Search

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata terveystieteiden opettajaopiskelijoiden opetusharjoittelun aikaisia pedagogisia ratkaisuja ja digitaalisten resurssien hyödyntämistä etä- ja lähiopetuksessa COVID-19-pandemian aikana. Tutkimuksen aineisto koostui opettajaopiskelijoiden (n=19) opetusharjoittelun aikana tuottamista kirjallisista opetustapahtumien suunnitelmista (n=56). Nämä analysoitiin hyödyntäen deduktiivista ja induktiivista sisällönanalyysia. Terveystieteiden opettajaopiskelijoiden pedagogisia ratkaisuja ja digitaalisten resurssien hyödyntämistä etä- ja lähiopetuksessa opetusharjoittelussa ilmensivät pedagogisesti linjakas opetustapahtuma etäopetuksessa ja lähiopetuksessa. Etäopetuksen opetustapahtuma muodostui opetustapahtuman aloittamisesta, luennosta aktivoivin menetelmin, osallistavien ja oppimista syventävien menetelmien hyödyntämisestä ja opetustapahtuman päättämisestä. Lähiopetuksen opetustapahtuma muodostui opetustapahtuman aloittamisesta, luennosta aktivoivin menetelmin, osallistavien ja oppimista syventävien menetelmien hyödyntämisestä, ohjeistamisesta, harjoittelemisesta ja opetustapahtuman päättämisestä. Terveystieteiden opettajaopiskelijat hyödynsivät opetustapahtumissa erilaisia digitaalisia resursseja monipuolisesti esimerkiksi arviointiin. Opettajaopiskelijoilla oli mahdollisuus opetusharjoittelussa harjoitella ja soveltaa terveystieteiden opettajankoulutuksen opintojaksoilla opiskeltua teoreettista osaamistaan sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan oppimisympäristöissä. Tuloksia COVID-19-pandemian aikaisesta opetusharjoittelusta voidaan soveltuvin osin hyödyntää terveystieteiden opettajankoulutuksen didaktisten ja pedagogisten opintojen kehittämisessä sekä tulevien opetusharjoitteluiden toteuttamisessa.

Kehittämisartikkelin tarkoituksena oli kuvata ensimmäiseen kansalliseen hoitotieteellisen verkkokonferenssiin osallistuneiden arvioita konferenssin toteutuksesta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa tuleville järjestäjille verkkokonferenssien järjestämisestä ja siinä huomioitavista tekijöistä. Globaalin COVID 19- pandemian vuoksi HTTS ry:n 16. kansallinen hoitotieteellinen konferenssi järjestettiin verkkokonferenssina 30.9.-1.10.2020. Konferenssin teemana oli ”Perustutkimuksesta innovaatioihin hoitotieteessä”. Tutkimus toteutettiin poikkileikkaustutkimuksena, jonka aineisto muodostui verkkokonferenssin aikana (N=181) ja sen jälkeen kerätyistä palautteista (N=198). Aineisto analysoitiin manuaalisesti laskemalla Likert-asteikollisten väittämien vastausten frekvenssit, keskiarvot ja prosenttiosuudet. Avoin palaute analysoitiin teemoittelulla. Palautekyselyn perusteella yleisvaikutelma konferenssista oli hyvä. Palautekyselyn vastaajat olivat tyytyväisimpiä konferenssin tiedottamiseen ja tieteelliseen sisältöön. Vastaajien palautteista oli kuitenkin havaittavissa, että verkostoitumismahdollisuudet ja vapaamuotoinen keskustelu jäivät verkkokonferenssissa vähäisiksi. Vastaajat arvioivat verkkokonferenssin kokonaisarvosanaksi 7,83 asteikolla 1-10. Verkkokonferenssista saadun palautteen perusteella verkkokonferenssi oli onnistunut, etenkin tieteellinen sisältö vastasi osallistujien odotuksia. Verkkokonferenssin suunnitteleminen haastaa järjestäjät miettimään konferenssin toteutusta uudella tavalla. Palautteen perusteella verkkokonferenssi on vaihtoehto perinteiselle konferenssille.

