Search

Tiivistelmä. Tämän kandidaatintyön tavoitteena oli tutkia prosessiteollisuudessa käytettäviä akselitiivistimiä, joita ovat punostiivisteet sekä mekaaniset ja dynaamiset tiivisteet. Työssä keskityttiin kuvaamaan niiden ominaispiirteitä, käyttöön liittyviä haasteita ja sulkuaineen eli tiivisteveden käyttöä tiivistämisen tukena. Työssä pyrittiin myös selvittämään tiivistämisen merkitystä kustannustehokkuuden näkökulmasta. Tässä työssä tiivistämiseen perehdyttiin kirjallisuuden ja konkreettisen tehtaalla tapahtuvan havainnoinnin pohjalta. Kirjallisuuskatsaus koostuu kotimaisesta ja ulkomaisesta kirjallisuudesta sekä verkkolähteistä. Työ tehtiin yhteistyössä Efora Oy:n kanssa Stora Enson sellutehtaalla Oulussa. Tämän työn perusteella voidaan todeta, että tiivisteveden käyttöä on mahdollista rajoittaa yksinkertaisilla toimenpiteillä, kuten lämpötilaohjatulla venttiilillä. Sulkuaineen käytön minimoinnilla saavutetaan merkittävästi hyötyjä niin taloudellisesta kuin toiminnallisesta näkökulmasta. Työssä saadut tulokset ovat yleistettävissä samankaltaisiin tiivistämistarpeisiin.Shaft sealing and use of sealing liquid in process industry. Abstract. The aim of this bachelor’s thesis was to research shaft seals which are used in process industry. The forms of shaft seals are stuffing box packing, mechanical seals and dynamic seals. The thesis focused on describing the characteristic of seals, the challenges related to their use and the use of sealing fluid as a support for sealing. The thesis also looked at the importance of sealing from a cost-effectiveness perspective. In this thesis, sealing was researched based on literature and factory observation. The literature review consists of domestic and foreign literature and online sources. This project was done in cooperation with Efora Oy at the Stora Enso pulp mill in Oulu. Based on this work, it is possible to limit the use of sealing fluid by simple measures, such as a temperature-controlled valve. Minimizing the use of sealing fluid offers significant benefits both economically and operationally. The results obtained in the thesis can be generalized to similar sealing needs.

