiedonkeruu sairaanhoitajien tietojärjestelmäkokemuksista toteutettiin keväällä 2020 kyselynä. Kyselyyn vastasi 3912 sairaanhoitajaa, joista pääosa työskenteli julkisessa sairaalassa, terveyskeskuksessa, sosiaalialalla tai yksityissektorilla. Yleisimmin käytettyjä asiakas- ja potilasjärjestelmiä olivat yleisyysjärjestyksessä Lifecare asiakas- ja potilastietojärjestelmä (Lifecare), Uranus, Pegasos, Apotti (tuotemerkki: Epic), Effica terveydenhuolto (Effica), Mediatri, Esko, DynamicHealth ja DomaCare. Kyselyn väittämistä raportoitiin teemoja, jotka koskevat tietojärjestelmien kykyä tukea vuorovaikutusta (4), hyötyjä (4), käytettävyyttä (2), teknistä toimivuutta (3) sekä paperin ja faksin käyttöä (1), tietojärjestelmille annettavia kouluarvosanoja (1) ja järjestelmätoimittajille suoraan annettavaa palautetta (30). Kysely tehtiin sairaanhoitajille toista kertaa, ja pohdinnassa tarkasteltiin muutoksia vuoteen 2017 nähden. Tulosten mukaan tietojärjestelmien tuki sairaanhoitajien työlle parantui tai pysyi ennallaan monien muuttujien osalta. Tulokset vaihtelivat asiakas- ja potilastietojärjestelmien tuotemerkkien ja toimintaympäristöjen välillä ja myös samojen tuotemerkkien välillä eri toimintaympäristöissä. Sairaanhoitajat olivat tyytyväisiä etenkin tietojärjestelmien kykyyn tukea yhteistyötä ja tiedonkulkua sairaanhoitajien kesken organisaation sisällä sekä sairaanhoitajien ja lääkärien välillä. He myös kokivat, että tietojärjestelmät tuottavat hyötyjä asiakkaiden ja potilaiden hoitoprosessille. Toisaalta organisaatioiden välisessä tiedonkulussa turvauduttiin edelleen paperiin ja faksiin. Lisäksi vastaajat tunnistivat asiakas- ja potilastietojärjestelmissä enemmän työtä hankaloittavia kuin hyvin toimivia ominaisuuksia. Vaikka tietojärjestelmien kehityssuunta vaikutti positiiviselta, eivät ne kaikilta osin edelleenkään tukeneet sairaanhoitajien työtä riittävällä tasolla ja näin ollen tietojärjestelmien systemaattista seurantaa on syytä jatkaa.

Vertaisarvioitu. English summary. JOHDANTO :Tutkimme HUS:n iho- ja allergiasairaalan toimenpideyksikköön vuoden aikana ihosyövän tai sen epäilyn vuoksi lähetettyjen potilaiden koko ihon. Kirjasimme iholta löytyneet muut ihosyövät tai niiden esiasteet, joista ei ollut mainintaa lähetteessä. POTILAAT JA MENETELMÄT : Potilaita oli 4 037, ja heidän keski-ikänsä oli 69 vuotta. Havainnot lisälöydösten määrästä tehtiin potilasasiakirjamerkintöjen ja vastaanottavien lääkäreiden pitämän erillisen tilastoinnin avulla. TULOKSET : Koko ihon tarkastuksessa ihosyöpä löytyi lisälöydöksenä 568 potilaalta (14 %) ja melanooma 46 potilaalta (1 %). Eniten melanoomaa löydettiin vartalon alueelta, mutta myös alusvaatteiden alta ja jalkateristä. Lisälöydöspotilaista 54 % oli miehiä ja lähes puolet yli 70-vuotiaita. PÄÄTELMÄT : Merkittävältä osalta potilaista löytyi lähetediagnoosin lisäksi uusia ihosyöpiä tai niiden esiasteita. Perusterveydenhuollossa tulisi tutkia potilaan koko iho erityisesti, mikäli riskitekijöitä on paljon. Lyhyellä vastaanotolla ihon tutkiminen kannattaa kohdentaa vartalon alueelle.

