In my thesis, I have studied Tampere as a Swedish language island from a sociolinguistic perspective with Bernard Spolsky’s approach to language sociology as the theoretical framework. By language policy I mean language planning efforts and various forms of both conscious and unconscious linguistic practices which become visible as practices in everyday life on different levels of society. Of all the approximately twenty Swedish clubs, associations and institutions in Tampere, I have focused on two important spaces, namely the institutions Svenska samskolan i Tammerfors (the Swedish school) and Tammerfors svenska församling (the Swedish congregation). The aim of the study is to find out what kinds of practices, processes and choices are negotiated in these language island communities. I examine the communities both on an institutional and an individual level. My goal is to describe the kind of a language policy the institutions and individuals create and apply in their daily activities. The study is descriptive and aims to illustrate the sociocultural reality of the Swedish language on both the macro and micro levels in a Finnish-speaking majority context. In the study, I have applied triangulation on the levels of both method and material. I have used various types of data such as questionnaires, field notes, documents, written works, webpages and thematic interviews due to the varying types of the institutions and focus groups. The different materials studied required the application of both quantitative and qualitative methods of analysis. In the case of open questions and thematic interviews I have applied content analysis, leading to a process of abstraction. The results of the study show that the Swedish institutions Svenska samskolan i Tammerfors and Tammerfors svenska församling have over the course of time gone through a change in language policy. This has led to the application of varied linguistic practices in everyday life. Characteristic for the language policy in the Swedish school in the 2010s is language awareness and openness. Characteristic for both institutions studied is interaction between language maintenance efforts and continuous accommodation between Swedish and Finnish in various communicative practices. Tiivistelmä Väitöskirjassani olen tutkinut Tamperetta ruotsalaisena kielisaarekkeena kielisosiologisesta perspektiivistä käyttämällä teoreettisena viitekehyksenä Bernard Spolskyn kolmea kielipoliittista komponenttia. Kielipolitiikalla tarkoitan tietoisia kielen suunnitteluun liittyviä panostuksia sekä erilaisia tietoisia ja tiedostamattomia kielellisiä toimintoja, jotka näyttäytyvät erilaisina arjen käytäntöinä yhteiskunnan eri tasoilla. Runsaasta kahdestakymmenestä ruotsinkielisestä kerhosta, yhdistyksestä ja instituutiosta olen tarkastellut kahta merkittävää ruotsinkielistä tilaa, nimittäin Tampereen ruotsalaista koulua (Svenska samskolan i Tammerfors) ja Tampereen ruotsalaista seurakuntaa (Tammerfors svenska församling). Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia kielellisiä käytänteitä, prosesseja ja valintoja näissä kielisaarekeyhteisöissä muodostuu. Tarkastelen yhteisöjä instituution ja yksilön tasolla. Kiinnostukseni kohteena on se, millaista kielipolitiikkaa sekä instituutiot että yksilöt luovat ja soveltavat päivittäisessä toiminnassaan. Tutkimus on deskriptiivinen ja sen tarkoituksena on kuvailla ruotsinkielistä sosiokulttuurista todellisuutta makro- ja mikrotasolla suomenkielisessä enemmistökontekstissa. Olen soveltanut tutkimuksessa sekä menetelmä- että aineistotriangulaatiota. Tutkimuskohteiden erilaisuudesta johtuen olen käyttänyt tutkimusaineistoina kyselylomakkeita, kenttämuistiinpanoja, asiakirjoja, kirjallisia teoksia, verkkosivuja ja teemahaastatteluja. Aineistot edellyttivät sekä kvantitatiivisten että kvalitatiivisten analyysimenetelmien käyttöä. Avoimiin kysymyksiin sekä teemahaastatteluihin olen soveltanut sisällönanalyysiä ja abstrahointia. Tutkimustulokset osoittavat, että ruotsalaiset instituutiot Svenska samskolan i Tammerfors ja Tammerfors svenska församling ovat kielipolitiikan näkökulmasta tarkasteltuina muuttuneet aikojen saatossa. Tämä on johtanut vaihteleviin kielellisiin käytänteihin, joita arjessa sovelletaan. Kielitietoisuus ja avoimuus ovat ominaisia piirteitä Svenska samskolanin kielipolitiikalle 2010-luvulla. Tunnusomaista molemmille instituutioille on vuorovaikutus, joka vallitsee yhtäältä kielen säilyttämiseen liittyvien panostusten ja toisaalta erilaisissa viestinnällisissä tilanteissa tapahtuvan ruotsin ja suomen kielen akkommodaation välillä. Abstrakt I denna avhandling har jag granskat Tammerfors som svensk språkö i ett språksociologiskt perspektiv enligt Bernard Spolskys tre komponenter av språkpolicy som teoretisk referensram. Med språkpolicy avser jag medvetna språkplaneringsinsatser och olika former av både medvetna och omedvetna språkliga handlingar som avtecknas som praktiker i vardagen på olika nivåer i samhället. Av de ett drygt tjugotal svenska klubbar, föreningar och institutioner har jag lagt fokus på två betydande svenska rum, nämligen institutionerna Svenska samskolan i Tammerfors och Tammerfors svenska församling. Mitt syfte är att utreda vad som är kännetecknande för de språkliga praktiker, processer och val som konstrueras i dessa språkögemenskaper. Dels studerar jag gemenskaperna som institutioner och dels individerna. Jag är intresserad av hurdan språkpolicy institutionerna och individerna skapar och tillämpar i sin dagliga verksamhet. Forskningen är deskriptiv och syftar således till att beskriva den sociokulturella verkligheten gällande svenska språket på makro- och mikronivå i en finskspråkig majoritetskontext. I undersökningen har jag tillämpat både metod- och materialtriangulering. På grund av institutionernas och fokusgruppernas olika karaktär har jag använt mig av olika delmaterial som frågeformulär, fältanteckningar, handlingar, skriftliga verk, webbsidor och temaintervjuer. Det varierande materialet gav upphov till tillämpning av både kvantitativa och kvalitativa analysmetoder. På de öppna frågorna har jag tillämpat innehållsanalys som jag också använt i analysen av temaintervjuerna där jag tillämpat abstrahering. Undersökningsresultaten visar att de svenska institutionerna, Svenska samskolan i Tammerfors och Tammerfors svenska församling har förändrats genom tiderna i fråga om språkpolicy som lett till varierande språkliga praktiker som tillämpas i verksamheten. Svenska samskolans språkpolicy på 2010-talet präglas av språkmedvetenhet och öppenhet. Kännetecknande för båda institutionerna är ett samspel mellan å ena sidan språkbevarande insatser och å andra sidan ackommodation mellan finska och svenska i olika kommunikativa praktiker.