Search

nonPeerReviewed

Based on representative firm-level data for the three countries Austria, Germany, and Switzerland, we investigate the effects of energy-related regulations, taxes, voluntary agreements, and subsidies on the creation of green energy products, and analyze through which channels policy affects green product innovation and which factors mediate the observed effects. Policy may affect green product innovation by directly stimulating the supply of green products/services, or more indirectly by stimulating the demand for green products/services. Our data set allows us to distinguish between the two channels, which improves our understanding of the frequently observed positive net effect of policies. Controlling for the demand-side effect, taxes and regulations are negatively related with green product innovation. Hence, if taxes and regulation do not trigger additional demand, they decrease the propensity to innovate. These effects are ameliorated for technologically very advanced firms and for firms with a high level of financial awareness. Subsidies and (partly) voluntary agreements are positively related with green product innovation. peerReviewed more...

This dissertation consists of introduction chapter and five empirical studies on European intellectual property rights institutions. Chapters 2, 3 and 4 are micro-level studies and the perspective shifts to macro-level in Chapters 5 and 6. Chapters 2, 3, 5 and 6 analyze two-tiered patent systems and Chapter 4 focuses on design rights. Chapter 2 analyzes the choice between patent and utility model protection among German firms. The results indicate that larger firms are more likely to use both protection methods and that a short life cycle of products and services is associated with an increased likelihood to use utility models. Chapter 3 analyzes the role of utility models in patent filing strategies. It is documented that most European utility models are used to protect inventions only nationally. The study provides suggestive evidence that utility models play also a role in international patent filings. The results indicate that patent filings at European Patent Office (EPO) with national utility model priority filings are of lower quality than those with patent priorities. Chapter 4 analyzes the role of design rights in competition and innovation in the Finnish sauna heater industry. We document events, which provided the industry participants with learning opportunities about the scope of design rights. Evidence suggests that the scope of design rights evolved dynamically as more designs were introduced and that uncertain design rights may have fostered entrepreneurial optimism. Chapter 5 analyzes the effect on aggregate patenting activity when a country shifts from a two-tiered patent system to a single-tiered patent system. Using synthetic control method it is found that the abolition of the Dutch short-term patent system did not cause a constant decrease in the level of patenting. Chapter 6 analyzes the sorting induced by two-tiered patent systems in European countries. Second tier patents are chosen for more marginal inventions and more often by individual applicants in comparison to regular patents. The ratio of second tier patents to regular patents is highest in technology fields in which the average quality of inventions protected with regular patents is lowest. The evidence regarding quality differences between regular patents in single-tiered and two-tiered patent systems is ambiguous. Although there still exists no evidence that two-tiered patent systems boost innovation activity in advanced economies, this thesis has demonstrated that a two-tiered patent system may serve as a screening instrument. The main implication is that future patent research should take into account second tier patents or, at least, be explicit whether they are included in patent statistics or not. more...

Context: To keep the competitive advantage and adapt to changes in the market and technology, companies need to innovate in an organised, purposeful and systematic manner. However, due to their size and complexity, large companies tend to focus on the structure in maintaining their business, which can potentially lower their agility to innovate.Objective:The aims of this study are to provide an overview of the current research on innovation initiatives and to identify the challenges of implementing those initiatives in the context of large software companies.Method: The investigation was primarily performed using a systematic mapping approach of published literature on corporate innovation and entrepreneurship, which was then complemented with interviews with four experts with rich industry experience.Results: Our mapping study results suggest that, there is a lack of high quality empirical studies on innovation initiative in the context of large software companies. A total of 7 studies are conducted in the context of large software companies, which reported 5 types of initiatives: intrapreneurship, bootlegging, internal venture, spin-off and crowdsourcing. Our study offers three contributions. First, this paper represents the map of existing literature on innovation initiatives inside large companies. The second contribution of this paper is to provide an innovation initiative tree. The third contribution is to identify key challenges faced by each initiative in large software companies.Conclusions: At the strategic and tactical levels, there is no difference between large software companies and other companies. At the operational level, large software companies are highly influenced by the advancement of Internet technology. In addition, large software companies use open innovation paradigm as part of their innovation initiatives. We envision our future work is to further empirically evaluate the innovation initiative tree in large software companies. More practitioners from different companies should be involved in the future studies. more...

