Search

Puun syiden kierteisyys, jota sahatavaran kohdalla nimitetään vinosyisyydeksi, on keskeinen syy sahatavaran kieroutumiseen kuivauksessa. Myös jotkin muutkin kasvavan puun kannalta hyvät ilmiöt, kuten reaktiopuu ja epäsymmetrinen oksisto, johtavat sahatavarassa haitallisiin muodonmuutoksiin, kuten syrjä- ja lapevääryyteen, kierouden lisäksi. EU:n Straight-projektissa tutkittiin erilaisia menetelmiä, joilla sahatavaran suoruutta voidaan parantaa. Hanke keskittyi pääosin kuivauksessa tehtäviin toimiin. Lisäksi tarkasteltiin tukkien ja sahatavaran lajittelua syiden suunnan mukaan sekä ohjaamista erilaisiin käsittelyihin ja käyttökohteisiin. Projektissa tutkituista menetelmistä esitellään tässä julkaisussa tukkien lajittelu kierteisyyden mukaan, kierteisten tukkien kiertäminen sahauksen aikana, ydinkeskeisten saheiden halkaisu, yhteenliimaus ja kuivaus, kuivauskuorman pitäminen suorana yläpuolisilla painoilla tai painimilla, kuorman kiertäminen kuivauksessa ja jälkitasaannutuksessa viistettyjen aluspuiden avulla sekä kuumakuivaus. Tehokkaimmaksi menetelmäksi osoittautui ytimen läheltä sahatun tavaran jalostaminen liimaamalla: ydinkeskeinen kappale halkaistaan tuoreena, sahatavaran alkuperäiset pinnat liimataan vastakkain ja kuivataan. Kauempaa ytimestä sahattu tavara on luonnostaan suorempaa. Menettelyllä parannetaan siten koko sahatavaratuotannon laatua. Kuivauskuorman yläpuoliset painimet ovat tehokas ja edullinen tapa pitää tavara suorana kuivauksessa. Niiden etuna on mahdollisuus lisätä kuormitusta puun kuivumisen edistyessä. Tällöin vältetään rimanpainaumat mutta varmistetaan riittävä yläpuolinen kuormitus tavaran suorana pitämiseksi myös alhaisiin kosteuksiin kuivattaessa. Kuormituksen poistuttua muodonmuutokset lisääntyvät mutta ovat vähäisempiä kuin ilman painimia kuivattaessa. Erittäin tärkeää on antaa tavaran jäähtyä yläpuolisen kuormituksen alaisena. Suoraksi painamista tehokkaampaa on vääntää kuormaa kieroutumiselle vastakkaiseen suuntaan. Tämä voidaan toteuttaa viistetyillä aluspuilla trukkitäyttöisessä kamarissa. Menetelmää ollaan kehittämässä myös suursahoilla käytössä oleviin järjestelmiin soveltuvaksi. Kuivauksessa kieroutuneet puut voidaan myös suoristaa rimoittamalla ne uudelleen ja tasaannuttamalla kuivaamossa kierouteen nähden vastakkaiseen suuntaan kierrettyinä. Korkeissa lämpötiloissa puun viruminen lisääntyy. Näin ollen kuumakuivaus tehostaa jossain määrin edellä esitettyjä suoruuden parantamismenetelmiä. Kuumakuivaus yksistään ei lisää suoruutta. Muodonmuutokset lisääntyvät kosteuden alentuessa. Näin ollen puuta ei tulisi kuivata yhtään tavoitekosteutta kuivemmaksi. Kaikki menetelmät kosteushajonnan pienentämiseksi ovat eduksi, koska niillä voidaan vähentää ylikuivien kappaleiden määrää. Tässä julkaisussa kuvataan eri menetelmiä sekä niiden hyötyjä ja haittoja. Julkaisu on lyhennelmä englanninkielisestä projektin loppuraportin luonteisesta julkaisusta "Measures for Improving Quality and Shape Stability of Sawn Softwood Timber during Drying and under Service Conditions - Best Practice Manual to Improve Straightness of Sawn Timber".