Miten sinä hoitaisit. Positiivisen COVID-19-testituloksen saanut nuori mies otettiin oireiden vaikeuduttua sairaalaan osasto¬seurantaan. Vointi koheni ja hänet kotiutettiin, -mutta kotona oireet palasivat ja yleistila heikkeni.

Vertaisarvioitu. English summary. Lähtökohdat : Lääkärien arvioita potilastietojärjestelmistä on tutkittu vuosina 2010, 2014 ja 2017, mutta lääkärien käyttäjäkokemuksia tietojärjestelmistä johtamisen tukena ei ole aiemmin laajasti raportoitu. Menetelmät : Tutkimus perustuu ylilääkärien ja muiden johtavassa asemassa olevien lääkärien arvioihin tietojärjestelmien käytöstä johtamisen tukena. Tiedot kerättiin osana vuosien 2014 (n = 723) ja 2017 (n = 727) Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä -tutkimusta. Tulokset : Puolet vastaajista käyttää johtamisen tietojärjestelmiä päivittäin, terveyskeskuksissa muita harvemmin. Suurin osa koki joutuvansa hakemaan johtamiseen tarvitsemiaan tietoja monesta järjestelmästä. Tietojärjestelmien antama tuki toiminnan tehostamiselle oli parantunut kolmessa vuodessa. Tyytyväisimpiä johtamisen työkaluihinsa olivat yksityisen sektorin vastaajat. Päätelmät : Suuri osa johtamisasemassa olevista lääkäreistä käyttää johtamisen tietojärjestelmiä päivittäin, mutta kokee tiedon olevan hajallaan ja laadultaan epäluotettavaa. Lääkärien arviot pysyivät ennallaan vuodesta 2014 vuoteen 2017.

Teema : krooninen haava

Vertaisarvioitu. English summary. Lähtökohdat : Allergiaohjelma 2008–2018 on kansallinen kansanterveysohjelma, jonka avulla välttö¬strategia on käännetty sietostrategiaksi ja painotettu allergiaterveyttä. Raportoimme 10 vuoden tulokset. Menetelmät : Ohjelmalla oli kuusi tavoitetta, joiden toteuttamiseksi määriteltiin tehtävät, työkalut ja mittarit. Ohjelmaa toteutettiin kouluttamalla terveydenhuoltoa ja viestimällä väestölle. Tulokset : Astman ja allergisen nuhan esiintyvyys tasoittui asevelvollisissa ja Helsingin aikuisväestössä. Helsingin aikuisista astmaatikoista 41 % oli ollut vuoden 2016 kyselyä edeltäneen vuoden oireettomia (31 % 2006). Lasten allergiaruokavaliot vähenivät koko maassa noin puoleen. Työperäiset allergiset sairaudet vähenivät 45 %. Astman sairaalahoidon tarve puolittui, mutta päivystyskäynnit vähenivät oleellisesti vain lapsilla. Anafylaksia aiheutti aiempaa enemmän päivystyskäyntejä. Allergiasta ja astmasta aiheutuvat vuosittaiset suorat ja epäsuorat kustannukset vähenivät 200 miljoonaa euroa ¬(30 %) verrattaessa vuosia 2007 ja 2018. Päätelmät : Allergian ja astman aiheuttama sairastavuus ja niistä koituvat kustannukset vähenivät merkittävästi. Haitat vähenivät aluksi nopeasti, myöhemmin hitaammin. Ammattilaiset ja suuri yleisö hyväksyivät uuden suunnan, jossa painottuivat sietokyky ja terveys allergiasta huolimatta. Tietoon perustuvat systemaattiset ohjelmat ovat vahva keino parantaa kansanterveyttä.