Kiinnostus biohiiltä kohtaan lisääntyy jatkuvasti, sillä biohiili tarjoaa taloudellisia ja ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja. Biohiiltä on tutkittu Suomessa noin kymmenen vuotta, mutta vasta viime aikoina sen taloudellinen kannattavuus on tunnistettu. Aikaisemmat biohiileen liittyvät tutkimukset ovat keskittyneet lähinnä pyrolyysiprosessiin, biohiilen ominaisuuksiin sekä biohiilen potentiaalisten käyttökohteiden tutkimiseen. Biohiilen markkinatilannetta ei ole vielä Suomessa tutkittu, lukuun ottamatta biohiilen käyttöä energiantuotannossa (biohiilen poltto), mikä on kuitenkin rajattu tästä tutkimuksesta. Tämän työn tarkoitus on tutkia biohiilen käytön nykyistä tilannetta ja sen tulevaisuuden näkymiä Suomessa, sekä tunnistaa tekijöitä jotka edesauttavat biohiilen käyttöönotossa. Lisäksi tarkoitus on tunnistaa haasteita ja mahdollisuuksia liittyen erilaisiin biohiilisovelluksiin. Tutkimusmetodiksi valittiin laadullinen tutkimus, joka toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Yhteensä kymmenen asiantuntijaa osallistui tutkimukseen ja heitä haastateltiin kesä-elokuussa 2017. Tutkimuksessa selvisi, että biohiilimarkkinat Suomessa ovat alkaneet muodostua ja yritykset ovat löytäneet useita taloudellisesti kannattavia tapoja hyödyntää biohiiltä. Tällä hetkellä Suomessa on käynnissä tai käynnistymässä useita biohiileen liittyviä projekteja, joissa biohiiltä kokeillaan eläintuotannossa, viljelyssä, kaupunkialueilla, maanparannuksessa ja puutarhasektorilla. On ennustettu, että tulevaisuudessa biohiili tulee olemaan merkittävässä asemassa puutarhasektorilla ja viherrakentamisessa. Erityisesti biohiilen käyttö kompostoinnissa, viherkatoilla, kasvihuoneissa, kasvualustoissa, suodatuksessa ja huleveden hallinnassa nostettiin esille. Tutkimuksessa selvisi, että biohiilen käyttöönottoa edistävät erityisesti sen taloudellinen kannattavuus ja paikallisesti saavutetut hyödyt. Biohiileen käyttöönottoa hidastavia tekijöitä ovat esimerkiksi vähäiset käytännön tutkimustulokset, biohiilen vaihteleva laatu, tietoisuuden puute, biohiilen määritelmien moninaisuus, biohiilen valmistajien rahoituksen puute, sekä puute kehittyneestä ja kohtuuhintaisesta biohiilen tuotantoteknologiasta. Biochar applications are attracting considerable attention as they offer economically feasible and environmentally sustainable solutions. Biochar has already been researched in Finland for around a decade but only recently its economic potential has been discovered and the market of biochar has started to emerge. Previous research has mainly focused on the pyrolysis-process, characterisation of biochar and potential applications, rather than analysing biochar’s market and economic potential. Thus, the aim of this study is to fill the existing knowledge gaps by exploring the current state and future perspectives of biochar in Finland through investigation of the main driving factors, challenges, and opportunities for various biochar applications. The data in this qualitative study was collected through thematic, semi-structured interviews. In total ten experts in the biochar field were interviewed during June-August 2017. According to the research findings, several biochar applications have a significant potential in Finland and the market is estimated to grow in the upcoming years. Currently, there are ongoing projects and experiments in the following biochar applications: cultivation, animal agriculture, soil and gardening, and urban areas. The research findings suggest that in the future biochar will achieve a strong position in the gardening and green building sectors, in particular in composting, green roofs, seedbeds, filtering and managing storm water and urban runoff. Research findings indicate that application-specific drivers such as economic feasibility and local benefits drive biochar market development. On the other hand, lack of practical research results, varying quality and type of biochar, low public awareness, broad and unclear definition of biochar (“biohiili”), lack of external funding for biochar producers, and the need for sophisticated yet affordable biochar production technology are indicated as the main challenges influencing the adoption of biochar. more...