About 100 pieces of both spruce (Picea abies) logs and pine (Pinus sylvestris) logs were sampled and sawn timber produced. Non-destructive measurements of logs and sawn timber were made by 15 organisations producing 40 different measured quantities for each test piece. Finally, test material was loaded to failure in bending, and grade determining properties (modulus of elasticity, bending strength and density) were measured. Degrees of determination were calculated between non-destructively measured indicators and grade determining properties. Also strength grading procedure determined by prEN 14081 was simulated numerically, and effectiveness of some potential grading methods was analysed. It was concluded that the coefficient of determination between strength and most non-destructive indicators was remarkably higher with pine than spruce. Especially knot size and density are potential grading parameters for pine but not for spruce. This does not, however, indicate that yield to high grades would be in general better with pine than spruce, but it indicates that pine has larger variability of knot sizes and density, and consequently higher variability of strength. Log scanning can also produce strength indicators which are on the level of some existing grading methods. Simulation of European machine grading procedure indicated that there is a random factor which affects the yield to different grades. It can be counteracted by increasing the sample size when determining the settings for grading.

In the EU funded STRAIGHT project, different processing methods (drying, sorting, conditioning and re-engineering) were investigated in order to minimise the distortion of sawn softwood timber. This Best Practice Manual summarises the main outcome from the study and was primarily written for industry. This manual describes the methods studied, and the advantages and disadvantages they bring to the sawmilling process and end uses of sawn timber. The methods for improving straightness are ranked according to a distortion acceptance percentage measured over the central 2000 mm portion of structural batten, when straightness is the main criteria (twist 4 mm / 100 mm, bow 4 mm, spring 3 mm & cup 2 mm / 100 mm). Other important criteria included in each assessment is extra drying and handling costs, the impact of using different methods on other factors of quality and the improvement in the saleability of material from normal sawmill production. The methods studied were a) pre-sorting of logs according to the angle of spiral grain, b) twisting small diameter logs during sawing to counteract natural direction of twist, c) re-engineering boxed-pith battens using green gluing (splitting battens along their length and re-engineering whilst "green"), d) twisting the drying load in the opposite direction to natural twist (the support sections on the kiln wagon were angled to counteract the normal direction of twist), e) top-loading of the kiln, f) oscillating drying schedules to introduce mechano-sorptive creep to reduce twist, g) high-temperature drying and finally, h) new conditioning techniques where dried, twisted timber was re-stacked and stickered on angled supports to promote opposite twisting during special conditioning. It was found that the best straightening results were achieved by the re-engineering and green gluing of boxed-pith battens before drying. The most cost-effective method of improving straightness of timber was top-loading. How cost-effective the opposite twisting will be depends on the practical solutions to be developed. The main disadvantage of top-loading and counter-wise twisting during drying was the amount of "spring back" which occurs when timber is subjected to gradual changes in environmental conditions. These methods of drying are deemed suitable if the timber is kept under pressure or used soon after drying or re-engineered so that the spring-back effect is reduced.