Vertaisarvioitu. English summary. Tiedot koronaviruspotilaita hoitavan henkilökunnan sairastumisriskistä ovat erikoissairaanhoidon näkökulmasta kiinnostavia. Kävin läpi 85 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) tapahtunutta työntekijöiden ja potilaiden altistustilannetta. Yli 600 altistuneesta työntekijästä vain kymmenen (1,6 %) sairastui koronavirusinfektioon karanteeniaikana, altistuneista potilaista sairastui kaksi (2/81, 2,5 %). Lisäksi selvitin erikseen koronaviruspotilaita hoitavien kohorttiosastojen työntekijöiden sairastumiset. Näillä osastoilla sairastui 37 työntekijää, joista 31 oli sairaanhoitajia. Kukaan ei sairastunut vakavasti. Noin kolmessa neljästä tapauksesta altistumisen lähde oli toinen työntekijä ja vain neljäsosassa tapauksista potilas. Selvityksen perusteella erikoissairaanhoidon työntekijöiden määrääminen rutiinimaisesti THL:n nykykriteerien mukaiseen karanteeniin ei ole mielekästä eikä tarpeellista erikoissairaanhoidon epidemioiden torjunnassa.

Vertaisarvioitu. English summary • Suomessa sisäilmaan liittyvät ongelmat ja oireilu ovat yleisiä, mutta sisäilman keskimääräinen laatu on eurooppalaisittain hyvä. • Oirekeskeisyys ja terveysvaikutuksiin liittyvät ennakkokäsitykset voivat vaikeuttaa sisäilmaongelmien käsittelyä ja potilaiden hoitoa. • Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman tavoitteena on vähentää sisäympäristön terveys- ja hyvinvointihaittoja. • Ohjelma koostuu neljästä osa-alueesta: tiedolla vaikuttaminen, rakennusten ongelmatilanteet, ihmisten hoito ja tuki sekä koulutus. • Ohjelma onnistuu vain terveydenhuollon ja lääkärikunnan laajan tuen avulla.

Vertaisarvioitu. English summary • Kroonisen haavan taustalla on pahanlaatuinen kasvain noin 2–4 %:ssa tapauksista. • Kasvaimeen viittaavat haavan epätyypillinen sijainti, epäsäännölliset reunat, voimakas liikakasvu, herkästi vuotava haavan pohja, epätyypillinen pigmentaatio haavan reunalla sekä huono hoitovaste 4–12 viikon kuluessa. • Diagnoosi tehdään koepalasta. • Hoito valikoituu kasvaimen lajin mukaan, mutta ensisijainen hoito on kirurginen.

Vertaisarvioitu • Ihopistokokeiden perussarjalla selvitetään atooppista taipumusta ja herkistymistä hengitystieallergeenille. Sen vaihtoehto ovat seerumin spesifisten IgE-vasta-aineiden ryhmätestit. • Perussarjan rooli atopian seulonnassa ja hengitystieallergeenien diagnostiikassa on muuttumassa ja tarve vähenemässä. Allergiaspesialistille ihopistokokeet ovat edelleen tärkeitä. • Ihopistokokeiden toteutus vaatii yksiköltä perehtyneisyyttä allergiatutkimuksiin. Siksi kokeet on järkevää keskittää. • Perussarjan allergeenit on syytä yhtenäistää.

