Search

This paper discusses findings from a study conducted during an academic writing course for master’s students. The purpose of the study is to determine how the metacognitive genre awareness gained from an analysis assignment influenced students’ ability to write effective research plans. In this study, the focus is on concepts and terms, and the participating students were given two assignments: to analyse concepts of an existing master’s thesis in their field and to rewrite their research plans, taking into account the learning outcomes of the concept analysis assignment. This paper describes how students have changed the use of terms and concepts in their research plans. The data consists of two versions of research plans written in Finnish by 14 students of University of Vaasa in spring 2019. The analysis showed that students' research plans changed and became more detailed: students modified their research plans by adding central concepts, generic concepts and specific concepts, and by specifying relationships between concepts or adding definitions. They also eliminated synonymous terms. Based on these results, a conclusion can be drawn that a concept analysis assignment is a tool that is effective in enriching students’ metacognitive genre awareness of the use of terms and concepts when teaching academic writing.

ObjectiveThis study investigated the effects of a school-based skill-training intervention in attention control and executive functions for pupils with hyperactivity-impulsivity (H-I) and cognitive control (CC) deficits. The main aim was to examine whether the intervention differently influenced H-I and CC, and whether cognitive abilities or conduct problems moderated response to the intervention.MethodElementary school pupils from 41 schools participated the study and were divided into an intervention group (n = 71) and a waitlist control group (n = 77). Intervention outcomes were assessed with an inventory assessing executive function difficulties (including H-I and CC) completed by classroom teachers.ResultsSignificant intervention effects and positive changes were detected in CC but not in H-I. Significant intervention effects were found mainly among pupils with low levels of conduct problems.ConclusionsThe results suggest that a skill-training intervention has specific positive effects on CC, but conduct problems may diminish response to intervention.

This study focuses on terminological problems, which students encounter in academic writing. In the academic writing course Academic Writing in Finnish (5 ECTS), students perform an argumentation analysis, which is reported by writing a short academic text, called a mini-thesis. For the argumentation analysis, students analyse a Master’s thesis written by some other student based on the theoretical background given during the course. In this paper I will describe terminological problems encountered by ten students in this task. The aim is to illustrate that students may have a conceptual understanding of the concepts (argument, main claim, claim, reason, background assumption) required for the assignment but still resort to using term-like words vaguely, ambiguously or sometimes even wrongly. The results of a genre and discourse analysis show that this is the case in some respects. Terminological problems illustrate how the terminological chain from the sources of the assignment to the assignment and further to the mini-thesis might be broken, and as a consequence, the intelligibility of the mini-thesis can be put at risk. However, some students use the term-like words consistently and even show some development if compared with the terms given in the theoretical background. The results may have pedagogical use in shedding light on how consistent use of terms strengthens intelligibility.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata sitä, miten käsitteiden analysoiminen voi tukea opiskelijaa sen tiedostamisessa, millaista kielen käytön osaamista tieteellisessä tekstilajissa tarvitaan. Tutkimuksen lähtökohtana on ajatus, että tekstilajille ominaisen kielen käytön osaamisen tiedostaminen eli metakognitiivinen tekstilajitietoisuus auttaa opiskelijaa kehittymään tieteellisen tekstin kirjoittajana. Tutkimus kohdistuu tieteellisen kirjoittamisen kurssilla tehtävän käsiteanalyysitehtävän opettavaisuuteen. Käsiteanalyysitehtävässä opiskelijat analysoivat aiemmin tehdyn saman alan tutkielman käsitteiden käyttöä, minkä jälkeen he parantelevat aiemmin kirjoittamaansa tutkimussuunnitelmaa. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten käsiteanalyysitehtävästä opitut asiat heijastuvat tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen ja millaisia oppimisen kokemuksia käsiteanalyysitehtävä opiskelijoille tuottaa. Tutkimuksen aineistona ovat tutkimussuunnitelman eri versiot ja kurssin lopussa tehty kysely. Aineisto on kerätty Vaasan yliopiston opiskelijoilta vuosina 2018 ja 2019 pidetyiltä Tieteellinen kirjoittaminen suomeksi -kursseilta. Tulokset osoittivat, että opiskelijoiden tutkimussuunnitelmissa käsitteiden käyttö yksityiskohtaistui: opiskelijat muokkasivat tutkimussuunnitelmia lisäämällä pääkäsitteitä, ylä- ja alakäsitteitä sekä käsitteiden kytkentöjä tai määritelmiä sekä poistamalla synonyymisiä nimityksiä. Sekä opiskelijoiden tutkimussuunnitelmien lopussa olevat kommentit että heidän kyselyyn antamat vastauksensa toivat esille, että opiskelijat olivat kokeneet oppineensa käsiteanalyysitehtävästä asioita, joiden kautta oli tulkittavissa heidän deklaratiivisen, suunnitelmallisen ja tilanteisen metakognitiivisen tekstilajitietoisuutensa lisääntyneen.