In the EU funded STRAIGHT project, different processing methods (drying, sorting, conditioning and re-engineering) were investigated in order to minimise the distortion of sawn softwood timber. This Best Practice Manual summarises the main outcome from the study and was primarily written for industry. This manual describes the methods studied, and the advantages and disadvantages they bring to the sawmilling process and end uses of sawn timber. The methods for improving straightness are ranked according to a distortion acceptance percentage measured over the central 2000 mm portion of structural batten, when straightness is the main criteria (twist 4 mm / 100 mm, bow 4 mm, spring 3 mm & cup 2 mm / 100 mm). Other important criteria included in each assessment is extra drying and handling costs, the impact of using different methods on other factors of quality and the improvement in the saleability of material from normal sawmill production. The methods studied were a) pre-sorting of logs according to the angle of spiral grain, b) twisting small diameter logs during sawing to counteract natural direction of twist, c) re-engineering boxed-pith battens using green gluing (splitting battens along their length and re-engineering whilst "green"), d) twisting the drying load in the opposite direction to natural twist (the support sections on the kiln wagon were angled to counteract the normal direction of twist), e) top-loading of the kiln, f) oscillating drying schedules to introduce mechano-sorptive creep to reduce twist, g) high-temperature drying and finally, h) new conditioning techniques where dried, twisted timber was re-stacked and stickered on angled supports to promote opposite twisting during special conditioning. It was found that the best straightening results were achieved by the re-engineering and green gluing of boxed-pith battens before drying. The most cost-effective method of improving straightness of timber was top-loading. How cost-effective the opposite twisting will be depends on the practical solutions to be developed. The main disadvantage of top-loading and counter-wise twisting during drying was the amount of "spring back" which occurs when timber is subjected to gradual changes in environmental conditions. These methods of drying are deemed suitable if the timber is kept under pressure or used soon after drying or re-engineered so that the spring-back effect is reduced.

Made available in DSpace on 2014-06-14T07:02:26Z (GMT). No. of bitstreams: 1 EstimatesGenetic0001.pdf: 5954769 bytes, checksum: 199d4b8fb9b5629d2056240f7211bfc5 (MD5) Previous issue date: 2006-05-17

Sahatavaran jatkojalostuksessa on ensiarvoisen tärkeää, että raaka-aine on kuivattu niin, että tuotteeseen ei synny haitallisia muodonmuutoksia sen valmistusprosessissa eikä loppukäyttökohteessa, kuten esimerkiksi rakoja lautalattiaan, liimalevyn kupertumista tai osien yhteensopimattomuutta kokoonpanovaiheessa. Tutkimuksessa selvitettiin viidessä case-tapauksessa jatkojalosteen raaka-aineelle asetettavat kuivauslaatuvaatimukset, jotka täyttämällä jatkojalostuksen ja loppukäytön ongelmat voidaan välttää. Jatkojalostusprosessit ja -tuotteet olivat ikkunoiden ja ovien karmien valmistus, elektrostaattinen maalaus, liimapuupalkit, paneelit ja lattialaudat sekä sormijatkaminen. Kaikille on yhteistä, että keskikosteuden tulisi olla mahdollisimman lähellä loppukäyttökohteen tasapainokosteutta muodonmuutosten ja rakenteisiin syntyvien jännitysten ehkäisemiseksi. Toisaalta maalaukselle, höyläykselle ja liimaukselle on kullekin omat optimaaliset puunkosteudet, joten jossain määrin tulee tehdä kompromisseja parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi. Esimerkiksi huonekaluraaka-ainetta joudutaan höyläämään ja maalaamaan alemmassa kosteudessa kuin prosessin kannalta olisi edullisinta. Nopeasta kuivauksesta johtuva pintakovuus (case hardening) aiheuttaa puuta työstettäessä haitallisia muodonmuutoksia, kuten esim. sahatavarasta halkaisemalla ja höyläämällä tehtyjen paneelien kupertumista. Maltillisella kuivauksella ja tasaannutuksella on haluttu case hardening -taso saavutettavissa. Tehdyn kyselytutkimuksen mukaan pintakovuudelle ei osata asettaa vaatimuksia. Tämän laatukriteerin tunnetuksi tekeminen ja käyttöönotto vähentäisi ongelmia jatkojalostuksessa ja loppukäytössä ja parantaisi osaltaan puun imagoa. Kamarikuivauksen sekä yksi- ja kaksivaiheisen kanavakuivauksen soveltuvuusalueet sahatavaran paksuuden ja tavoitekosteuden suhteen selvitettiin kamarikuivauksen ja kaksivaiheisen kanavakuivauksen simulointimallien avulla. Kuivauskustannuksista otettiin huomioon pääoma- ja energiakustannukset. Tarkastelussa vakioitiin loppukosteus ja sen hajonta sekä halkeilun määrä. Tulokset tukevat vallitsevaa käsitystä, jonka mukaan kaksivaiheinen kanavakuivaamo on kustannustehokas 50 mm:n ja sitä ohuemman tavaran kuivaamiseksi jopa puusepänkuivaksi. Paksumpaa tavaraa voidaan vientikuivata kanavissa, mutta laadullisesti parhaaseen tulokseen jonkin verran korkeammin kustannuksin päästään kamarikuivaamolla. Tulokset osoittivat, että 1-vaiheinen kanavakuivaamo on oikein mitoitettuna edelleenkin paras vaihtoehto 50 mm paksun ja sitä ohuemman tavaran vientikuivaukseen ja joissakin tapauksissa jopa puusepänkuivaukseen.