Journalismin alalla toimivat yritykset ovat joutuneet pohtimaan ansaintalogiikoitaan ja toimintatapojaan uudelleen viimeisten vuosikymmenten aikana. Toiminnan uudistamisessa ovat olleet apuna mediainnovaatiot, joita on nähty suomalaisellakin journalismin kentällä. Osa niistä on saanut alkunsa Helsingin Sanomain Säätiön järjestämässä Uutisraivaaja-kilpailussa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisena suomalaisen journalismin kentän innovatiivisuus nähdään Uutisraivaaja-innovaatiokilpailuun osallistuneiden keskuudessa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin kilpailun merkitystä journalismin kentällä sekä sen vaikutuksia osallistuneiden työuriin ja uralla etenemiseen. Tutkimusaineisto oli kaksiosainen: monivalintakysymyksiä ja avoimia kysymyksiä sisältävään kyselylomakkeeseen vastasi 28 Uutisraivaaja-kilpailuun osallistunutta ja teemahaastatteluihin osallistui viisi voittajajoukkueiden journalistia. Aineisto analysoitiin yksinkertaisen tilastollisen tulkinnan, sisällön erittelyn sekä sisällönanalyysin keinoin. Tutkimukseni osoitti, että suomalaisen journalismin kentän innovatiivisuudessa olisi paljon parannettavaa. Turvallisuushakuisuuteen, konservatiivisuuteen ja varovaisuuteen kallistuvalla kentällä ongelmana näyttävät olevan etenkin asenteet ja resurssit, kuten kiire, rahan puute ja kalliit teknologiat. Tilanteessa nähdään kuitenkin toivoa. Mediataloihin on palkattu koodareiden kaltaisia osaajia, joita ei ole tyypillisesti nähty journalismin alalla. Kentän avaaminen muiden alojen osaajille nähtiinkin merkityksellisenä asiana innovatiivisuuden lisäämisessä. Vastaajat olivat yhtä mieltä siitä, että alan innovatiivisuuteen kannattaa panostaa. Lähes kaikki kilpailuun osallistuneet pitivät Uutisraivaajaa tarpeellisena. Kilpailun todettiin olevan rahoitusta tarjoava piristysruiske muuten vaikeassa kentässä. Monet voittajat kokivat saaneensa kilpailun myötä yhteisön tunnustuksen idealleen. Ideoiden validointi nähtiinkin yhtenä kilpailun merkittävimmästä annista. Kilpailun vaikutus osallistujien työuriin ja uralla etenemiseen oli melko vähäinen. Vaikutus näkyi enemmän innovaation tuomana lisäarvona: uskona omaan tekemiseen, itseluottamuksena ja uusina näkökulmina. Omille innovaatioille oli ladattu suuriakin henkilökohtaisia tavoitteita. Toteutuessaan ne voivat vaikuttaa tulevaisuudessa myös työuriin. Kilpailun vaikutus uralla etenemiseen koettiin olevan suurempi alalla ylipäänsä kuin henkilökohtaisesti. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että suomalaisella journalismin kentällä kannattaisi tehdä enemmän rohkeita ja yllättäviäkin kokeiluja. Myös asenneilmapiirin tulisi olla sallivampi virheitä ja epäonnistumista kohtaan. more...

Sekä Suomi että Viro ovat viime vuosikymmeninä rakentaneet omaa tarinaansa tietoyhteiskuntina ja tietoteknologian edelläkävijämaina. Kilvoittelu on sparrannut kilpakumppaneita ja luonut synergiaetuja. nonPeerReviewed more...

3D-tulostus ei ole aivan uusi asia, mutta laajempaan tietoisuuteen ala on noussut vasta viime vuosina. Tällä hetkellä 3D-tulostusta hyödynnetään paljon teollisuuden eri aloilla, kuten esimerkiksi lääketieteessä ja teollisessa muotoilussa, mutta tulostimien hintojen laskettua merkittävästi viime vuosina on niiden pienimuotoinen käyttö lisääntynyt myös tavallisen kuluttajan harrastevälineenä. Mutta mitä 3D-tulostus käytännössä tarkoittaa ja millainen on alan tilanne nyt ja tulevaisuudessa? nonPeerReviewed more...

The growing influence and decision-making capacities of Autonomous systems and Artificial Intelligence in our lives force us to consider the values embedded in these systems. But how ethics should be implemented into these systems? In this study, the solution is seen on philosophical conceptualization as a framework to form practical implementation model for ethics of AI. To take the first steps on conceptualization main concepts used on the field needs to be identified. A keyword based Systematic Mapping Study (SMS) on the keywords used in AI and ethics was conducted to help in identifying, defying and comparing main concepts used in current AI ethics discourse. Out of 1062 papers retrieved SMS discovered 37 re-occurring keywords in 83 academic papers. We suggest that the focus on finding keywords is the first step in guiding and providing direction for future research in the AI ethics field. more...