English summary

Organisaatiokulttuuri ja -ilmapiiri ovat yhteydessä palvelun laatuun, työntekijöiden tyytyväisyyteen ja organisaation menestymiseen. Aikaisemman tutkimuksen perusteella johtajien ja eturivin työntekijöiden välillä ei ole ollut jaettua käsitystä vallitsevasta organisaatiokulttuurista ja -ilmapiiristä. Hoitotyön kontekstissa vastaavaa tutkimusta ei ole tehty. Yhteinen kulttuuri- ja ilmapiirikäsitys esimiesten ja työntekijöiden välillä voi edistää organisaation kehitystä. Tutkimuksen tarkoituksena on verrata julkisen terveydenhuollon hoitohenkilökunnan sekä heidän lähiesimiestensä organisaatiokulttuuri- ja -ilmapiirinäkemyksiä. Tutkimukseen osallistui julkisen terveydenhuollon hoitohenkilökuntaa (n=266) sekä heidän lähiesimiehiään (n=246) 11 sairaanhoitopiiristä. Kohdeorganisaatioiden kulttuuria ja -ilmapiiriä tutkittiin Organisaation sosiaalinen konteksti -mittarilla. Aineistoa kuvailtiin standardoitujen T-arvojen keski- ja hajontaluvuilla, analysoinnissa hyödynnettiin lineaarista regressioanalyysiä sekä sekamallinnusta. Lähiesimiehet arvioivat organisaatiokulttuurin kokonaisuudessaan sekä organisaatioilmapiirin osallisuuden ja funktionaalisuuden hoitohenkilökuntaa positiivisemmin. Operatiivisella ja konservatiivisella toimialueella lähiesimiehet kokivat vähemmän organisaatiokulttuurin joustamattomuutta. Lisäksi konservatiivisen toimialueen lähiesimiehet kokivat vähemmän organisaatioilmapiirin stressiä sekä enemmän osallisuutta ja funktionaalisuutta. Operatiivisen sekä psykiatrisen toimialueen lähiesimiehet arvioivat organisaatiokulttuurin hoitohenkilökuntaansa pätevämmäksi. Sairaanhoitopiireittäin tarkasteltuna hoitohenkilökunnan ja lähiesimiesten näkemykset erosivat organisaatiokulttuurin joustamattomuuden sekä organisaatioilmapiirin stressin ja funktionaalisuuden osalta. Eri sairaanhoitopiireissä ryhmän vaikutus korostui organisaatiokulttuurin joustamattomuuden ja vastarinnan kokemisessa. Ilmenneet lähiesimiesten ja hoitohenkilökunnan näkemyserot osoittavat tarpeen organisaatiokulttuurin ja -ilmapiirin kehittämiselle yhteisen näkemyksen saavuttamiseksi organisaation sosiaalisesta kontekstista. Organisaatiomuutoksissa on tarpeen ottaa huomioon työyhteisöjen erilaiset näkemykset ympäröivästä kulttuurista ja ilmapiiristä sekä työntekijöiden rooli ja asema organisaatiossa.

English summary

Vertaisarvioitu Ampiainen aiheuttaa Suomessa suurimman osan pistiäisen pistoihin liittyvistä anafylaksioista. Diagnostiikka on tärkeää sekä pistiäisen tunnistamiseksi että herkistymisen osoittamiseksi. Allergian osoittamiseen käytetään immunoglobuliini E -luokan vasta-aineita ampiaisen ja mehiläisen myrkylle sekä niiden allergeenikomponenteille. Kaikilta yleisreaktion saaneilta tutkitaan seerumin tryptaasin perustaso mastosytoosin poissulkemiseksi. Siedätyshoitoa suositellaan niille, jotka ovat saaneet piston yhteydessä yleistyneen allergisen reaktion.

Teema : aikuisten astma. English summary

Teema : aikuisten astma

Teema : aikuisten astma

Vertaisarvioitu Eosinofiilisen ruokatorvitulehduksen esiintyvyys on lisääntynyt kansainvälisesti 20 viime vuoden aikana. Esiintyvyydestä Suomessa ei ole tietoa. Raskaudenaikaisilla ja varhaislapsuuden tapahtumilla saattaa olla vaikutusta taudin kehittymiseen. Tautia esiintyy useimmiten atooppisia sairauksia sairastavilla potilailla, ja se on yleisempi pojilla sekä miehillä. Yleisimmin tauti diagnosoidaan nuorella aikuisiällä.

