Search

Publication in the conference proceedings of EUSIPCO, Tampere, Finland, 2000

Pitkäaikaisen kansainvälisen kokemuksen mukaan eri alojen välinen vuorovaikutus ja keskinäinen palaute korkeakoulun sisällä voi johtaa poikkeuksellisen hedelmälliseen institutionaaliseen oppimisen ja kehittymisen prosessiin. Siitä syystä sisäisen ristiinarviointijärjestelmän kehittäminen on otettu osaksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun laatutyötä. Ensimmäinen arviointi toteutettiin ammattikorkeakoulun strategiaryhmässä marraskuussa 2003 päätetyn tehtäväksiannon perusteella. Arviointiryhmän tehtävänä oli:1) suunnitella, toteuttaa ja arvioida ensimmäinen koulutusohjelmien välinen ja koulutusyksikkörajat ylittävä sisäinen ristiinarviointi ja 2) laatia esitys koulutusohjelmien systemaattisen ristiinarviointijärjestelmän rakentamiseksi Jyväskylän ammattikorkeakouluun. Ensimmäiseksi arvioinnin kohteeksi valittiin liiketalouden yksikön tietojenkäsittelyn koulutusohjelma. Valinta perustui koulutusohjelman vapaaehtoisuuteen ja omaan halukkuuteen. Arviointiprosessi toteutettiin kevätlukukaudella 2004 kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti. Arviointiprosessiin kuului 1) arvioinnin suunnittelu, 2) arvioitavan koulutusohjelman tekemä ohjeistettu itsearviointi, 3) arviointiryhmän tekemä arviointivierailu, 4) palautetilaisuus, 5) arviointiryhmän laatima julkinen raportti ja 6) siihen sisältyvä esitys sisäisen ristiinarviointitoiminnan systematisoinnista ja kehittämisestä. Koulutusohjelman arviointi kohdistui koulutusohjelman ja sen opetuksen suunnitteluun, opetuksen toteutukseen, tuloksiin ja opiskelijoiden oppimiseen ja koulutusohjelman toteuttamista tukeviin palveluihin ja tukitoimiin. Arviointiryhmän mukaan liiketalouden yksikön tietojenkäsittelyn koulutusohjelman erityisiin vahvuuksiin kuuluvat koulutusohjelman moderni ja dynaaminen ilme ja sisältö, opettajien välinen tiivis yhteistyö opintokokonaisuuksien ja -jaksojen suunnittelussa ja toteutuksessa, monipuolisten opetusmenetelmien käyttö ja siihen luontevasti kuuluva tehokas verkko-oppimisympäristön hyödyntäminen sekä yksikössä säännöllisesti toteutettavat pedagogiset suunnittelupäivät. Vahvuuksia ovat myös yksikön hyvä työilmapiiri ja henkilöstön luonteva suhde opiskelijoihin, syvälliset ja toimivat, tosin vahvasti henkilösidonnaiset työelämäsuhteet ja toimiva, vaikkakin dokumentoinnin puolesta vielä kehittämistä vaativa opiskelijapalautejärjestelmä. Arviointiryhmän kehittämisehdotukset liittyvät koulutusohjelman profiilin vahvistamiseen vaihtoehtoisia opiskelumahdollisuuksia kehittämällä ja kartoittamalla mahdollisuuksia uuden, toimintaa täsmällisemmin kuvaavan spesifin tutkintonimikkeen käyttöönottoon. Arviointityöryhmä esittää harkittavaksi myös koulutuksen suunnitteluprosessin systematisointia tekemällä suunnittelun lähtökohdat (koulutuksen tavoitteet) selkeiksi ja näkyviksi. Myös koulutuksen työelämäsuhteiden systematisointia ja dokumentointia olisi hyvä kehittää edelleen. Arviointityöryhmän esityksen mukaan koulutusohjelman luonne edellyttäisi kansainvälistymisen tehostamista. Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tapahtuva t&k-toiminnan kehittäminen voisi tuoda mukanaan mielenkiintoisia uusia avauksia ja näköaloja nopeasti kehittyvään liiketalouden tietojenkäsittelyyn. Parhaimmillaan projektitoiminta saattaisi tarjota myös lisäresursseja ja -mahdollisuuksia niukkojen yksikköhintojen kanssa kamppailevalle koulutusohjelmalle. Myös opiskelijoiden ohjaustoiminnan tehostaminen ja koulutusohjelman ja tukipalveluiden (erityisesti tietohallinto) yhteistyön kehittäminen sisältyvät arviointiryhmän kehittämisehdotuksiin. Laatiessaan esitystä systemaattisen ristiinarviointijärjestelmän rakentamiseksi työryhmä vaiheisti arviointiprosessin rakenteen ja teki esityksen toimintatavan edelleen kehittämisestä. Esityksen mukaan: 1) arviointiryhmään on otettava mukaan opiskelijaedustus, 2) arvioitavan koulutusohjelman edustus on oltava mukana arviointiprosessin suunnittelussa, 3) arviointivierailun valmistelu on toteutettava huolellisesti, 4) vierailun toteuttamiseen on varattava riittävästi aikaa, 5) arviointiraportin kokoamisesta ja sen aikatauluista on sovittava täsmällisesti, 6) ristiinarvioinnille on varattava toiminnan edellyttämä resurssointi, 7) on laadittava pelisäännöt arviointiryhmien kokoamisesta jatkossa ja 8) on laadittava pilottivaiheen jälkeen selkeä suunnitelma millä syklillä ja miten usein koulutusohjelmat arvioidaan tulevaisuudessa. Arviointiryhmä kehitti myös eettiset pelisäännöt sisäiselle ristiinarvioinnille: 1) sisäisten koulutusohjelma-arviointien ensisijaisena tarkoituksena on oppivan organisaation idean hengessä tukea koulutusohjelman, sen ydin- ja tukiprosessien, kehitystä. 