Search

Dr. Antu Sorainen, PhD, is Docent in Gender Studies, working as Principal Investigator at the University of Helsinki. She was the Director of the research team “CoreKin – Contrasting and Re-Imagining Margins of Kinship” (Academy of Finland, 2016-2020). Her current research project focuses o Protolesbian Personal Histories and Nationalist Sentiment in the 1920-30s Finland (The Cultural Foundation of Finland, 2019-2024). She has conducted empirical studies in queer sexualities, especially in the legal field. She is the co-author of a book on the conceptual history of “Sittlichkeit”, and is publishing on queer kinship and inheritance practices. Sorainen was an Academy Fellow at the Academy of Finland and the PI of the research project titled “Wills and Inheritance Practices in Sexually Marginalised Groups” (2014-2019). • Orcid.org/0000-0002-3956-8352 Proto-queereista naisista ja rumuudesta Merete Mazzarellan ”vampyyrikirjoissa”: Alma Söderhjelm ja Toini Topelius. Tarkastelen kirjailija Merete Mazzarellan keissejä Topeliuksesta ja tämän tyttärestä Toini Topeliuksesta sekä professori Alma Söderhjelmistä. Nimitän tässä kirjoituksessa keskustelemiani Merete Mazzarellan kahta teosta – Ei kaipuuta, ei surua. Päivä Zacharias Topeliuksen elämästä (2009) ja Alma – edelläkävijän tarina (2018) – hänen ”vampyyriromaaneikseen.” Se tarkoittaa, että osin fiktiivinen elämäkerturi-Mazzarella imee niissä tutkimistaan henkilöistä verta kirjailija-Mazzarellan oman mielenmaiseman projektiin. Samalla ilmaantuu jotakin mitä ei ole osattu tai haluttu nähdä.

publishedVersion

Vertaisarvioitu. English summary. • Suomalaisnuorten ongelmakäyttäytyminen, kuten tupakointi, humalajuominen ja rikekäyttäytyminen, on viime vuosikymmenten aikana jatkuvasti vähentynyt. • Sen sijaan sosioekonomiset erot suomalaisnuorten ongelmakäyttäytymisessä eivät ole kaventuneet, vaan ne ovat jopa kasvaneet. • Hyvinvointierojen kaventamiseksi varhaista tukea tulisi tarjota erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville perheille.

Tutkimuksen tavoitteena on tehdä näkyväksi millaisia ideologisia valintoja Suomen neljä suurinta puoluetta ovat tehneet eduskuntavaaliohjelmissaan suhteessa hyvinvointivaltiokansalaisuusdiskursseihin 1991 vuodesta alkaen. Tarkastelemme erityisesti vaaliohjelmissa tuotettuja kansalaisen poliittisia ja sosiaalisia oikeuksia ja velvollisuuksia sekä kansalaisen ja valtion välistä oikeudellinen sidettä ja sen legitimointia. Tarkastelemme puolueiden hyvinvointivaltiokansalaisuusdiskursseja pohjoismaisesta hyvinvointivaltiomallista käytävän kamppailun viitekehyksessä. Kansalaisuustulkinnat ohjaavat yhteiskuntapolitiikkaa ja esimerkiksi määritelmät kansalaisten tarpeista vaikuttavat palvelurakenteeseen. Tutkimuksen aineisto koostuu Kansallinen Kokoomus r.p.:n, Perussuomalaiset r.p.:n, Suomen Keskusta r.p.:n ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p.:n eduskuntavaaliohjelmista vuosilta 1991–2019. Perussuomalaiset r.p.:n osalta aineisto kattaa vaalivuodet 1999–2019. Tutkimuksen menetelmällinen lähestymistapa on kriittinen diskurssianalyysi ja sen avulla pyritään erityisesti löytämään argumentaatiota ja keinoja, joilla vaaliohjelmissa perustellaan kansalaisuustulkintoja. Kansalaisen poliittisiin ja sosiaalisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyen tunnistimme kaksi diskurssia: palveluiden kohteena olevan kansalaisen ja omatoimisen kansalaisen diskurssit. Kansalaisen ja valtion oikeudelliseen siteeseen ja legitimiteettiin liittyen tunnistimme kansanvallan diskurssin. Puolueiden diskurssien välillä ei ollut löydettävissä perustavanlaatuisia näkemyseroja, vaan erot liittyivät enemmänkin painotuksiin.