English summary

English summary

https://www.lukusali.fi/index.html?p=66cc6bf8-04ff-11e5-b3ce-00155d64030a

English summary

English summary

Teema : aikuisten astma. English summary

PDF-linkki ei toiminnassa. Teema : aikuisten astma. English summary

Loppukäyttäjien osallistuminen potilastietojärjestelmien kehittämiseen on keskeistä, jotta järjestelmiä voidaan kehittää heidän tarpeitaan vastaaviksi ja työtehtäviin sopiviksi. Sairaanhoitajien ja lääkärien osallistumista käyttämiensä tietojärjestelmien kehittämistyöhön selvitettiin valtakunnallisten kyselytutkimusten avulla. Sairaanhoitajien aineisto kerättiin keväällä 2017. Lääkärien kyselytutkimus toteutettiin samoin keväällä 2017 ja lisäksi vuosina 2014 ja 2010, tosin vuonna 2017 lääkäreiltä ei kysytty kehittämiseen osallistumisen tavoista. Kyselyyn vastanneista sairaanhoitajista 46 % ja lääkäreistä 49 % kertoi osallistuneensa tietojärjestelmien kehittämistyöhön. Sairaanhoitajista 21 % oli valmiita osallistumaan kehittämisryhmiin ja vain 20 % ei ollut lainkaan kiinnostuneita osallistumaan; vuoden 2014 kyselyssä lääkäreillä vastaavat osuudet olivat 18 % ja 16 %. Ohjelmistotoimittajien ei koettu olevan kiinnostuneita loppukäyttäjien näkemyksistä eikä kehittämisehdotuksia toteutettu toivotulla tavalla eikä ripeydellä. Verrattuna vuosiin 2010 ja 2014 lääkärien arviot eivät olleet muuttuneet positiivisemmiksi. Loppukäyttäjistä suuri osa olisi halukkaita osallistumaan kehittämistyöhön jollakin tavalla, mutta ohjelmistokehitys ei ole toistaiseksi löytänyt parhaita tapoja heidän osallistumisensa mahdollistamiseen. On ilmeistä, että loppukäyttäjät eivät koe pystyvänsä vaikuttamaan ohjelmistokehitykseen toivotulla tavalla. Osallistamisen on myös oltava mahdollista osana jokapäiväistä työtä. Terveydenhuollon organisaatioiden on tunnistettava kehittämistyöhön osallistumisen merkitys ja mahdollistettava esimerkiksi tietojärjestelmälääkärien ja -hoitajien urapolut. Tärkeää on, että tietojärjestelmiä kehittävien lääkäreiden ja sairaanhoitajien kliininen työ jatkuu tietojärjestelmien kehittämisen rinnalla, jotta näkemys työhön, missä järjestelmiä käytetään, säilyy., End user participation in healthcare IT system development is essential in order to develop systems that fit together with healthcare professionals’ work tasks and needs. National questionnaire studies were conducted to explore how nurses and physicians participate in system development and what kind of experiences they have on participation. The questionnaire to nurses was conducted in spring 2017. Similarly, the questionnaire to physicians was conducted in spring 2017 but also earlier in 2010 and in 2014. The number of respondents was 4018 for physicians and 3607 for nurses. Participation rates in the system development were following: 46% of the nurses and 49% of the physicians had participated in the system development. 21% of the nurses were willing to participate in the development groups and 20% were not willing to participate at all. The physicians’ rates were 18% and 16% in 2014, respectively. Depending on the used software, 43 - 93 % of the respondents felt that software vendors were not interested in the views and opinions of the end users, nor did the proposed improvements take place in the desired manner or quick enough. Compared to years 2010 and 2014, physicians’ opinions had not changed more positive. The study results indicate that a large number of the end users would be willing to participate in healthcare IT system development. However, suitable methods and appropriate practices on how to involve end users in development work seem to be lacking. The results indicate that end users feel not to be able to influence to the development in the way they wish. The participation should take place as a part of the daily work. Healthcare organisations need to recognise the importance of participating in development work and, for example, enable career paths for IT physicians and nurses. It is important that the clinical work of physicians and nurses who develop information systems, will continue alongside the development to keep the practical “touch” to work in which systems are being used.

English summary

Euroopan parlamentti on ottanut infektiolääkäreitä kuulematta kantaa Lymen borrelioosin diagnostiikkaan ja hoitoon. Päätös¬lauselma on monilta osin epätieteellinen ja voi johtaa potilaiden hoidossa väärille ja vaarallisillekin linjoille.

Keuhkoputkien supistumisherkkyyden mittaukseen suositellaan tästedes aina metakoliinialtistusta, kuten uusissa kansainvälisissä suosituksissakin. Muutoksia on tuomassa myös pitkään käytetyn annostelulaitteen valmistuksen lopettaminen.