2) prosessin aikana tapahtuva arviointi ja siinä annettava palaute on luonteeltaan kehittävää ja muutokseen tähtäävää, ei valvovaa, tarkastavaa eikä luokittelevaa, 3) arviointien aikana annettava palaute on luonteeltaan rakentavaa, uusia näkökulmia ja vaihtoehtoja tarjoavaa. Kehittämiskeskustelut ovat arviointien tärkein työskentelymuoto, 4) arviointitilanteet ovat luottamuksellisia. Ilman luottamusta ei synny kehittämistoiminnan edellyttämää avoimuutta ja rehellisyyttä, 5) Arvioinnissa syntyvä loppuraportti on julkinen. Kuitenkin ennen tietojen julkaisemista raportti käydään läpi yhdessä arvioitavan koulutusohjelman edustajien kanssa ja asiavirheet korjataan. Toteutettu pilottiarviointi osoitti, että vaikka se vaatii työtä ja paneutumista kaikilta osapuolilta, sen hyödyt ovat kiistattomat. Sisäinen ristiinarviointi saa arvioitavan koulutusohjelman vastuuhenkilöt kokoamaan ja analysoimaan koulutusohjelman tilannetta systemaattisesti ja edellyttää myös arvioitsijoilta huolellista paneutumista arvioitavan koulutusohjelman kysymyksiin. Se palvelee tehokkaasti ammattikorkeakoulun pedagogisen toiminnan kehittämistä lisäämällä koulutusohjelmien välistä keskustelua ja yhteistyötä, levittämällä hyviä koulutuksen käytäntöjä alalta toiselle ja tarjoamalla monipuolisia oppimisen mahdollisuuksia korkeakouluyhteisön jäsenille. Koulutusohjelmien ristiinarviointi kehittää tehokkaasti myös korkeakoulun yhteistä laatu- ja arviointikulttuuria.Sekä arvioidun koulutusohjelman vetäjät ja asiantuntijat että ammattikorkeakoulun eri koulutus- ja asiantuntijuusaloja edustaneet arvioitsijat pitivät läpikäytyä arviointiprosessia oivallisena kehittämisvälineenä.

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa käynnistyi vuoden 2004 alussa koulutusalojen vuorovaikutukseen ja keskinäiseen palautteeseen perustuva koulutusohjelmien ristiinarviointi osana korkeakoulun laatujärjestelmää. Ensimmäisenä arvioitiin tietojenkäsittelyn koulutusohjelma, toiseksi valittiin Degree Programme in Nursing. Koulutusohjelman ristiinarviointi toteutettiin syyskuussa 2004 kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti. Arviointi kohdistui koulutusohjelman ja sen opetuksen suunnitteluun, opetuksen toteutukseen, tuloksiin ja opiskelijoiden oppimiseen sekä koulutusohjelman toteuttamista tukeviin palveluihin ja tukitoimiin. Tekemänsä arvioinnin perusteella arviointiryhmä pitää Degree Programme in Nursing -koulutusohjelman erityisenä vahvuutena sitä, että koulutusohjelman kehittämistyö perustuu systemaattiseen tutkimukselliseen otteeseen. Sairaanhoitajakoulutuksen toteuttaminen sekä englannin että suomen kielellä opetussuunnitelmaltaan identtisenä vahvistaa hoitotyön koulutusohjelman, koulutusalan ja ammattikorkeakoulun kansainvälistymistä. Koulutusohjelman toimivat kansainväliset yhteistyökumppanuudet, opiskelijoiden harjoittelumahdollisuudet ja suuri ulkomailla suoritettujen opintojen määrä tuovat koulutusohjelmalle kansainvälistä uskottavuutta. Vahvuutena on pätevä ja kansainvälisesti kokenut henkilöstö, joka on sitoutunut sekä opiskelijoiden ohjaukseen että koulutusohjelman toteuttamiseen. Välitön ja vapautunut ilmapiiri opiskelijoiden, opettajien ja johdon välillä muodostaa hyvän pohjan toiminnalle ja kehittämistyölle. Arviointiryhmän mukaan englanninkielisen hoitotyön koulutusohjelman keskeinen kehittämishaaste on toiminta-ajatuksen kirkastaminen suhteessa aluekehitystyöhön ja työelämän kansainvälistymiseen. Yhteistyön lisääminen ammattikorkeakoulun muiden kansainvälisten koulutusohjelmien ja muualla toteutettavien englanninkielisten hoitotyön koulutusohjelmien kanssa tukisi hyvin monia koulutusohjelman tavoitteita. Kansainvälisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisääminen toisi lisäresursseja koulutusohjelman toteuttamiseen ja erityisesti englanninkielisten opinnäytetyöaiheiden löytämiseen. Opinnäytetyöprosessia kannattaisi kehittää kokonaisuudessaan ja erityisesti suhteessa koulutusyksikön tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Arviointiryhmän mielestä olisi opiskelun ohjauksessa tärkeätä kehittää henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan perustuvaa ajattelua ja erityisesti kulttuurisensitiivistä uraohjausta. Arviointi