Non

Lääkehype uhkaa pyyhkäistä loput remdesiviiritutkimukset mennessään ja jättää maailman ikuisesti epätietoiseksi lääkkeen tehosta.

The Human-Forest Relationship in Creating Sustainable Forest Culture The forest is part of Finnish culture, and forest-related culture is forest culture. In a broader sense, forest culture is interaction between man and the forest as it was in the past and as it will be in the future. Forest culture, i.e. the concepts and practices concerning forest nature, also manifests individual forest relationships. This interactive relationship between man and the forest – the forest relationship – plays a significant role in cultural sustainability of the forest. The interaction and adaptability of forest relationships and forest culture is the key to cultural sustainability of the forest. Cultural sustainability of the forest involves the recognition and unbiased assessment of different forest-related values, attitudes and power relationships as well as forest-related cultural practices – i.e. different forest relationships – and their inclusion in local forest-related decision-making. Participation is therefore a key feature of cultural sustainability of the forest – the opportunity to have “one's own forest relationship” on an equal footing with “the forest relationships of others” – along with an open and unbiased attitude towards different alternatives and conflicting, even opposing, views. In the debate about values related to forests, the values of different communities, organisations and ordinary citizens meet and may clash. Disagreement creates tensions and may escalate into disputes and conflicts in which there are attempts to try to influence power relations in different ways. In terms of cultural sustainability of the forest, it makes a difference whether these situations are perceived as "forest wars" or as natural and necessary, even desirable, ways of developing forest relationships in a democratic society. At their best, debates formulate and define what Finnish forests should be like, what they are used for and what meanings are attached to them. In the context of cultural sustainability of the forest, the diversity of forest relationships is thus seen as an asset and a resilience that enhances the ability of communities and society as a whole to anticipate and respond to changes in forests. Sustainable forest culture is an on-going assessment of what cultural traits are thought to follow the principles of sustainable development and to support the changes in forest culture towards sustainability. In a sustainable forest culture, forest relationships contribute to cross-generational sustainability, which is the main, perhaps the only, way to address current environmental challenges. A sustainable forest culture also gives different generations an equal opportunity to cherish, use and enjoy the immaterial and material benefits of forests.

Teema : gynekologiset vuotohäiriöt.

Vertaisarvioitu. English summary. Turnerin oireyhtymä on monimuotoinen sairaus, johon liittyy ennenaikaisen munasarjojen vajaatoiminnan ja lyhytkasvuisuuden lisäksi useiden eri elimien sairauksien kehittymisen riski. Synnynnäiset sydämen ja munuaisten rakennepoikkeavuudet ovat yleisiä ja vaativat elinikäistä seurantaa. Lisäksi potilaiden verenpainetaudin, hyperkolesterolemian, tyypin 2 diabeteksen, keliakian, kilpirauhasen vajaatoiminnan, maksan toimintahäiriöiden ja sensorineuraalisen kuulovian riski on suurentunut. Myös neuropsykiatriset ongelmat ovat yleisiä. Hedelmättömyys on Turner-naisille suuri surun aihe, ja hedelmöityshoito luovutetuilla munasoluilla on osalle varteenotettava vaihtoehto saada oma lapsi. Monimuotoisen taudinkuvan vuoksi kokonaisvaltainen terveyden seuranta on tärkeää. Siirtyminen lasten erikoissairaanhoidosta aikuispuolelle on seurannan jatkuvuuden kannalta kriittinen vaihe. Gynekologit ovat avainasemassa seurannan koordinoinnissa.