Artikkelissa tarkastellaan eri tieteenalojen tutkielman ohjaajien näkemyksiä tutkielmien ohjaamisesta, joka nähdään tutkielman tuottamista kehystäväksi institutionaaliseksi käytännöksi. Näin ollen se voi heijastua myös tuotettuihin teksteihin niihin tehtyinä valintoina. Ohjaajien näkemyksien kautta kuvaamme, millaisin tavoin ja keinoin tutkielmaa tekevää opiskelijaa ohjataan ja millä tavoin ohjaajat ohjaustilanteissa asemoivat itsensä suhteessa opiskelijoihin. Ohjaamisen keinoja tarkastellaan jakaen ne neljään erilaiseen institutionaaliseen käytäntöön: pedagogisiin käytäntöihin, tutkimusprosessikäytäntöihin, tekstilajikäytäntöihin ja arviointikäytäntöihin. Ohjaajien asemoituminen suhteessa opiskelijoihin kuvataan ohjaajaroolin käsitteen avulla. Ohjaajarooli nähdään diskurssirooliksi, joita ohjaajalla voi olla useita samassakin tilanteessa. Ohjaajien kuvausten kautta tuloksena on hahmoteltu neliosainen malli ohjaajarooleista: ohjeistaja, mentori, tilanteeseen sopeutuja ja vastuuttaja. Sama ohjaaja voi omaksua kulloinkin parhaaksi näkemänsä roolin, mutta hän voi myös omaksua itselleen vain yhden roolin.

The aim of this study is to discover how readers’ worldly knowledge (knowledge of the world through experiences and reading) influences their readings of online news. Readings refer in this study to readings on a practical level (the actual reading process, understanding content and evaluating the credibility of the news items) and interpretations of texts as contextual phenomena. The data were collected through eye-tracking tests, questionnaires, and interviews with three inexperienced readers and two experienced newspaper readers. The study is based on Fairclough’s critical discourse analysis and Bhatia’s genre theory. The findings show differences in readings between the five readers. On a practical level, eye-tracking showed that while the inexperienced readers’ and the experienced readers’ reading speeds and reading strategies differ from each other, eye-tracking and the questions on the content proved that all readers have read and understood the text. The inexperienced readers’ interpretations concentrated more on the content than experienced readers’ interpretations. Besides this difference, we found that the interpretation of the inexperienced readers seemed unsure, whereas the interpretation of the experienced readers seemed either partly overconfident and limitedly critical or self-conscious and critical. It became evident that for all readers their worldly knowledge formed the basis for their interpretations.

Artikkelissa tarkastellaan taloussanomalehden pääkirjoitustoimittajan sosiaalista roolia, joka rakentuu pääkirjoitustekstien tuottamisen kautta. Roolin mukaisen toiminnan nähdään samanaikaisesti toteuttavan myös instituution päämääriä. Roolin rakentumista tarkastellaan diskurssianalyyttisesti analysoimalla Kauppalehden ja Taloussanomien pääkirjoitustoimittajien haastatteluja neljän eri diskurssin eli ideologia-, toimittajan identiteetti-, päämäärä- ja lukijan identiteettidiskurssin kautta. Ideologiadiskurssissa pääkirjoitustoimittajat rakentavat roolikseen terveen talouden puolestapuhujan, toimittajan identiteetiksi rakentuu kollektiivinen ja institutionaalinen kannanottaja, päämääräksi suhteessa lukijaan ennen kaikkea selittäjä ja lukijan identiteetiksi ajatteleva ja opastettava lukija. Diskursseissa tuotetaan kuvaa lukijoiden valistajasta, vaikka diskursiiviselle rakentamiselle tyypillisesti haastateltavat representoivat sivistyksellisen tehtävän olemassaolon ristiriitaisesti