Artikkelin tarkoituksena on kuvata eläytymismenetelmän passiivisen muodon käyttöä yhden hoitotieteellisen tutkimuksen aineistonkeruussa. Artikkeli perustuu aiempaan tutkimustietoon eläytymismenetelmästä ja hoitotieteelliseen tutkimukseen, jossa menetelmän avulla kuvattiin sairaanhoitajaopiskelijoiden tyytyväisyyttä ja asennetta digitaaliseen oppimiseen. Tutkimuksen aineisto kerättiin ammattikorkeakoulun ensimmäisen ja toisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijoilta (n=30) eläytymismenetelmän kahdella eri kehyskertomuksella. Vastauksina saatiin 15 kertomusta molempiin kehyskertomuksiin. Aineisto analysoitiin temaattisella analyysilla. Eläytymismenetelmä soveltui pääosin hyvin tutkittaessa sairaanhoitajaopiskelijoiden tyytyväisyyttä ja asennetta digitaaliseen oppimiseen. Kaksi eri kehyskertomusta tuotti selkeää muuntelua tyytyväisyyden kuvaamiseen. Opiskelijoiden asenne vaikutti heidän vastauksiinsa ja kehyskertomukseen eläytymiseen. Eläytymismenetelmää voidaan hyödyntää hoitotieteessä terveyden ja terveyskäyttäytymisen tutkimiseen, terveysalan koulutuksen opiskelijoiden ja opettajien asenteiden ja näkemysten tutkimiseen sekä terveyspalvelu- ja koulutusjärjestelmien muutosten tarkasteluun ja tulevaisuuden ennakointiin.

Maailman terveysjärjestön (WHO) eurooppalaisen lasten ja nuorten terveysstrategian mukaan osallisuus on ratkaisevan tärkeä tekijä palvelujen kehittämisessä. Useat kansalliset ja kansainväliset terveyspoliittiset ohjelmat ovat asettaneet tavoitteeksi lapsen osallisuuden vahvistamisen. Terveystieteellisessä tutkimuksessa on tutkittu pääsääntöisesti kouluikäisten lasten osallisuutta aikuisten näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, kenen näkökulmasta ja millä menetelmillä pikkulasten osallisuutta on tutkittu sekä kuvata tekijöitä, jotka vaikuttavat pikkulapsen osallisuuteen perusterveydenhuollon hoitotyössä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin scoping-katsausta. Aineistonkeruu toteutettiin Medic-, Cinahl-, Medline-, PubMed-, Web of Science-, Cochrane Library-, JBI Connect- ja ASSIA-tietokantoihin sekä manuaalisesti täydentämällä. Kaksoiskappaleiden poiston jälkeen tuloksina saatiin 1 503 viitettä, joista katsaukseen valittiin 24. Aineistoa kvantifioitiin sekä analysoitiin induktiivisesti. Lapsen näkökulman kuvaamiseen oli käytetty enemmän kvalitatiivisia menetelmiä ja aikuisten näkökulman kuvaamiseen kvantitatiivisia menetelmiä. Osallisuuden mittaamiseen oli käytetty kahdeksaa validoitua mittaria. Aineistosta tunnistettiin viisi osallisuuteen vaikuttavaa teemaa: lapseen, vanhempaan ja ammattilaiseen liittyvät tekijät, lapsen kohtaamisessa käytetyt hoitotyön keinot sekä perusterveydenhuollon ulkoiset olosuhteet. Hoitotyön keinoina kuvattiin holistinen lähestymistapa, perhelähtöinen hoitotyö, dialoginen sekä lapsilähtöinen vuorovaikutus, kommunikaatiomenetelmien käyttö, informaation jakaminen sekä lapsen toimijuuden tukeminen. Lapsen osallisuutta hoitotilanteessa voidaan parantaa lisäämällä lapsen havainnointia ja tukemalla vanhempien sekä muiden lapsen kanssa toimivien aikuisten lapsimyönteisyyttä. Lasten osallisuutta voidaan organisaatiotasolla edistää luomalla lapsimyönteistä kulttuuria ja varmistamalla ammattilaisten riittävä osaaminen. Osallisuuden tukemiseksi tarvitaan lisää tutkimustietoa, joka perustuu lapsen havainnointiin ja aitoon kuulemiseen. Jatkossa lasten osallisuutta on lisättävä tutkimusten toteuttamisessa.

Games have gained interest as a way to promote health, ability to function and rehabilitation in digital environments or conjoining physical and digital environments. Most studies have focused on risks and problems in using games for health. In this review, the aim is to describe the use of digital and video games in health promotion. Especially, what kind of games are used in health promotion and how they support the change in health behavior. MEDLINE Ovid, CINAHL (EBSCO), PubMed and Cochrane Library databases were searched using terms related to digital or video games and health behavior. A search focused on years 2005-2014 and identified 3237 publications. Thirty studies met the criteria and two thirds of them used experimental design. The number of participants in the interventions were small in general. Most studies focused on physical activity and enjoyment of playing. Five studies considered nutrition and dietary habits. The most used video game console was Nintendo Wii. The results indicated that video games increased light- and moderate-intensity activities, adherence to medication, knowledge on disease and healthy behavior. Furthermore, games relaxed and alleviated depressive symptoms. There was no evidence that the games achieved sustained changes in health behavior. Only short-term changes were reported. Our review suggests that games for health are suitable for all-aged and promote their short-term health behavior. More studies are needed in order to indicate the long-term effects of games for health. Furthermore, more effective, tailored and enjoyable games are needed in health promotion to achieve sustained changes in health behavior of all individuals.