Vertaisarvioitu. Teema : haima- ja maksasyöpä RAXO on maanlaajuinen tosielämän etenevä tutkimus levinneestä paksu- ja peräsuolikarsinoomasta, ja se käsittää 1 086 potilasta. Tavoite on selvittää etäpesäkkeiden leikattavuus, ennuste eri hoitomuodoilla, taudin käyttäytyminen ja etäpesäkeprofiili. Tutkimuksen tärkein osa on moniammatillisen ryhmän keskitetty ja toistettu arvio etäpesäkkeiden leikattavuudesta. Arvio tehtiin ennen ensilinjan lääkehoitoa sekä kahdesti hoitovasteen arvioinnin yhteydessä. Etäpesäkkeiden leikattavuus lisääntyi kolmanneksella lääkehoidon avulla. Koko aineiston leikattujen tai paikallisesti hoidettujen potilaiden viiden vuoden elossaoloennuste on 62 % ja vain lääkehoitoa saaneilla 8 %. Tutkijaryhmämme lopullisena tavoitteena on yhdistää voimat niin, että löydämme biomarkkereita, joiden avulla voimme kohdentaa hoidot niistä hyötyville, parantaa hoidon vaikuttavuutta sekä kustannustehokkuutta ja välttää tehottomat hoidot.

Vertaisarvioitu. English summary • Joka kymmenes lapsi maailmassa syntyy ennenaikaisena, Suomessa osuus on runsaat 5 %. • Keskostutkimuksessa on perinteisesti kiinnitetty eniten huomiota pikkukeskosiin, joihin suurimmat terveysriskit kohdistuvat. • Hieman ennenaikaisina eli raskausviikoilla 34–36 syntyneistä suurin osa on aikuisiässä terveitä, mutta heillä on ryhmätasolla havaittavissa enemmän terveysriskejä kuin täysiaikaisina syntyneillä. • Koska kyseessä on määrällisesti iso joukko, saattavat pienetkin terveyserot olla kokonaistautitaakan näkökulmasta merkityksellisiä.

Vertaisarvioitu

Vertaisarvioitu. English abstract. Kateenkorva on primaarinen immunologinen elin, jossa kehittyvät T-solut, hankinnaisen immuunijärjestelmän keskeiset toimijat ja säätelijät. Kateenkorvan tärkeyttä heijastaa se, että kateenkorvan synnynnäinen puuttuminen ilmenee kehittyneistä hoidoista huolimatta usein kuolemaan johtavana vaikeana immuunipuutoksena. Tästä huolimatta tietämyksemme ihmisen kateenkorvan toiminnasta on rajoittunutta ja pohjautuu pääosin hiirimalleihin. Kateenkorvan hankinnaiset sairaudet ovat harvinaisia, ja niiden kliininen fenotyyppi on hyvin vaihteleva. Näistä tavallisin on kateenkorvan neoplasia eli tymooma ja siihen paraneoplastisena ilmiönä liittyvät erilaiset autoimmuuni-ilmentymät.

Vertaisarvioitu. English summary. Teema : kesänumero Suomessa 75 vuotta täyttäneitä on tällä hetkellä yli 700 000, noin 14 % väestöstä. Heillä on enemmän sairauksia ja niihin lääkehoitoja kuin nuoremmilla. Lääkehaitat aiheuttavat viidesosan iäkkäiden päivystyskäynneistä sairaaloissa, mutta niistä merkittävä osa on ehkäistävissä. Perusterveydenhuollon tärkeä tehtävä on iäkkään lääkehoidon arviointi säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Kaikkein hauraimmille, kuten muistisairaille, lääkehoidon arviointi olisi syytä tehdä vielä tiheämmin. Iäkkään optimoidun lääkehoidon pitäisi olla rationaalista - oikea lääke oikeaan vaivaan - ja vanhenemismuutosten vaikutukset sekä yksilöllisesti iäkkään tarpeet ja elämäntilanne huomioon ottavaa. Kokonaisvaltainen hoito ja optimoitu lääkehoito sen osana on pitkäjänteistä työtä, jossa lääkärin tärkein kumppani on iäkäs ihminen itse läheisineen.