nosti esiin englanninkielisten koulutusohjelmien riippuvuuden koko ammattikorkeakoulun kulttuurisesta oppimis- ja työyhteisöstä. Jyväskylän ammattikorkeakoulua oppimisympäristönä tulisi edelleen kehittää aidosti kaksikieliseksi. Arviointiryhmä on tehtäväksi antonsa mukaisesti pyrkinyt Degree Programme in Nursing -koulutusohjelman arvioinnin rinnalla kuvaamaan itse arviointiprosessia sekä keräämään kokemuksia ja informaatiota systemaattisen koulutusohjelmien ristiinarviointijärjestelmän rakentamiseksi. Degree Programme in Nursing -koulutusohjelman arviointi oli sekä kielellisesti että kulttuurisesti rikas oppimisprosessi. Arvioinnin kautta avautui näkymä sekä vieraasta kulttuurista olevan opiskelijan asemaan ja mahdollisuuksiin opiskella ja työskennellä Keski-Suomessa että englanninkielisen koulutusohjelman toteuttamiseen Suomessa.

JAMK University of Applied Sciences introduced in autumn 2014 specialisation studies on Sustainable Gastronomy as part of Bachelor of Hospitality Management degree, aiming at graduates with a comprehensive understanding of the sustainable food chain and eco-gastronomy. In order to educate innovative and responsible agents of change, the pedagogy chosen was experiential learning, earlier successfully used in agroecology and food studies. \ud \ud Experiential learning requires mastering certain skills – something that needed to be guaranteed at the beginning of studies; at the same time it was also a question of ´learning to learn´ in higher education. We looked at Kolb´s learning cycle theory, as well as Vygotsky’s zone of proximal development. However we felt that more could be done by linking the sequential learning of Kolb, from experience, experimentations and synthesis with Vygotsky’s ideas of peer development and spatial proximity. Therefore the type of tasks was linked with the place of learning and a third, the new type of content was introduced - new skills workshops on six central skills for experiential learning.\ud A more structured learning path was created through the enriched learning cycle. The chosen six skills of Observation, Dialogue, Documentation, Communication, Teamwork and Reflection were practiced through Studio culture: one skill per week, one repeatable structure to the day. Each Studio comprised of the Link (Link to previous week), the Showcase (Ideas presented through Petcha Kutcha talks), the Taster (a Workshop starter as an introductory task to the day), the Activity (the main Workshop activity), the Presentation (Presentations and Reflection on the day’s activities), and the Synthesis (Synthesis and Link to the following weeks theme).\ud \ud Timing and chance opportunities helped us. We were dealing with first year students in their introductory courses, at their first professionalism level at a pre-specialism stage. Due to moving to another campus, we were beneficiaries of new learning environments. This helped us to create a positive learning environment, without student and staff being preconditioned to any particular form of learning.\ud The process revealed four essential tools for delivering experiential learning. Firstly, having a similar structure for each day, and linking the sessions, gave the students an opportunity to see their skills grow and with it their confidence and motivation. Secondly, Dialogue is central: learning to evaluate, give and take feedback, and improve their argumentation skills ensures the development of autonomous learners. Thirdly, ownership is key: maintaining motivation is only possible by handing students over the ownership of the process and content of their study. Students should feel comfortable enough to experiment and fail, while studio group projects should be linked to individual projects in order to push students to excel and develop ‘deep learning’. Finally, places matter: providing positive environments for learning offers students the flexibility and inspiration to develop their motivation. Ownership can be embodied in co creation spaces but more are needed. Dialogue can be fostered with the correct spatial atmospheres but smaller informal groups are required.\ud Looking forward, it is essential therefore that a dialogue between learners and facilitators is fostered that challenges what further structures can be made, what dialogues can be encouraged, what ownership can be fostered and what places can be created in order to motivate all involved to learn through experience in the future.