English summary

Käypä hoito -suositus. Päivitystiivistelmä. English summary

Globally, there are only a few studies on healthcare professionals' experiences of their patient information systems, although user experiences are a key component of system development and assessment. A nationwide survey of nurses' experiences was conducted for the first time in Finland in early 2017. The survey was targeted to working-age nurses, community nurses and midwives from the Membership Registers of the Nursing Association and the Tehy. A similar study has been conducted for physicians in 2010, 2014 and 2017. An electronic questionnaire, based on the physicians’ questionnaire, was sent by the Nursing Association and Tehy to their members. A total of 3607 nurses responded to the questionnaire. The results were grouped using the objectives of the Finnish eHealth and eSocial 2020 Strategy theme "Smart Systems for Capable Users". Responses differed by patient information system brands and by the respondents' operating environments. One of the most prominent problems was the need to record the same thing in many places, which can expose to errors and indicates poor information system integration. Poor stability of information systems was also identified as a common problem; identified as a risk to patient safety in previous literature. There were differences between brands in usability of information systems and availability of up-to-date and high quality information in patient care locally, regionally and nationally. Respondents felt that in-service training was inadequate with regard to changes in operating methods required by information systems. Active user participation in the development of information systems was associated with better school grades given by the respondent for the information system. This will be studied in more detail in a separate article. Participation in the development of information systems and training take initially time from direct customer and patient work, but good usability and usage skills can later be expected to save time due to fluent use of information systems. The system and context specific differences in the information system usability and support to work as well as quality of care identified in this study can be used to pinpoint good design practices in different contexts of use. This is needed to improve efficiency of the nurses’ work and to increase patient safety and co-operation. Nurses need to be better consulted when developing information systems. Organizations need to design information system training so that the skills of the professionals remain up to date as information systems and their usage patterns evolve. The Nursing Association's e-Health Strategy also emphasizes the user eHealth competence and participation in development work.

Teema : lasten lääkehoito

English summary

Vertaisarvioitu LÄHTÖKOHDAT Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskussairaaloissa selvitettiin syksyllä 2015 vallitsevuus- eli prevalenssitutkimuksella hoitoon liittyvien infektioiden määrä sekä menetelmän soveltuvuus uuden tartuntatautilain mukaiseen infektioiden seurantaan. MENETELMÄT Sairaaloiden infektiontorjuntatiimit keräsivät tiedot yhdessä osastojen henkilökunnan kanssa. Hoitoon liittyvien infektioiden lisäksi kerättiin tiedot eristysten tarpeesta sekä katetrien ja mikrobilääkkeiden käytöstä. TULOKSET Tutkimukseen osallistui 22 sairaalaa 16 kunnasta. Potilaista 11 %:lla (95 %:n LV 10–13 %) oli ¬vähintään yksi hoitoon liittyvä infektio. Tutkimushetkellä 29 %:lla (95 %:n LV 26–33 %) potilaista oli käytössä vähintään yksi mikrobilääke. Potilaista 14 %:lla oli virtsatiekatetri. PÄÄTELMÄT Prevalenssitutkimus sopii hyvin hoitoon liittyvien infektioiden seurantaan, varsinkin kun se toistetaan määrävälein.

English summary

Artikkeli sai Aikakauskirja Duodecimin kirjoituspalkinnot 2017.

English summary

Väestölle on luvattu valinnanvapautta ja alueellisesti tasapuolista hoitoon pääsyä. Tästä on muodostunut kuvitelma paremmasta hoidosta. Todellisuus voi helposti muotoutua päinvastaiseksi.

English summary: Male urethritis s. 208a •Miehen uretriitin eli virtsaputkitulehduksen oireita ovat vuoto, kirvely ja virtsaputken suun punoitus. •Klamydia- ja tippuritartunnan mahdollisuus tutkitaan kaikilta potilaita ensivirtsan nukleiinihappo-osoitus¬testillä. •Uretriitin voi aiheuttaa myös Mycoplasma genitalium, adenovirus ja herpes simplex -virukset. Emättimen jasuun normaaliflooraan kuuluvat bakteeritkin saattavat olla tulehduksen taustalla. •Kroonisen eturauhastulehduksen mahdollisuus kannattaa ottaa huomioon, jos muut sairaudet on suljettu pois.