Search

publishedVersion

acceptedVersion

Osallistumiseen kasvattaminen on keskeinen, läpi elämän jatkuva sosialisaation haaste. Konkreettinen osallistumiseen kasvattamisen keino on tekstin yhteinen tuottaminen kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa, mitä tässä tapaustutkimuksessa tarkastelemme kahdessa ryhmässä: 1) uusiin työkäytänteisiin keskittyvässä henkilöstökoulutuksessa ja 2) työelämään valmentavassa mielenterveyskuntoutuksessa. Tutkimusmenetelmänä on keskustelunanalyysi, jonka avulla yhtäältä selvitämme, miten osallistumista pyritään edistämään tekstin yhteisen tuottamisen avulla. Toisaalta tarkastelemme tämän tavoitteen toteutumista käytännössä kysyen, millaisia osallistumisen mahdollisuuksia ja rajoitteita tekstin avulla osallistaminen faktuaalisesti tuo vuorovaikutukseen. Analyysimme viittaa osallistamispyrkimysten ja todellisen osallistumisen väliseen jännitteeseen. Henkilöstökoulutuksessa tekstin yhteinen tuottaminen näyttää edistävän osallistumista, mikä ilmenee osallistujien tavassa jatkaa toistensa aloittamia lauseita sisällöllisesti ja syntaktisesti sekä pyrkiä yhteistoiminnassa saattamaan ajatukset dokumentointikelpoiseen muotoon. Kirjoittamistoiminnan kannalta tuotettavan tekstin yhteisen omistajuuden säilyttäminen on silti haasteellista, mikä asettaa osallistumiselle myös rajoitteita. Mielenterveyskuntoutuksessa tavoitteiden ja käytännön välinen jännite on erityisen selkeä, mikä haastaakin kehittämään tässä kontekstissa paremmin toimivia yhteiskirjoittamisen käytäntöjä. Yhteisöllisten tekstikäytänteiden hallinta ei synny vain kirjoitusmahdollisuuden tarjoamisesta, vaan sitä on tuettava pedagogisin ratkaisuin. peerReviewed

Miten vankeusrangaistusta suorittavat miehet kertovat isyyden merkityksestä ja isyyteen liittyvistä tunteista? Isyyteen liittyvät tunteet jakautuvat miesten puheessa voimaa antaviin ja voimaa vieviin tunteisiin. Haastattelututkimuksen tuottama isyyskerronta kietoutuu tiiviisti laajempiin isyyden kulttuurisiin ihanteisiin. Research on fatherhood among fathers serving custodial sentences Finland is a neglected topic. In this article we contribute to flling this gap by investigating the meanings imprisoned fathers attribute to their fatherhood and the emotions evoked by the combination of imprisonment and fatherhood. Interviews (N=14) were conducted in a Finnish closed prison and in open custodial institutions. The data were analyzed using qualitative content analysis. The analysis yielded two categories of emotions: giving strength and the loss of strength. The fathers’ strong emotional talk projected an image of fatherhood as a powerful and important issue in a man’s life. It also seems that despite the many emotional tensions related to being a father and serving a prison sentence, the fathers’ talk about their fatherhood was tightly bound to the cultural ideal of ‘good father’ peerReviewed

publishedVersion

publishedVersion Non

Neste artigo, nos perguntamos se o pensamento de Paulo Freire teve alguma influência na Finlândia. Existe uma tradição reconhecido da pedagogia freiriana neste país nórdico? Para responder a esta pergunta, traçamos a trajetória do recepção do pensamento de Freire nas últimas décadas. Concluímos finalmente que embora seu impacto direto não tenha se generalizado, houveram múltiplas e importantes conexões e repercussões. Em termos gerais, vale a pena ressaltar que a crucial renovação do sistema educacional finlandês, que ocorreu desde o final dos anos 1960, foi contemporâneo ao espírito freiriano de justiça social e educacional. Nossa contribuição é histórica e teórica em sua abordagem e metodologia. É baseada em uma revisão aprofundada da literatura educacional finlandesa desde o início dos anos 1970 até os anos 2000. Para nos ajudar na busca de exemplos da presença de Freire no discurso pedagógico finlandês, também utilizamos nossos contatos com educadores de adultos na Finlândia. Por fim, também recorremos a nossos trabalhos anteriores sobre o assunto.