This title is published in Open Access with the support of the University of Helsinki. The field of public participation is developing fast, with phenomena such as citizen science and crowdsourcing extending the resource base of research, stimulating innovation and making science more accessible to the general population. Promoting public participation means giving more weight to citizens and civil society actors in the definition of research needs and in the implementation of research and innovation. As yet, there is limited understanding of the implications of widespread use of public participation and as a result, there is a risk that it will become a burden for research and an obstacle to bridging the gap between research and society. This volume presents the findings of a three-year international study on innovative public participation. The resulting work studies the characteristics and trends of innovative public participation through a global sample of 38 case studies. It provides theoretical generalisations on the dynamics of public participation, suggestions for an evaluation framework and clear empirical examples of how public participation works in practice. Illustrated by best practice cases, the authors identify characteristics which contribute to successful public participation. The book is aimed primarily at scholars and practitioners of public participation, as well as research managers, policy makers and business actors interested in related issues. There is also a secondary market for students and scholars of European governance studies, sociology and political sciences. more...

Knowledge management (KM) is a widely-used term in management science of 2000’s. The key essence of KM can be coined e.g. as a “purposeful management of activities and processes for leveraging knowledge to keep and improve competitive positioning by using well individual and collective knowledge resources of the firm and its stakeholders” (CEN, 2004). Majority of the KM discussion and research has focused on recognition, expression and dissemination of knowledge as it manifests itself in the present day of an organization. Research has focused on tangible knowledge artefacts such as Patents, Utility models, Trademarks, Licenses. The processes of creation and maintenance of knowledge are used more often by companies as protective measures rather than as dynamic tools for new value creation. Furthermore, the concepts and practices of futures research and anticipation are rarely studied as vital parts of KM. The paper at hand studies the views and strategies of Small- and Medium-sized companies in Finland in their reach for managing present and future-related knowledge by means of qualitative research. The authors propose a double-dichotomy framework of alternative approaches and dimensions for KM. The framework is derived from the analysis of material collected by semistructured interviews with the people responsible for KM processes in 10 companies. Authors also point out the needs for further research on the field. peerReviewed more...

As a governance perspective, transition management views the engagement of a wide variety of stakeholders in policy development as a necessary element in furthering sustainability through enhanced social learning. Yet as a literature it has paid relatively little attention to public consultation on socio-technical change. Here we set transition management in the context of longstanding debates in science and technology studies, technology assessment and deliberative democracy. Empirically, we use national survey data on Finnish public opinion of state support for future transport options. Showing how transport practices and attitudes to transport innovation policy vary with both demography and geography, we argue that these differences have implications for policy legitimacy. We suggest that, both given and despite the practical difficulties of deliberative democracy, use of participative opinion surveying to better understand social groups with needs and interests that differ from national averages, may help to enhance policy legitimacy and hence the success of transition management. more...

Innovatiivisilla julkisilla hankinnoilla voidaan luoda kysyntää yritysten kehittämille uusille tuotteille ja palveluille ja niiden avulla voidaan parantaa julkisten palveluiden tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Julkisten hankintojen huomattava mittakaava, 35 miljardia euroa vuodessa, tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia löytää parempia ratkaisuja yhteiskunnallisiin tarpeisiin ja vauhdittaa innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä, kaupallistumista ja leviämistä. Tässä selvityksessä tarkastellaan innovatiivisten julkisten hankintojen mahdollisuuksia eri toimialoilla ja eri tyyppisissä hankinnoissa. Johtamisen ja seurannan mahdollistamiseksi esitetään ehdotus innovatiivisten hankintojen määritelmästä, joka korostaa sekä hankinnan kohteena olevan ratkaisun uutuutta että uuden ratkaisun käyttöönoton avulla saavutettavia vaikutuksia julkisten palveluiden kehittämiseen. Raportissa tehdään myös katsaus tulos- ja vaikuttavuuslähtöisten hankintojen käytäntöihin, esimerkkeihin ja toteutusmahdollisuuksiin. Lopuksi tarkastellaan innovatiivisten hankintojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden sekä yritysvaikutusten arvioinnin problematiikkaa. more...