Numerical simulation is used to analyse machine strength grading of sawn timber. Starting from correlations between grade determining properties and measured grading properties, sets of values of properties are generated and machine grading simulated including the determination of settings and application of the settings to another generated sample. Results are obtained concerning the statistical effect of sample size to the accuracy of grading and yield to various grades. Also the lower tail of strength distribution of various grades was analysed with the conclusion that the highest grade has relatively better strength distribution than the lower grades.

Sahatavaran jatkojalostuksessa on ensiarvoisen tärkeää, että raaka-aine on kuivattu niin, että tuotteeseen ei synny haitallisia muodonmuutoksia sen valmistusprosessissa eikä loppukäyttökohteessa, kuten esimerkiksi rakoja lautalattiaan, liimalevyn kupertumista tai osien yhteensopimattomuutta kokoonpanovaiheessa. Tutkimuksessa selvitettiin viidessä case-tapauksessa jatkojalosteen raaka-aineelle asetettavat kuivauslaatuvaatimukset, jotka täyttämällä jatkojalostuksen ja loppukäytön ongelmat voidaan välttää. Jatkojalostusprosessit ja -tuotteet olivat ikkunoiden ja ovien karmien valmistus, elektrostaattinen maalaus, liimapuupalkit, paneelit ja lattialaudat sekä sormijatkaminen. Kaikille on yhteistä, että keskikosteuden tulisi olla mahdollisimman lähellä loppukäyttökohteen tasapainokosteutta muodonmuutosten ja rakenteisiin syntyvien jännitysten ehkäisemiseksi. Toisaalta maalaukselle, höyläykselle ja liimaukselle on kullekin omat optimaaliset puunkosteudet, joten jossain määrin tulee tehdä kompromisseja parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi. Esimerkiksi huonekaluraaka-ainetta joudutaan höyläämään ja maalaamaan alemmassa kosteudessa kuin prosessin kannalta olisi edullisinta. Nopeasta kuivauksesta johtuva pintakovuus (case hardening) aiheuttaa puuta työstettäessä haitallisia muodonmuutoksia, kuten esim. sahatavarasta halkaisemalla ja höyläämällä tehtyjen paneelien kupertumista. Maltillisella kuivauksella ja tasaannutuksella on haluttu case hardening -taso saavutettavissa. Tehdyn kyselytutkimuksen mukaan pintakovuudelle ei osata asettaa vaatimuksia. Tämän laatukriteerin tunnetuksi tekeminen ja käyttöönotto vähentäisi ongelmia jatkojalostuksessa ja loppukäytössä ja parantaisi osaltaan puun imagoa. Kamarikuivauksen sekä yksi- ja kaksivaiheisen kanavakuivauksen soveltuvuusalueet sahatavaran paksuuden ja tavoitekosteuden suhteen selvitettiin kamarikuivauksen ja kaksivaiheisen kanavakuivauksen simulointimallien avulla. Kuivauskustannuksista otettiin huomioon pääoma- ja energiakustannukset. Tarkastelussa vakioitiin loppukosteus ja sen hajonta sekä halkeilun määrä. Tulokset tukevat vallitsevaa käsitystä, jonka mukaan kaksivaiheinen kanavakuivaamo on kustannustehokas 50 mm:n ja sitä ohuemman tavaran kuivaamiseksi jopa puusepänkuivaksi. Paksumpaa tavaraa voidaan vientikuivata kanavissa, mutta laadullisesti parhaaseen tulokseen jonkin verran korkeammin kustannuksin päästään kamarikuivaamolla. Tulokset osoittivat, että 1-vaiheinen kanavakuivaamo on oikein mitoitettuna edelleenkin paras vaihtoehto 50 mm paksun ja sitä ohuemman tavaran vientikuivaukseen ja joissakin tapauksissa jopa puusepänkuivaukseen.