publishedVersion Non

The survey was conducted in Tampere, Finland, as part of Bachelor’s thesis and in cooperation with the Välitä project . The aim was to examine the role of the support group Selvi- ytyjät 2012/13 in the recovery of women victims of child sexual violence and abuse. What contributed to the recovery and what was the crucial difference from other available forms of support? In this qualitative research four semi-structured inter- views with the participants and two with the instructors of the group were carried out. Additional material consists of one written entry on the role of the group for recovery of the participant and six feedback-questionnaires. The analysis is based on trauma theory and psychodrama conceptualisations. The results showed that the psychoeducation about trauma and sexual violence, learning the skills of arousal reg- ulation, and processing of trauma memories through con- frontation in psychodrama all contributed to the recovery of the participants. The peer support, which was professionally guided in order to prevent re-traumatisation, was the crucial difference from other forms of support available. publishedVersion

publishedVersion Non

Digitalisaatio on muokannut finanssialan palvelu- ja työprosesseja sekä asiakkaille tarjottuja palveluja ja tuotteita. Finanssiala on kulkenut työn digitalisaation edelläkävijänä, joten se on tärkeä tutkimuskohde. Tässä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin 2010-luvulla tehtyä finanssialan työprosessia ja työtä koskevaa tutkimusta. Havaitsimme, että julkaistut tutkimukset raportoivat merkittävistä muutoksista työprosessissa sekä työntekijöiden polarisaatiosta finanssialalla, mutta tutkimukset antavat toistaiseksi keskenään ristiriitaisia havaintoja esimerkiksi työn autonomian kehityksestä. Työn sisältöjen muutoksiin ovat vaikuttaneet toimialan rakenteelliset tekijät ja asiakaskäyttäytymisen muutos. Digitalisaatiota hyödynnetään tiedon ja asiakassuhteiden hallinnassa sekä työprosessien tehostamisessa. Työn muuttuessa moniosaamisen ja digitaalisten taitojen vaatimus on kasvanut, mikä vaatii työntekijöiltä uudistuskykyä ja itseohjautuvuutta. Tämän kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat digitaalisen kompetenssin olevan keskeinen uusi osaamisalue finanssialan työssä.

publishedVersion Non

publishedVersion Non

publishedVersion

publishedVersion

publishedVersion

publishedVersion

Ranskalainen taloustieteilijä Thomas Piketty julkaisi vuonna 2013 teoksen Le capital au XXI siècle. Teos ilmestyi englanniksi vuotta ja suomeksi kolmea vuotta myöhemmin nimellä Pääoma 2000-luvulla (Piketty 2013, 2014 ja 2016; tiivis suomenkielinen esittely järkälemäisestä kirjasta ks. Roine 2014 ja kriittisempi analyysi ks. Kosonen 2015). Teoksessa Piketty teki taloushistoriallista tutkimusta taloudellisen eriarvoisuuden kehityksestä Euroopassa ja USA:ssa aikaisempaa vakuuttavammalla laajaan kansainväliseen yhteistyöhön perustuvalla aineistolla. Tulos oli tunnetusti, että eriarvoisuus oli 1900-luvulla vähentynyt mutta alkanut viime vuosikymmeninä kasvaa niin, että ollaan päätymässä takaisin 1800-lukua leimanneeseen suuren eriarvoisuuden aikakauteen.