Pro gradu -tutkielman aiheena on Helsingin Sanomien ja Urheilulehden suhtautuminen Suomen miesten jalkapallomaajoukkueeseen arvoturnauskarsinnoissa vuosina 1996–1997 ja 2006–2007. Tutkielma ajoittuu suomalaisen jalkapalloilun globalisoitumisen kaudelle. Merkkinä globalisoitumisesta miesten A-maajoukkueen päävalmentajaksi nimettiin kansainvälisesti arvostetut päävalmentajat vuosina 1995 ja 2005. Vuonna 1995 päävalmentajaksi nimitettiin tanskalainen Richard Möller Nielsen ja kymmenen vuotta myöhemmin tehtävään palkattiin englantilainen Roy Hodgson. Tutkimuksen päälähteinä toimivat Suomen suurin päivittäin ilmestyvä sanomalehti Helsingin Sanomat ja merkittävimpiin urheiluaiheisiin aikakauslehtiin laskettava kerran viikossa ilmestyvä Urheilulehti. Tutkimuksessa toteutettavan lähdeaineiston analyysin teoreettisen pohjan muodostaa diskurssianalyysi. Tutkimus on luonteeltaan siis pääosin historiallis-kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Tutkittavien lehtien suhtautumisessa Richard Möller Nielseniin ja Roy Hodgsoniin oli havaittavissa paljon samanlaisia piirteitä. Molempia arvostettiin tutkittavissa lähteissä paljon, mikä näkyi muun muassa heistä käytettyinä positiivisina nimityksinä. Monipuolisemmin ja ahkerammin erilaisia nimityksiä käytti Urheilulehti, mikä korostui etenkin Roy Hodgsonin kohdalla 2000-luvulla. Urheilulehti oli britin kohdalla kannanotoissaan muutenkin Helsingin Sanomia rohkeampi, mikä näkyi esimerkiksi siten, että lehdessä myös kritisoitiin maajoukkueen päävalmentajaa. Kansainvälisen menestymättömyyden vuoksi suomalaispelaajiin suhtauduttiin tarkasteltavissa lehdissä 1990-luvun tarkasteluvuosina jopa vähättelevästi. Maajoukkueen tulevaisuus nähtiin kuitenkin lupaavana. Uutena asiana pelaajia koskevassa kirjoittelussa esiin nousi pelaajien ammattilaistuminen. 2000-luvun tarkasteluvuosina maajoukkue oli lähteiden mukaan saanut Jari Litmasen rinnalle muitakin maailmanluokan pelaajia, mutta tulevaisuuden näkymät eivät näyttäneet enää yhtä valoisalta. Urheilulehti uskalsi jopa epäillä arvokisapaikasta haaveilemisen realistisuutta lähitulevaisuudessa. Jalkapallokulttuurin osalta molempina tarkasteluajanjaksoina lehdissä esiin nousi vähäiset yleisömäärät. 1990-luvulla lajille haettiin vertailukohtaa jääkiekosta ja 2000-luvulla länsinaapuri Ruotsin jalkapallokulttuurista. Molemmissa tapauksissa suomalainen jalkapallo nähtiin vertailukohtaansa vähempiarvoisena. Kirjoitustyyleiltään lehdet muuttuivat 2000-luvun tarkasteluvuosina analyyttisempään suuntaan, mikä näkyi etenkin Urheilulehdessä, joka kirjoitti jalkapallosta myös määrällisesti huomattavasti enemmän jälkimmäisellä tarkastelujaksolla. Tutkimusta ja sen myötä saatuja tuloksia voidaan pitää tärkeinä, sillä vaikka niin jalkapalloa kuin urheilujournalismia käsittelevä tutkimus on viime vuosina lisääntynyt, on kummankin aiheen tutkimus Suomessa edelleen lapsenkengissä. Jalkapallon osalta myös lajin laajat kytkökset suomalaiseen yhteiskuntaan tarjoavat edelleen paljon tutkittavaa.

The effects of antihistamines on biochemical stress indicators and on psychomotor and physiological functions were studied in 60 healthy patients receiving in a randomized, double-blind study either 25 mg promethazine, 150 mg ranitidine, both drugs or placebo (n = 15 in each group). Different aspects of the premedications were evaluated by determining various hormone, neurotransmitter and neurotransmitter metabolite levels in blood and cerebrospinal fluid, and subjectively using questionnaires concerning the quality of the preoperative night's sleep and visual analogue scales, and objectively by measuring changes in blood pressure and heart rate, impairment of vigilance with the Maddox wing apparatus and the critical flicker fusion threshold test. The relationships between the subjective assessments and the biochemical stress indicators were also investigated. There were no differences between the study groups in the quality of the preoperative night's sleep, estimated fear, apprehension or dizziness, or in the various physiological stress indicators. Only few statistically significant correlations were found between the subjective and biochemical assessments. It is concluded that histamine receptor antagonists used in clinical doses do not interfere with the biochemical, clinical preoperative, and physiological responses.

A continuous infusion of propofol following an induction dose of 2 mg/kg was compared with thiopental/isoflurane for the induction and maintenance of anesthesia in 20 mentally retarded outpatients undergoing routine dental procedures. The infusion rate of propofol and the concentration of isoflurane were adjusted to maintain the heart rate and blood pressure within +/- 25% of the baseline values. Postoperative wakefulness was assessed using a 100-mm visual analogue scale at the time of extubation and at 5, 10, 15, 30, 60, 90, and 120 min after extubation. Both agents provided adequate anesthesia for the treatment, and no major adverse reactions occurred. Recovery was more complete during the first hour after extubation in the propofol group, and these patients were discharged earlier.