Numerical simulation is used to analyse machine strength grading of sawn timber. Starting from correlations between grade determining properties and measured grading properties, sets of values of properties are generated and machine grading simulated including the determination of settings and application of the settings to another generated sample. Results are obtained concerning the statistical effect of sample size to the accuracy of grading and yield to various grades. Also the lower tail of strength distribution of various grades was analysed with the conclusion that the highest grade has relatively better strength distribution than the lower grades.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuumakuivatun mänty- ja kuusisahatavaran tärkeimmät ominaisuudet tavaran jatkojalostajan ja loppukäyttäjän kannalta katsottuna. Kokeissa tutkittiin erilaisten kuivauskaavojen vaikutus puun kosteuden ja lämpötilan kehitykseen kuivauksen aikana sekä kuivauslaatuun, jonka keskeiset osat ovat kosteuden tasaisuus, kuivausjännitykset, puun väri, oksien käyttäytyminen ja muodonmuutokset. Lisäksi verrattiin kuumakuivatun ja lämminilmakuivatun sahatavaran taivutuslujuutta. Työstettävyyttä ja pintakäsiteltävyyttä selvitettiin valmistamalla ikkunan osia ja ikkunoita kuumakuivatusta puusta ja analysoimalla työstöjälki ja maalin tartuntalujuus. Kokeiden perusteella muodostui näkemys etenkin 50 mm paksulle männylle ja kuuselle sopivista kuivauskaavoista. Männyn osalta kuivaus lämpötilatasolla 80 ºC - 110 ºC näyttää sopivalta. Ohuen kuusen (

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuumakuivatun mänty- ja kuusisahatavaran tärkeimmät ominaisuudet tavaran jatkojalostajan ja loppukäyttäjän kannalta katsottuna. Kokeissa tutkittiin erilaisten kuivauskaavojen vaikutus puun kosteuden ja lämpötilan kehitykseen kuivauksen aikana sekä kuivauslaatuun, jonka keskeiset osat ovat kosteuden tasaisuus, kuivausjännitykset, puun väri, oksien käyttäytyminen ja muodonmuutokset. Lisäksi verrattiin kuumakuivatun ja lämminilmakuivatun sahatavaran taivutuslujuutta. Työstettävyyttä ja pintakäsiteltävyyttä selvitettiin valmistamalla ikkunan osia ja ikkunoita kuumakuivatusta puusta ja analysoimalla työstöjälki ja maalin tartuntalujuus. Kokeiden perusteella muodostui näkemys etenkin 50 mm paksulle männylle ja kuuselle sopivista kuivauskaavoista. Männyn osalta kuivaus lämpötilatasolla 80 ºC - 110 ºC näyttää sopivalta. Ohuen kuusen (

