Search

Kirjoituksessa tarkastelemme, miten Manner-Kiinan voimistunut määräysvalta Hongkongin lokaliteettiin ilmenee populaarikulttuurissa. Paikan politiikka tulee esiin kung-fu -elokuvien taustalla vaikuttavissa mannerkiinalaisissa identiteettinarratiiveissa sekä toisaalta nostalgia-elokuvien ilmentämässä kaipauksessa Hongkongin luovutusta edeltävään ajanjaksoon. Hongkongin elokuvateollisuuden lisääntynyt Kiina-johtoisuus oli myös keskeinen peruste demokratia-aktivistien vaatimalle Ip Man 4 -elokuvan boikotille, mikä on puolestaan nähtävä osana laajempaa pekingiläistämistoimia vastustavaa liikehdintää. Liitämme Manner-Kiinan ja Hongkongin demokratialiikkeen välisen jännitteen populaarikulttuurin ja paikan suhdetta tarkastelevaan kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen. Kirjoitus korostaa populaarikulttuurin merkitystä politiikan tutkimukselle, mikä konkretisoituu sen kytkennöissä paikkoihin.

Kansainvälistä politiikkaa seuraavilla on hyvin tiedossa, miten Hollywood-elokuvat välittävät amerikkalaisia arvoja maailmalle. On ehkä vähemmän tunnettua, miten Pekingin identiteettipolitiikka heijastuu kiinalaisiin toimintaelokuviin. Tarkastelen tässä kirjoituksessa kiinalaista taistelulajigenreä kolmen valtionrahoittaman elokuvan kautta. Populaarikulttuurin tulkitseminen ”poliittisina teksteinä” paljastaa uusia poliittisen viestinnän näkökulmia.

Research on the soft power of China has proliferated to the point where little coherence can be detected. This paper attempts to bring together the various forms of analyses in both international and Chinese literature. A division in the non-Chinese research is drawn between those who recognize the international and domestic dimension in the Chinese soft power discourse and those who do not. It is concluded that Chinese academia envisages cultural soft power as a tool for tackling the challenges of modernization for the PRC state in search of itself in a dualistic manner using both the international and domestic arenas. In essence, the soft power discourse of China has long since outgrown the narrow definition used in the West more in the direction of national security., Journal of China and International Relations, Vol 2 No 1 (2014)

Suoranta, Juha, Piilottajan päiväkirja. Into-pamfletti 22. Helsinki: Like 2010. 143 s. ISBN 978-952-5675-61-0. Kontula, Anna, Näkymätön kylä: Siirtotyöläisten asemasta Suomessa. Into-pamfletti 28. Helsinki: Like 2010. 119 s. ISBN 978- 952-01-0522-8. Förbom, Jussi, Hallan vaara: Merkintöjä maahanmuuton puhetavoista. Into-pamfletti 30. Helsinki: Like 2010. 201 s. ISBN 978-952-01-0517-4. Himanen, Markus & Könönen, Jukka, Maahanmuuttopoliittinen sanasto. Into-pamfletti 32. Helsinki: Like 2010. 114 s. ISBN 978-952-01-0518-1. Stephen Castles & Mark Miller, The Age of Migration. The Guilford Press, New York 2009. 336 s. ISBN 978-1-60623-069-5. Alejandro Portes & Josh DeWind (eds.), The Rethinking Migration. Berghahn Books, New York 2008. 453 s. ISBN 978-1-84545-543-9. James Hollifield and Caroline Brettel (eds.), Migration Theory - Talking Across Disciplines. Routledge; 2 edition 2007. 304s. 978-0415954273. Saukkonen, Pasi, Kotouttaminen ja kulttuuripolitiikka. Tutkimus maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta suomalaisella taiteen ja kulttuurin kentällä, Cuporen julkaisuja 19, Helsinki 2010. 248 s. ISBN 978-952-5573-29-9. Martikainen, Tuomas ja Lotta Haikkola (toim.) Maahanmuutto ja sukupolvet. Suomen Kirjallisuuden Seuran Tietolipas-julkaisu 233. Helsinki 2010. 299 s. ISBN 978-952-222-212-1. ISSN 0562-6129.