Tässä artikkelissa tarkastellaan yliopiston opettajien kokemuksia digitaalisen opetusteknologian vaikutuksista heidän asiantuntijuuteensa ja ammatti-identiteettiinsä. Identiteetti määritellään jatkuvaksi identiteettityöksi, jonka avulla opettaja pyrkii muodostamaan ja ylläpitämään mielekästä ja koherenttia käsitystä itsestään sekä asiantuntijuudestaan. Aineisto kerättiin temaattisin yksilö-, pari- ja ryhmähaastatteluin. Sisällönanalyysin avulla aineistosta muodostettiin kaksi opettajien toimintaympäristön muutosta kuvaavaa kategoriaa sekä kaksi roolikategoriaa. Toimintaympäristön muutokset nimettiin epävarmuutta tuottavaksi toimintaympäristöksi sekä opettajan työtä tukevaksi toimintaympäristöksi. Opettajien roolikategoriat jaettiin etääntyneeseen opettajuuteen ja epäopettajuuteen, jotka kuvaavat opettajien ammatillisen identiteettityön muutoksia ja siihen liittyviä kipupisteitä. Kipupisteet liittyvät omaa osaamista koskevaan epävarmuuteen,käytössä olevien vuorovaikutuskeinojen vähentymiseen sekä tunteeseen työn merkityksellisyyden vähenemisestä. Lisäksi opetustilanteiden toimijuuden siirtyminen yhä enemmän digitaaliselle teknologialle lisäsi epävarmuuden tunnetta. Tulosten perusteella voidaan todeta, että digitaalisen opetusteknologian lisääntynyt käyttö haastaa opettajien asiantuntijuuden, mikä on voimistanut tarvetta ammatti-identiteetin uudelleenmuokkaamiselle. Tämän tutkimuksen tulokset auttavat opettajia kehittämään asiantuntijuuttaan sekä hahmottamaan paremmin tulevaisuudessa tarvittavaa ammatti-identiteettiä, jonka keskiössä on digitaalisten teknologioiden osaaminen ja niiden käytön hallinta. Käytännön taitojen lisäksi opettajat tarvitsevat tukea ja välineitä uudenlaisen identiteetin rakentamiseen. publishedVersion

publishedVersion

acceptedVersion

publishedVersion

Pikettyn tilannearvio on, että viimeksi kuluneiden neljän vuosikymmenen aikana ihmiskunnan käytettävissä olevat resurssit ovat kasvaneet sekä absoluuttisesti että henkeä kohden. Tämä on näkynyt myös köyhyyden vähenemisenä, eliniänodotteiden pidentymisenä ja yleisenä vaurastumisena. Vaurastuminen on kuitenkin ollut kaukana tasa-arvoisesta. Sen sijaan se on noudattanut ns. elefanttikäyrää, jossa elefantin ylös nostetun kärsän muodostavat hyvin toimeen tulevat rikkaat (kaikkien maiden rikkain 1 % tulonsaajista on ominut 27 % kasvusta) ja kaarella olevan selän heikoiten toimeen tuleva puolikas kaikkien maiden tulonsaajista (joka sekin on onnistunut hankkimaan yhteensä 12 % kasvun hedelmistä). Väliin jäävien elefantin niskan seudun muodostavien ala- ja keskiluokkaisten tulonsaajien 49 % sen sijaan on jäänyt vähemmälle (sen tulojen kasvuprosentti on ollut noin 40 %, kun se köyhien tapauksessa on ollut 80–120 % ja rikkaiden tapauksessa 160 % seutuvilla; Piketty 2020, kuvio I.5). Kuten jo Pikettyn edellisestä kirjasta (2014) muistetaan, tämä kehitys on murtanut 1900-luvun suurta tasa-arvon lisääntymisen linjaa ja uhkaa viedä meidät takaisin 1800-luvun maailmaan, jonka niukoissa oloissa eläviä perintöjen havittelijoita sellaiset kirjallisuuden klassikot kuin Dostojevski, Balzac ja Austin kuvasivat. Ellei tätä räikeän eriarvioisuuden ja epätoivon maailmaa haluta takaisin, on tarpeen toimeentuloerojen pikainen tasaus.