Innovatiivisilla julkisilla hankinnoilla voidaan luoda kysyntää yritysten kehittämille uusille tuotteille ja palveluille ja niiden avulla voidaan parantaa julkisten palveluiden tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Julkisten hankintojen huomattava mittakaava, 35 miljardia euroa vuodessa, tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia löytää parempia ratkaisuja yhteiskunnallisiin tarpeisiin ja vauhdittaa innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä, kaupallistumista ja leviämistä. Tässä selvityksessä tarkastellaan innovatiivisten julkisten hankintojen mahdollisuuksia eri toimialoilla ja eri tyyppisissä hankinnoissa. Johtamisen ja seurannan mahdollistamiseksi esitetään ehdotus innovatiivisten hankintojen määritelmästä, joka korostaa sekä hankinnan kohteena olevan ratkaisun uutuutta että uuden ratkaisun käyttöönoton avulla saavutettavia vaikutuksia julkisten palveluiden kehittämiseen. Raportissa tehdään myös katsaus tulos- ja vaikuttavuuslähtöisten hankintojen käytäntöihin, esimerkkeihin ja toteutusmahdollisuuksiin. Lopuksi tarkastellaan innovatiivisten hankintojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden sekä yritysvaikutusten arvioinnin problematiikkaa. more...

Tässä Pro Gradu -tutkielmassa tutkitaan miten käyttäjälähtöisiä innovaatioita voi hyödyntää videopeleissä esiintyvien käytettävyysongelmien selvittämisessä coping-keinona. Lisäksi käsitellään käyttäjälähtöisten innovaatioiden vaikutusta pelien käyttökokemukseen. Aihe on tärkeä erityisesti peliteollisuudelle, sillä useat peliyhtiöt ovat antaneet pelaajille mahdollisuuden muokata pelejä tietyiltä osin luomalla modifikaatioita, (engl. modification, mod) joilla voidaan vaikuttaa pelin ulkoasuun, mekaniikkaan ja sisältöön. Pelikehityksen jatkaminen lisäsisällön luomisella peliyhteisössä on nykyään merkittävä osa pelikulttuuria, joten peliyritysten on tärkeää ymmärtää sen sisältämät mahdollisuudet ja uhat. Tutkielman rakenne sisältää katsauksen aiheeseen liittyvään olemassa olevaan kirjallisuuteen sekä empiirisen osuuden. Kirjallisuuskatsauksessa perehdytään coping-keinoihin, käytettävyyteen ja käyttökokemukseen sekä käyttäjälähtöisiin innovaatioihin. Tämän jälkeen empiirisessä osuudessa käydään läpi tutkimusdatan kerääminen haastattelukysymyksillä, datan analysointi temaattisella analyysillä ja tulosten esittäminen teemoittain. Teemoiksi määritettiin pelikokemuksen osa-alueita, joilla todettiin olevan merkittävä vaikutus käyttökokemukseen, eli suorituskyky ja käytettävyys, sisältö ja estetiikka. Lisäksi jokaiseen teemaan voidaan vaikuttaa modifikaatioilla, jolloin niiden vaikutusta käyttökokemukseen voidaan voimistaa. Tulosten perusteella käyttäjä- lähtöisiä innovaatioita käytetään usein käytettävyysongelmista selviämiseen, mutta ne myös parantavat pelien käyttökokemusta yleisellä tasolla. Lopuksi käydään läpi pohdintaa tutkimustulosten merkityksestä ja esitetään mahdollisia jatkotutkimusaiheita. This master’s thesis studies how user-driven innovations help players to cope with usability problems in video games. Additionally, the effect of user-driven innovations on the user experience is covered. The topic is important for the game industry, as several game companies have given the opportunity for the players to modify their games with modifications, that can alter the games visual appearance, mechanics and logic, as well as content. Continuing the game development further in the gaming community has become a major part of the gaming culture. Therefore, it is important for the gaming companies to understand the opportunities and threats that lie beneath this phenomenon. The thesis consists of a literature review from the existing literature on coping, usability, user experience and user-driven innovations, and an empirical study. In the empirical study, the methodology for interviewing players is presented, along with the explanation of thematic analysis used for interpreting the interview data. Themes chosen based on the interview data were performance and usability, content, and aesthetics. Each theme is a fundamental part of the gaming experience and their effect on user experience can be further amplified with user-driven innovations. The results of the research indicate that user-driven innovations are often used by the players to cope with usability issues, but also they tend to improve the overall user experience as well. Finally, the thesis concludes with a discussion on the results and their meaning and possible topics for future research are presented. more...

