Search

Tiivistelmä. Haihtuvat rasvahapot ovat lyhytketjuisia karboksyylihappoja, joita käytetään yleisesti monilla teollisuudenaloilla ja moniin eri tarkoituksiin. Niitä tuotetaan pääasiassa uusiutumattomista luonnonvaroista ja fossiilisista lähteistä. Kasvava huoli ympäristöstä ja öljyvarantojen ehtymisestä ovat viime aikoina lisänneet kiinnostusta haihtuvien rasvahappojen ekologiseen tuotantoon ja talteenottoon. Rasvahappoja voidaan ottaa talteen liuoksista useilla eri menetelmillä, joista adsorptio on yleisin, sillä se on helppokäyttöinen, yksinkertainen, myrkytön ja nopea prosessi. Aktiivihiili on laajalti käytetty ja monipuolinen hiilimateriaali, joka on sekä sellaisenaan että modifioituna osoittautunut hyväksi adsorbentiksi rasvahappojen adsorptioon. Adsorptioprosessia kuvataan erilaisilla adsorptioisotermeillä, jotka helpottavat mekanismien ennustamista ja ymmärtämistä, ja kineettiset mallit puolestaan ennustavat adsorbentin adsorptiokäyttäytymistä. Anaerobisessa fermentaatiossa organismit pilkkovat orgaanisia yhdisteitä lyhyempiketjuisiksi yhdisteiksi ilman hapen läsnäoloa. Tähän perustuvia teknologioita voidaan käyttää muun muassa orgaanisten happojen valmistukseen. Happojen talteenotto käymisliemestä on kuitenkin yksi käymisprosessien esteistä, joten talteenottoprosessien, kuten adsorption, yhdistäminen käymiseen on kannattavaa. Myös biosähkökemiallisilla systeemeillä voidaan tuottaa orgaanisia happoja sähkövirran ja mikrobien tai entsyymien avulla. Pro gradu -tutkielmassa tarkastellut tutkimukset osoittivat, että rasvahappojen talteenotto adsorptiolla on erinomainen menetelmä. Tutkimusta esimerkiksi aktiivihiilen valmistamiseen erilaisista jätteistä tarvitaan kuitenkin lisää.

The Auger decay process of the 3d5/2 hole is studied experimentally and theoretically along the isoelectronic Br, Kr⁺, and Rb2⁺ series with electron configuration [Ar] 3d⁹4s²4p⁶. The experimental results consist of multielectron coincidence data measured from all three elements and conventional high-resolution Auger spectrum for the Br case. Theoretical interpretation was done by using multiconfiguration Dirac-Fock calculations. It is found that the decay rate of two-Auger-electron emission increases along the series in the direction of decreasing nuclear charge. Also, complexity of the Auger spectrum follows the same trend, requiring a drastic increase to the size of the configuration space for describing the observed spectra.

Tiivistelmä. Kasviperäiset luonnonkuidut, kuten puuvilla, sisältävät selluloosaa, joka on luonnossa esiintyvä lineaarinen polysakkaridi. Puuvillakuituja sekoitetaan usein tuotettujen ja synteettisten kuitujen kanssa, josta saadaan tuloksena tekstiilisekoitteita. Tekstiilisekoitteissa yksi kuitutyyppi kompensoi toisen kuitutyypin heikompia ominaisuuksia, ja sekoitteet ovat myös miellyttävän tuntuisia päällä. Polyesterin ja puuvillan sekoitus on yksi markkinoiden yleisimpiä tekstiilisekoitteita, ja sen kysyntä kasvaa jatkuvasti. Tekstiiliteollisuuden vaikutukset ympäristöön ovat huomattavia, minkä vuoksi tekstiilien kierrätysmenetelmiä on kehitettävä paljon. Suuri osa tekstiilijätteistä päätyy poltettavaksi tai jopa kaatopaikoille, vaikka tekstiilijätteillä on suuri potentiaali esimerkiksi uusiutuvien biopolttoaineiden raaka-aineiksi öljyn ja hiilen sijasta. Ongelmiksi muodostuvat kuitenkin tekstiilijätteiden kierrätysmahdollisuuksien vähäisyys sekä tekstiilien heterogeenisyys. Kemiallinen kierrätys vaatii puhtaita komponentteja. Tekstiilisekoitteita ei voi kierrättää kemiallisesti sellaisenaan, vaan niiden komponentit täytyy saada erotettua toisistaan. Erotusprosessien kehittäminen on siis keskeinen asia tekstiilien kierrätyksen edistymisessä sekä selluloosan hyödyntämisessä erottamisen jälkeen. Tässä kandidaatintyössä käydään läpi erilaisten tekstiilien teoriaa, erilaisia erotusmenetelmiä sekä selluloosan lopullisia hyödyntämiskohteita. Tarkoituksena on esitellä erilaisia menetelmiä sekä niiden hyötyjä ja haittoja. Tutkittuja menetelmiä ovat esimerkiksi ionisten nesteiden ja epäorgaanisten happojen käyttö sekä erinäiset hajottamismenetelmät.