Tutkimuksessa johdetaan puun kosteuden ja lämpötilan funktiona sahatavaran jäykkyyden lausekkeet, joissa otetaan huomioon sekä kimmomoduulin että poikkileikkauksen dimension muutokset. Kosteuden vaikutus sahatavaran jäykkyyteen ja puurakenteiden mitoitukseen on pienempi kuin rakenteiden suunnittelussa ainoastaan kimmomoduulin muutoksena huomioon otettava vaikutus. Kimmomoduulin suhteellinen muutos on suurempi kuin jäykkyyksien suhteelliset muutokset. Jäykkyyden lausekkeilla arvioidaan kuormituksessa olevien NR-rakenteiden käyttöolojen aiheuttamia jäykkyyden muutoksia. Tutkimuksessa johdetun suhteellisen taivutusjäykkyyden lausekkeen vertailu koetuloksiin osoitti, että poikkileikkauksen kosteusmuodonmuutokset huomioon ottava jäykkyyden kaava kuvaa myös aiempien sahatavaran jäykkyystutkimusten havaintoja. VTT:n koetalossa Espoossa on 12 NR-rakennetta pitkäaikaiskuormituskokeessa. Rakenteiden kuormituksena oli lähes kaksi vuotta omapainokuormitus ja rakenteista seurattiin omapainokuormituksen, käyttöolojen ja kosteusmuodonmuutosten aiheuttamia taipumamuodonmuutoksia. Koetalon yläpohjan käyttöolot noudattelivat selväpiirteisesti ulkotilan suhteellisen kosteuden ja lämpötilan vuorokausivaihteluita. Rakenteen osien kosteusmuodonmuutoksien aiheuttamalle taipumalle johdetaan kosteusmuodonmuutoksen funktiona lauseke, joka selittää mm. alapaarteen mahdollisen kohoamisen lämmöneristetyssä yläpohjassa. Syksyllä 1985 asennetun kuormituksen jälkeen koetalon yläpohjan rakenteiden jännitystila vastasi normaalin lumikuorman aiheuttamaa jännitystilaa. Mitattujen taipumien muutoksiin sovitettiin erilaisia virumakäyriä. Virumakäyrä, jonka muuttujana on ajan kuutiojuuri, kuvaa hyvin NR-rakenteiden lyhytaikaisen lumikuorman aiheuttamaa virumaa. Kunkin ristikkotyypin virumakäyrä oli hyvin samanlainen. Viruma muodostui logarimetrisesti ja suurin osa rakenteen taipumamuodonmuutoksen virumasta tapahtui kuormituksen alussa. Lisäksi tarkastellaan hetkellisten koekuormitusten avulla NR-rakenteiden sauvojen ja liitosten jäykkyyden hajonnan, tuen painuman ja hetkellisen kuormituksen viruman vaikutuksia rakenteen taipumamuodonmuutokseen.