This thesis asks the question “What is the role of journalism in social innovation?” It explores how journalism is redefined when it engages in the creation of “the new” in society. The study analyzes four cases of journalism-related social innovation in two countries – the USA and Finland: a contentious national media event; crowdsourcing for legislation; a series of dialogic innovation workshops in Finland; an environment of data-based civic innovation in the USA. Social innovation is defined as innovations that work in meeting social goals. In literature and the contemporary discussion on the crisis of journalism, innovation is required to restore journalisms’ legitimacy and financial sustainability. Simultaneously, innovations that affect and challenge journalistic work increasingly emerge from outside the newsrooms. Despite the potential for mutually beneficial co-operation, professional journalism is either absent, or a passive observer, in these environments. Journalism risks losing relevance and trust in the grassroots of society, as was exemplified during the presidential election in the USA and the Brexit referendum in the UK in 2016. This thesis argues that journalism is increasingly required to operate in flexible roles in networks of social innovation. The thesis suggests various emerging practices available for journalists to collaborate in these environments. It also introduces the type of dialogic journalism to understand how journalism can participate in networks of social innovation. The thesis characterizes dialogic journalism by co-creating solutions for social problems across organizational borders. Strong innovative dialogue appears to emerge in environments of physical proximity among people from diverse organizational backgrounds. The argument is that holding spaces are the social structures in which open-ended and non-judgmental dialogue among journalists and the former audience can take place. In these spaces, the making of meaning is not only rational but also social, emotive and corporeal. Journalists are invited to temporarily abandon their position as disinterested observers of events. Research on innovation in journalism has focused on technology-driven, newsroom led innovation. Consequently, the role of journalism in social innovation has been largely reactive. This thesis introduces a way of thinking about innovation as a dialogue over organizational and professional boundaries. The relevance of the findings to journalism theory is analyzed through the research theme of participatory journalism. The thesis argues that Bohm’s (1996) dialogue, although challenging and seldom accomplished in its pure form, is compatible with the ideals of journalism, for which the participatory journalism movement calls. Traditionally, participatory journalism is viewed as citizens’ participation to journalistic projects initiated by newsrooms. This study suggests an inverted model: that professional journalists could also seek to contribute to journalism-related innovations in collaboration with the civil society. The findings are critically reflected against professional journalism’s ideology of objectivity. The findings question the relevance of the journalists’ role as an “objective” outsider, in an era when journalistic work requires openness to professional and personal change. Suspension of professional roles and judgment may be a requirement for learning. Furthermore, through dialogue, journalists can also learn new practices of innovation and overcome resistance to change in newsrooms. more...

Innovaatiot ja niiden johtaminen ovat nousseet keskeiseksi keinoksi yritysten ja organisaatioiden uudistumiseen. Innovaatioihin liitetään usein uusien teknologioiden tuomat mahdollisuudet. Erittäin oleellista innovaatioiden toteutumisen kannalta ovat yritysten innovaatiokulttuuri ja innovaatiojohtaminen, jotka lähtevät niissä toimivista ihmisistä. Metsäteollisuus on viimeisten viidentoista vuoden aikana joutunut suurten muutosten kohteeksi. Perinteisen painopapereihin keskittyneen toimialan on täytynyt etsiä uusia liiketoimintoja korvaamaan entisiä. Paperin valmistus pohjautuu suuren kapasiteetin yksiköihin, joiden tuottaman liikevaihdon korvaaminen uusilla innovatiivisilla tuotteilla on pitkäkestoinen prosessi. Tutkimuksessa keskitytään valittujen yritysten julkisen viestinnän kautta antamiin tietoihin niiden innovaatiotoiminnasta. Kohdeyrityksinä ovat kolme suurta suomalaista metsäteollisuusyritystä Metsä Group, Stora Enso ja UPM ja ajanjakso vuodet 2006-2016. Keskeisiä asioita ovat yritysten esiin nostamat innovaationsa, yritysten innovaatiotoiminnan tavoitteet, innovaatiotoiminnan painotusten eroavaisuudet yritysten välillä sekä innovaatiotoiminnan tavoitteiden ja painopisteiden muutokset ajanjaksolla. Luovan tuhon toteutuminen metsäteollisuudessa on havahduttanut alan toimimaan entistä tarmokkaammin innovaatioiden saralla. Jokainen kohdeyrityksistä on luonut 2010-luvulla innovaatiotoiminnastaan järjestelmällisempää. Innovaatiojohtaminen on juurtumassa käytännöksi ja erilaisia rohkeitakin toimenpiteitä on uskallettu toteuttaa. Moniin muihin toimialoihin verrattuna metsäteollisuuden tutkimustoimintaan käyttämät panostukset ovat olleet todella vähäisiä. Merkittävää muutosta siihen ei ole tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Erilaiset tehostamistoimenpiteet ovat olleet tärkeämpiä kuin sijoittaminen epävarmoja tuloksia tuottaviin innovaatioihin. more...