We introduce a focus-group approach where we draw on a combination of discursive focus-group research and conversation analysis. We explore how the analysis of focus-group talk may attend equally to the content of the group members’ talk and to the interactional dynamics of that talk. Essentially, we propose that the notions of social praxis and action allow researchers to consider focus-group data as a window to the social world that pre-exists the focus-group encounter. However, this world is accessible to the researcher only through the local organization of action in the encounter, which needs to be taken as the priority of analysis. In eliciting maximally spontaneous and minimally interview-led talk around the research topic, we demonstrate the fruitfulness of using stimulus material in the research encounters. The end part of the paper consists of examples of data analysis, through which we illustrate our approach.

Non

Vertaisarvioitu. English summary Psykososiaalinen tuki ei ole vakiintunut osaksi syöpäpotilaan hoitoa useista terveyspoliittisista linjauksista huolimatta. Tutkimuksessa analysoidaan, kenen tehtäväksi erikoissairaanhoidon syövänhoidossa toimivat terveydenhuollon ammattilaiset hahmottavat psykososiaalisen tuen antamisen, kuinka potilaiden tukemista tulisi heidän mukaansa kehittää sekä millaiseksi he ymmärtävät järjestöjen roolin tuen antajina. Aineisto kerättiin asiantuntijahaastatteluin syövänhoidossa työskenteleviltä terveydenhuollon ammattilaisilta (n=20). Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Syövänhoidossa työskentelevät terveydenhuollon ammattilaiset pitivät psykososiaalisen tuen antamista tärkeänä, mutta tuen antamisen katsottiin vaativan erityistä ammattitaitoa ja nykyistä enemmän resursseja. Haastateltavien mielestä yliopistosairaalassa on vaadittavat tukipalvelut, mutta sairaalan sisällä työnjakoa ja tuen systemaattista tarjoamista tulisi kehittää. He toivoivat sairaalaan lisää henkilökuntaa, jonka työhön tuen tarjoaminen kuuluisi. Tällöin potilaiden tuen tarpeen kartoittaminen olisi automaattisesti osa diagnoosivaiheen hoitoa. Haastateltavat kuvasivat järjestöjen tarjoamaa tukea lisänä yliopistosairaalan tukipalveluihin. He korostivat, että järjestöjen tarjoaman tuen piiriin hakeutumisen tulisi perustua potilaan vapaaehtoisuuteen ja aktiivisuuteen. Haastatteluissa tuli esiin epäilyksiä järjestöyhteistyön tiivistämistä kohtaan. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä syöpäpotilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Terveydenhuollon ja järjestöjen välisten raja-aitojen madaltamiseksi tarvitaan lisää tietoa järjestöjen tarjoamista tukipalveluista. Erikoissairaanhoidon henkilöstölle tarvitaan selkeämpiä ohjeita potilaiden ohjaamisesta järjestöiden palveluiden piiriin. Näiden kahden tahon välistä koulutusta syöpäpotilaan psykososiaaliseen tukemiseen liittyen tulisi lisätä. Jatkossa järjestöissä työskentelevän henkilöstön näkemyksiä erikoissairaanhoidon ja järjestöjen välisestä yhteistyöstä sekä syöpäpotilaiden psykososiaalisesta tuesta tulisi kartoittaa.

