Search

Teksti pohjautuu Kehitystutkimuksen päivillä Helsingissä 16.–17.2.2023 järjestettyyn paneelikeskusteluun. Suomen Kehitystutkimuksen seuran vuosittain järjestämän kansainvälisen konferenssin teemana oli tänä vuonna konfliktit, kehitys ja rauha. Se kokosi yhteen yli sata opiskelijaa, tutkijaa, asiantuntijaa ja käytännön toimijaa eri puolilta maailmaa. Paneelikeskustelussa pohdittiin Ukrainan sodan vaikutuksia sekä konfliktien ja kehityksen yhteenkietoutumista globaalissa Etelässä. Tarkoituksena oli analysoida kriittisesti euro- ja länsikeskeistä keskustelua ja tarjota siihen laajempaa näkökulmaa. Panelistit olivat tutkijanuran eri vaiheita edustavia tutkijoita, joilla on syvällistä ymmärrystä ja asiantuntemusta erilaisista maantieteellisistä ja kulttuurisista konteksteista, mukaan lukien Aasia, Afrikka, Lähi-itä ja Latinalainen Amerikka. Esitämme neljän panelistin ja paneelin puheenjohtajan välillä käydyn keskustelun kysymys–vastaus-muodossa. Alun perin englannin kielellä käyty keskustelu on käännetty suomeksi.

Vastine Sami Pihlströmin Kosmopolis-lehdessä 2/2022 julkaistuun keskustelupuheenvuoroon Suomen Nato-jäsenyydestä.

Vastine Sami Pihlströmin Kosmopolis-lehdessä 2/22 julkaistuun keskustelupuheenvuoroon.

Vastine Sami Pihlströmin Kosmopolis-lehdessä 2/2022 julkaistuun keskustelupuheenvuoroon.

Ansiotyö on yksi yhteiskunnan keskeisistä osa-alueista. Kun työn tekemisen tapojen ja työsopimusmallin muuttaminen muuttavat yhteiskunnan toimintaa olennaisesti, voidaan perustellusti puhua tarpeesta luoda uusi yhteiskuntasopimus. Ansiotyö on monimutkainen sosiaalinen ja yhteiskunnallinen instituutio. Tässä artikkelissa tarkastellaan neljännen teollisen vallankumouksen näkökulmasta, mitä sosiaalisesti kestävän työn tulevaisuuden luominen vaatisi suomalaiselta yhteiskunnalta ja yhteiskuntasopimukselta. Ansiotyö ja siihen kytkeytyvät instituutiot liittävät ihmiset toisiinsa, yhteiskuntaan ja vallitsevaan yhteiskuntasopimukseen. Jos haluamme, että teknologiavetoinen muutosprosessi tapahtuu kestävästi ja luo uusia mahdollisuuksia, se vaatii muuhunkin kuin teknologioihin keskittymistä. Yhteiskunnan instituutiot luovat insentiivit, työpaikat luovat yksilöille tilaa kehittyä ja oppia kestävämpää työelämää, ja yksilö voimaantuu ottamaan vastuuta omasta osaamisestaan.

Tämä essee on asiantuntijoiden laatiman turvallisuusympäristön muutosta käsittelevän selonteon kriittinen luenta. Sen kautta suhtaudun kielteisesti Suomen tulevaan Nato-jäsenyyteen. Tuon esiin, että selonteko on yksipuolisen johdatteleva. Se sulkee ulos kaikki muut Suomen turvallisuuden vaihtoehdot. Tämän voi ymmärtää niin, että Venäjän hyökkäystä Ukrainaan käytetään Natoon liittymisen perusteena vähän samaan tapaan kuin Venäjä oikeutti Naton uhalla oman aggressionsa Ukrainassa. Selonteko jättää myös ikävästi Suomen uuden ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulevan jäsenyyden armoille.

Tässä kirjoituksessa esittelemme strategian tutkimuksen luonnetta ja lähtökohtia suomalaisessa tutkimuskentässä sekä esitämme ajatuksia tieteenalan suomalaisesta tutkimusagendasta 2020-luvun maailmassa. Tarkastelemme ensin strategian tutkimuksen lähtökohtia ja sen tutkimuksellista ”kovaa ydintä” yleisesti ja erityisesti sotilasstrategian tutkimuksen valossa. Toisessa osassa keskitymme strategian tutkimuksen suhteisiin ja rajapintoihin muihin lähitieteenaloihin nähden, erityisesti kansainväliseen politiikkaan, turvallisuustutkimukseen, rauhan- ja konfliktintutkimukseen sekä sotatieteisiin. Lopuksi pohdimme tieteenalan suomalaista tutkimusagendaa nyt ja lähitulevaisuudessa.

