Search

Denna pro gradu-avhandling handlar om översättning av nominalfraser från svenska till finska. Syftet är att undersöka på vilket sätt nominalfraser och deras attribut förändras och vilka grammatiskt obligatoriska förändringar som sker vid översättning. Forskningsmaterialet består av en svensk barnbok och dess finska översättning. Undersökningen är kontrastiv för undersökningens utgångspunkt är det svenska originalet och den finska översättningen jämförs med det. Forskningsmetoden är kvalitativ. I undersökningen utredas hur nominalfrasernas struktur och attributens placering i relation till nominalfrasens huvudord har förändrats vid översättning. Det finns även en kvantitativ aspekt i undersökningen. I undersökningen iakttas i vilken mån olika slags nominalfraser förekommer i materialet och på vilket sätt nominalfraser oftast har förändrats. På grund av forskningsmaterialet har det skett flera förändringar vid översättning av nominalfraser med efterställda attribut än vid översättning av nominalfraser med framförställda attribut. De förändringar som skett vid översättning av nominalfraser med framförställda attribut är relativt få och de är sällan grammatiskt obligatoriska. Endast förändringarna som skett vid översättning av nekande pronomenattribut kan anses vara obligatoriska med tanke på grammatiken. Förändringarna som skett vid översättning av nominalfraser med efterställda attribut beror på olikheter mellan svenskans och finskans grammatiska struktur. I finskan är nominalfrasens attribut hellre framförställda än efterställda. Till exempel efterställda prepositionsattribut förekommer inte i finskan lika ofta som i svenskan och därför är dessa förändringar alltid grammatiskt obligatoriska. Även de efterställda adjektiv-. particip- och adverbattribut i originalet förverkligas på ett annat sätt i översättningen. Dessa förändringar är också obligatoriska eftersom sådana efterställda attribut inte förekommer i finskan. De flesta av de förändringar som finns i materialet är inte grammatiskt obligatoriska utan de är översättarens egna, frivilliga val. Det finns endast några förändringar i attributets placering i nominalfrasen som är grammatiskt obligatoriska och som beror på olikheter mellan svenskans och finskans ytstruktur. Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee nominaalilausekkeiden kääntämistä ruotsista suomeksi. Tarkoituksena on tutkia, millä tavoin nominaalilausekkeet ja niiden määritteet muuttuvat käännettäessä ja mitkä muutokset ovat kieliopin mukaan pakollisia. Tutkimusaineistona on eräs ruotsinkielinen lastenkirja ja sen suomenkielinen käännös. Tutkimus on kontrastiivinen, sillä sen lähtökohtana on ruotsinkielinen lähtöteksti, johon suomenkielistä käännöstä verrataan. Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen. Tutkimuksessa selvitetään, millä tavalla nominaalilausekkeiden rakenne ja määritteiden sijainti suhteessa nominaalilausekkeen edussanaan on muuttunut käännettäessä. Tutkimuksessa on myös kvantitatiivinen näkökulma. Tutkimuksessa huomioidaan, missä määrin erilaisia nominaalilausekkeita esiintyy tutkimusaineistossa ja millä tavoin nominaalilausekkeet ovat useimmiten muuttuneet. Tutkimusaineistossa on tapahtunut enemmän muutoksia jälkimääritteellisiä kuin etumääritteellisiä nominaalilausekkeita käännettäessä. Aineistossa on suhteellisen vähän muutoksia, jotka ovat tapahtuneet etumääritteellisiä nominaalilausekkeita käännettäessä, ja nämä muutokset ovat harvoin pakollisia. Ainoastaan muutoksia, jotka ovat tapahtuneet kielteisiä pronominimääritteitä käännettäessä, voidaan pitää kieliopin mukaa pakollisina. Muutokset, jotka ovat tapahtuneet jälkimääritteellisiä nominaalilausekkeita käännettäessä, johtuvat ruotsin ja suomen kieliopillisen rakenteen eroavaisuuksista. Suomen kielessä nominaalilausekkeen määritteet sijaitsevat useammin edussanan edessä kuin jäljessä. Suomessa ei esiinny esimerkiksi edussanan jäljessä olevia prepositiomääritteitä yhtä usein kuin ruotsissa, joten tällaiset muutokset ovat aina kieliopin mukaan pakollisia. Lisäksi alkutekstissä edussanan jäljessä olevat adjektiivi-, partisiippi- ja adverbimääritteet toteutuvat käännöksessä muulla tavoin. Myös nämä muutokset ovat pakollisia, sillä suomessa nominaalilausekkeen edussanalla ei voi olla tällaisia jälkimääritteitä. Useimmat tutkimusaineistossa esiintyvät muutokset eivät ole pakollisia vaan kääntäjän omia, vapaaehtoisia käännösratkaisuja. Ainoastaan muutamat nominaalilausekkeen edussanan ja sen määritteen suhteessa tapahtuneet muutokset ovat kieliopin mukaan pakollisia, ja ne johtuvat ruotsin ja suomen kielen pintarakenteen eroavaisuuksista.