Nazis advocating friendship between nations – The logics of propaganda in the 1936 Berlin Olympics Aimed at displaying the “brave new Germany” to the attending international sporting community and media audiences in the rest of the world, the 1936 Berlin Olympics constituted an unprecedentedly massive propaganda show, planned and organised with the greatest care. Domestically, a simultaneous goal was the “spiritual mobilisation” of the German people to consolidate the Nazi regime’s hegemony over them. In this article, we apply Arnd Krüger’s concept of concerted propaganda to denote the media-driven shaping of experiences and effacement of unfavourable associations to leverage positive images of the Nazi Germany at domestic and international scales. In particular, we inquire into the media industry’s roles in the production of experiences in the Berlin Olympics from three overlapping perspectives. First, we observe the ways in which cityscapes and mediascapes were entangled in the organising and staging of the 1936 Olympics. In the run-up to the Games, public spaces across Berlin were decorated and scrubbed of the signs of racist Nazi ideology and oppression. The intra-urban propaganda also included encouraging local people to actively participate in the production of a veneer of hospitality. Second, we pay heed to press-, radio- and television-associated technologies in the propagandist narrativisation and atmospheric intensification that occurred around the Olympic mega-event. According to Joseph Goebbels, the press is “a great keyboard which the government can play.” Meanwhile, radio was a central instrument in the Nazi’s Olympic propaganda. Along Berlin’s major arterial road during the Olympics, the so-called Via Triumphalis, loudspeakers were perched on lampposts, ensuring that people outside the main venues were also kept abreast of and emotionally captivated by ongoing Olympic events. Third, we analyse the production process, dramaturgic choices, and reception of Leni Riefenstahl’s artistic propaganda documentary Olympia, premiered a year and a half after the Berlin Olympics. Generously sponsored by the Nazi state, Olympia sought to perpetuate perfected shots on the athletes’ bodily beauty, kinetic aesthetics and enthralled spectator masses. In conclusion, we discuss the characteristics of the media-driven production of experiences during the heyday of state propaganda, in a historic context in which sporting mega-events had achieved a status as widely popular entertainment. The Berlin Olympics broke previous spectator and radio-listener records, and strengthened the Nazis’ ideological sway over people in Germany, in particular.

English summary

English summary

Seppo Laaksonen: Survey Met­hodology and Missing Data. Tools and Techniques for Practi­tioners. Springer 2018. Non

English summary

Non

English summary

Teema : syöpäseulonta. English summary

PDF-linkki ei toiminnassa. English summary

English summary

Vertaisarvioitu Punasolusiirtojen tunnetuin haitta on välitön hemolyyttinen verensiirtoreaktio. Sen oireet alkavat usein jo verensiirron aikana. Viivästyneen reaktion oireet ovat yleensä lievempiä ja jäävät usein kokonaan toteamatta. Kuvaamme potilaan, jolla viivästynyt hemolyyttinen verensiirtoreaktio johti dialyysihoitoja vaatineeseen mu¬¬nuaisvaurioon. Koska oireiden yhteyttä äskettäiseen verensiirtoon ei heti osattu epäillä, diagnoosi viivästyi, aiheutui invasiivisia tutkimuksia ja munuaisten toipuminen vaarantui.

Pysyvän hampaan irtoaminen vaatii välitöntä hoitoa, ja lääkärinkin kannattaa osata asettaa hammas paikalleen. Hammasvammapotilas tutkitaan huolellisesti myös kasvomurtumien varalta.

Vertaisarvioitu Eosinofiilisen ruokatorvitulehduksen esiintyvyys on lisääntynyt kansainvälisesti 20 viime vuoden aikana. Esiintyvyydestä Suomessa ei ole tietoa. Raskaudenaikaisilla ja varhaislapsuuden tapahtumilla saattaa olla vaikutusta taudin kehittymiseen. Tautia esiintyy useimmiten atooppisia sairauksia sairastavilla potilailla, ja se on yleisempi pojilla sekä miehillä. Yleisimmin tauti diagnosoidaan nuorella aikuisiällä.

Arvioitu teos: Neil Smith & Don Mitchell (toim.):Revolting New York. How 400 Years of Riot, Rebellion, Uprising and Revolution Shaped a City. The University of Georgia Press, Athens. (348 s.) Non

Teema : syntymä

Teema : skitsofrenia. English summary