Tiivistelmä. Pro gradu -tutkielmani käsittelee kehittämääni hengittämiseen sekä äänenkäyttöön tarkoitettua Smile-metodia tutkimusta varten kokoamani ryhmän opettamisen, tutkimuksen ja analyysin kautta sekä lukuisin esimerkein. Tutkimusmetodini on autoetnografinen, jolloin tutkija tutkii myös itseään, opettajuuttaan sekä kehittymistään osana tutkittavien joukkoa. Tutkimuksen aikana opettajuuteni joutui usein haasteiden eteen. Toisaalta samalla otin isoja askeleita ymmärtäväisempään, kuuntelevaisempaan sekä keskustelevaisempaan suuntaan. Samoin tutkija-minäni kehittyi analyyttiseen ja johdonmukaisempaan suuntaan. Tutkimuksen aikana sain yllättävän selkeän vision tutkimuksen kaupallistamisesta, jonka aion toteuttaa tulevaisuudessa. Autoetnografisessa tutkimuksessa tutkijan reflektiivisyys sekä aineiston ja tutkimuksen henkilökohtaisuus sulautuvat käytännössä yhdeksi kokonaisuudeksi. Tutkimuksen analyysin ja johtopäätösten perustana olivat opetuksen aikaiset muistiinpanoni, oppilaiden antamat palautteet sekä käymäni lukuiset opettavat keskustelut ryhmäni kanssa. Tämä tutkimus avaa mahdollisuuden jatkotutkimukselle, jonka tekisin eri kieliryhmistä tulevien oppilaiden kanssa. Tämän tutkimukseni keskeisin harjoite oli /r/-äänteellä tehtävät harjoitukset ja jatkotutkimukseen haluaisinkin ihmisiä, joilla ei ole kyseistä äännettä äänteistössään. Lisäksi haluaisin ottaa tutkimukseen mukaan myös useamman puhe- ja äänityön ammattilaisen, laulajia unohtamatta. Smile : is all you need. Abstract. This thesis is based on a self-developed method called Smile. The idea of Smile is to use the voice in a new and healthy way. This method can be taught to anyone from just a beginner to someone with a specifically voice straining occupation. I’ve gathered a research group of eight singers to teach, study and analyze them as well as my method. The research method I will be using is autoethnography, which allows a researcher to study himself, his teachership and development as a part of a research group. During this study I felt that my teachership was challenged several times. However, this allowed me to reflect on my own teaching skills and therefore, I was able to take mighty steps towards a more understanding and conversational direction. Also, I personally developed into more analytical and consistent researcher. During the study I got a clear vision how to commercialize Smile, which I am going to execute after graduation. One unexpected feature came to me by surprise during the study: the ability to visualize my study from multiple different perspectives. I realized how I could commercialize Smile, and this gave me the inspiration to expand my method for a larger audience after graduation. Autoethnographic studies researches reflectivity and personality of the material and therefore, the research itself practically melts into one entirety. The analysis and the conclusions of the study are based on my diary and the notes from the lessons, feedback from the research group and numerous conversations we had within the group. This study also opens a possibility for a follow-up research. I would involve people from different language groups than mine. The key exercise I used during the study was a strong /r/ sound, which is very common in Finland. For the follow-up research I would like to study the /r/ sound with people, who don’t have this specific sound in their vocabulary. Besides that, I would like to take several people who are using voice as a profession, such as teachers, actors, salespersons etc. and of course, not forgetting the singers.

Tiivistelmä. Laulajan ääniergonomiaa käsittelevän musiikkikasvatuksen tutkielmani keskeisin elementti on niin sanottu Smile-tekniikka — kokonaisvaltainen hengittämisen metodi, jonka olen itse kokemusperäisesti kehittänyt jo varsin pitkän ammattilaulajan urani ja siihen liittyvien lauluopintojen myötä. Laadullinen tutkimusnäkökulmani on autoetnografinen, kokemuksellista ja tutkivaa oppimista hyödyntävä. Tutkimustehtäväni tässä tutkielmassa sekä tulevassa pro gradu -tutkielmassa on yhdistää opittu käytäntö ja tutkimani teoria yhteensopivaksi kokonaisuudeksi. Ääniergonomia toimii kaiken teoreettisena perustana, jonka alla tutkin tärkeimpänä kaikista hengittämisen, puhumisen ja laulamisen keskinäistä suhdetta sekä niihin liittyen a) puheen ymmärtämistä, kuuntelemisen taitoa ja puhumisen tavoitteita, b) ääniongelmia sekä c) tapaa hengittää ääntä laulaessa ja ohjata sitä vartalossa (Inhalare la voce -tekniikka). Nämä ainekset ovat vuosien mittaan muodostuneet itselleni ammattilaulajana sekä esiintyjänä parhaaksi ja helpoimmaksi tavaksi tuottaa ääntä monipuolisesti niin, että se kestää kovaa ja jatkuvaa käyttöä ongelmitta. Olen opiskellut laulamista jo kaksikymmentäviisi vuotta eri laulunopettajien johdolla ja aina löytänyt jotain uutta omaan ilmaisuuni jokaiselta opettajalta. Kuitenkin kokonaisuus ja minun tapani laulaa sekä tuottaa ääntä on löytynyt vasta tutkivan ja kokemuksellisen oppimisen pitkän prosessin seurauksena ns. hiljaisen tiedon karttuessa. Laulamisen oppimisessa harvoin on muita teitä. Me kaikki olemme erilaisia, niin oppilaina kuin laulajina. Olen koostanut tähän tutkielmaani ne tavat, jotka minulle ja useille oppilailleni ovat toimineet parhaiten sekä vertaan niitä olemassa oleviin äänenkäyttötekniikoiden teorioihin. Yritän aina tehdä asiat fyysisen liikkeen kautta ja välttää mielikuvia, niillä kun on tapana muuttua ajan myötä. Jos tarvitsen mielikuvaoppimista, yleensä piirrän sormilla sen paikan vartalossa, jossa vaikutuksen pitäisi tuntua. Näin tuntuma tulee aina oikealle alueelle. Tämä tutkielmani on samalla matka itseeni, teoreettiseen tutkimuksen sekä käytännön kokemusten tiivistämiseen ymmärrettävään muotoon.