Tutkimuksessa johdetaan puun kosteuden ja lämpötilan funktiona sahatavaran jäykkyyden lausekkeet, joissa otetaan huomioon sekä kimmomoduulin että poikkileikkauksen dimension muutokset. Kosteuden vaikutus sahatavaran jäykkyyteen ja puurakenteiden mitoitukseen on pienempi kuin rakenteiden suunnittelussa ainoastaan kimmomoduulin muutoksena huomioon otettava vaikutus. Kimmomoduulin suhteellinen muutos on suurempi kuin jäykkyyksien suhteelliset muutokset. Jäykkyyden lausekkeilla arvioidaan kuormituksessa olevien NR-rakenteiden käyttöolojen aiheuttamia jäykkyyden muutoksia. Tutkimuksessa johdetun suhteellisen taivutusjäykkyyden lausekkeen vertailu koetuloksiin osoitti, että poikkileikkauksen kosteusmuodonmuutokset huomioon ottava jäykkyyden kaava kuvaa myös aiempien sahatavaran jäykkyystutkimusten havaintoja. VTT:n koetalossa Espoossa on 12 NR-rakennetta pitkäaikaiskuormituskokeessa. Rakenteiden kuormituksena oli lähes kaksi vuotta omapainokuormitus ja rakenteista seurattiin omapainokuormituksen, käyttöolojen ja kosteusmuodonmuutosten aiheuttamia taipumamuodonmuutoksia. Koetalon yläpohjan käyttöolot noudattelivat selväpiirteisesti ulkotilan suhteellisen kosteuden ja lämpötilan vuorokausivaihteluita. Rakenteen osien kosteusmuodonmuutoksien aiheuttamalle taipumalle johdetaan kosteusmuodonmuutoksen funktiona lauseke, joka selittää mm. alapaarteen mahdollisen kohoamisen lämmöneristetyssä yläpohjassa. Syksyllä 1985 asennetun kuormituksen jälkeen koetalon yläpohjan rakenteiden jännitystila vastasi normaalin lumikuorman aiheuttamaa jännitystilaa. Mitattujen taipumien muutoksiin sovitettiin erilaisia virumakäyriä. Virumakäyrä, jonka muuttujana on ajan kuutiojuuri, kuvaa hyvin NR-rakenteiden lyhytaikaisen lumikuorman aiheuttamaa virumaa. Kunkin ristikkotyypin virumakäyrä oli hyvin samanlainen. Viruma muodostui logarimetrisesti ja suurin osa rakenteen taipumamuodonmuutoksen virumasta tapahtui kuormituksen alussa. Lisäksi tarkastellaan hetkellisten koekuormitusten avulla NR-rakenteiden sauvojen ja liitosten jäykkyyden hajonnan, tuen painuman ja hetkellisen kuormituksen viruman vaikutuksia rakenteen taipumamuodonmuutokseen.

The effect of timber length on time-of-flight acoustic longitudinal measurements was investigated on the structural timber of four Spanish species: radiata pine (Pinus radiata D. Don), Scots pine (Pinus sylvestris L.), laricio pine (Pinus nigra Arn.), and maritime pine (Pinus pinaster Ait.). Time-of-flight longitudinal measurements were conducted on 120 specimens of dimensions 90 × 140 mm using three commercially available acoustic instruments (Sylvatest Duo, USLab, and Microsecond Timer). Time-of-flight data were initially obtained from the full-length (4 m) specimens, and then from the specimens cut to 3, 2, and 1 meter in length by successively cutting off 0.5 m from each end. The acoustic longitudinal velocity of the timber specimens of different lengths was also measured using a resonance-based acoustic method. The apparent acoustic longitudinal velocity for all species increased linearly as the timber length decreased from 4 to 1 meter. Acoustic velocity determined from time-of-flight data was significantly higher than the acoustic velocity determined using the resonance method, indicating systematic measurement errors associated with the time-of-flight instruments. Empirical models were developed for the relationships between time-of-flight measurements on timber specimens and timber lengths in the range of 1 to 4 m. Finally, a procedure was proposed to correct the time-of-flight data.

Three samples of sawn Radiata pine (Pinus radiata D. Don) timber, consisting of 150 pieces with dimensions of 80 mm x 120mm x 2400mm, 80 pieces with dimensions of 150mm x 200mm x 4500 mm, and 75 pieces with dimensions of 150mm x 250mm x 5600 mm, were visually graded according to the Spanish standard UNE 56544 (2011) to analyze the influence of visual grading requirements on both the grading yield and mechanical properties. The resulting percentages of the rejected pieces stood at 19 and 28% for 150 x 200mm and 150 x 250mm cross - section pieces, respectively. That percentage increased to 73% for 80 x 120 mm cross - section pieces. The grading yield and mechanical properties were then analyzed to determine the influence of warp defects. Three different criteria for limiting warp defects were considered, reducing the standard specifications. The modulus of elasticity, bending strength, and density were obtained. The results concluded that loosening specified requisites improves the visual grading output in the smallest cross-section, with no significant reduction in themechanical properties. A proposal for a less rigorous specification of twist defects in the Spanish visual grading standard has been introduced.