Olisiko Ukrainan sota ollut vältettävissä? Arvioimme vuoropuheluna keskeisiä historian solmukohtia kontrafaktuaalien ja kontrastiivisen selittämisen näkökulmasta. Aloitamme 1990-luvusta, jolloin monet sotaan johtaneet tekijät saivat alkunsa koskien esimerkiksi Venäjän talouskehitystä ja Euroopan turvallisuusjärjestelyjä. 2000-luvun kehityksessä tarkastelemme etenkin Irakin sotaa, värivallankumouksia ja Naton vuoden 2008 julistusta siitä, että Georgia ja Ukraina tulevat vielä liittymään Natoon. 2010-luvun osalta keskitymme vuosien 2013–2014 Ukrainan kriisin, Krimin valtaukseen ja tuolloin alkaneeseen Itä-Ukrainan sotaan todeten, että nykyinen sota on jatkumoa tälle kriisille – lopuksi pohdimme vielä tulevaisuuden vaihtoehtoja. Olemme aika lailla yhtä mieltä siitä, että Naton julistus vuonna 2008 Georgian ja Ukrainan Nato-jäsenyydestä oli turha provokaatio ja että Minskin sopimuksen toimeenpano olisi estänyt nykyisen kaltaisen sodan, mutta muuten näkemyksemme toisin toimimisen mahdollisuuksista etenkin lännen politiikan osalta eroavat: Tuomas Forsberg (jatkossa TF) pitää mahdollisuuksia pienempinä ja Heikki Patomäki (HP) suurempina. Dia­logissa esiin nousevat erot eivät riipu vain evidenssistä vaan erilaisista tavoista asettaa kysymyksille kontrasteja sekä toisistaan poikkeavista teoreettisista sitoumuksista, jotka koskevat esimerkiksi valtioiden luonnetta tai poliittista taloutta.

Ei abstraktia.

Ei abstraktia

Päin graniittia-tapahtuma (5.-10.8.2022) Taidearboretumilla Pohjois-Pohjanmaalla avasi Suomen ja kansainvälisen ensimmäisen geodiversiteettipäivän tapahtuman. Geodiversiteettiaihetta käsiteltiin tapahtumassa sekä tiedetekstein että taiteellisen viestinnän kautta. Tapahtuma aikaistettiin kesäisempiin olosuhteisiin ennen varsinaista 6.10. geodiversiteettipäivää ja sillä tapahtumapaikka Taidearboretum on sitoutunut lajivuorovaikutuksellisiin tapahtumiin. Tapahtuma kuului kansainvälisen geodiversiteettipäivän tapahtumaketjuun, joita toteutetaan eri puolilla maailmaa.

nonPeerReviewed

Tämä keskustelupuheenvuoro vastaa Heikki Patomäen ja Jyrki Käkösen Kosmopolis-lehdessä 2/2022 julkaistusta kirjoituksestani esittämään kritiikkiin.

publishedVersion Non

Artikkeli perustuu YTT Aino Tiihosen Tampereen yliopistossa 28. tammikuuta 2022 pidetyn väitöstilaisuuden lektioon. Väitöskirjan nimi on The Mechanisms of Class-Party Ties among the Finnish Working-Class Voters in the 21st Century.

Katsausteksti Politiikka-lehden järjestämän koulutustilaisuuden Käsikirjoituksen matka julkaistuksi artikkeliksi – Millaista on julkaiseminen Politiikka-lehdessä? (11.10.2022) keskeisimmistä opeista ja oivalluksista.

Katsausteksti konservatismin filosofisesta määritelmästä.

Kirjoitus perustuu väitöstilaisuudessa pidettyyn lektioon.

Kirjoitus perustuu väitöstilaisuudessa pidettyyn lektioon.

Puheenvuoroni on filosofinen, omakohtainenkin ”eksistentiaalinen” yritys selvittää, mitä rauhanaatteeseen sitoutuvan tulee ajatella sotilaallisesta liittoutumisesta. [...]

Katsaus aluevaalien äänestämisestä.

Kirjoitus perustuu väitöstilaisuudessa pidettyyn lektioon.

The Russian actor and teacher of acting Michael Chekhov developed his a technique of training where the actor´s mental and physical qualities were developed by a series of exercises, based on Stanislavsky´s method and Chekhov´s acting experience. The Chekhov method is practised all over the world. The Finnish translation of his book 'On the Technique of Acting' (by the author of this article, from Russian) was published by the Finnish Theatre Academy in 2017 Non

nonPeerReviewed