Search

Tiivistelmä. Tämä tutkimus tarkastelee positiivisen lastenkirjan lukemisen merkitystä lapsiryhmän emootioille keskusteluille ja leikeille. Tutkimuskontekstina on päiväkoti, ja tutkimus kohdistuu yhteen päiväkotiryhmään (3–4-vuotiaat). Valitsin lastenkirjaksi lasten kuvakirjan, joka kertoo ystävyydestä, avuliaisuudesta, positiivisuudesta ja ilosta. Tämän kirjan valitsin sillä perusteella, että se on positiivisesti virittäytynyt ja kirjan teksti on 3–4-vuotiaalle lapselle luettuna ymmärrettävää ja iloa tuottavaa. Metodologisesti tutkimus sijoittuu laadullisen tutkimuksen kentälle, ja toteutustapa on etnografinen tutkimus. Tutkimuksessa havainnointiaineisto muodostaa koko etnografisen aineiston rungon. Tutkimuksen toteutusaika oli syksy 2020, ja lukukertoja oli neljä kertaa. Kirjan lukeminen tapahtui niin, että yksi henkilö luki kirjaa ja toinen henkilö kirjasi, mitä lapset keskustelivat kirjaa luettaessa: heräsikö lapsille kysymyksiä, ja mitkä asiat lapsia mietityttivät. Lukeminen tapahtui pienryhmässä (3–5 lasta). Tutkimuskysymykseni on, miten positiivisen lastenkirjan lukeminen näkyy lapsiryhmän emootioissa, keskusteluissa ja leikeissä. Havaintoihin perustuvat tutkimustulokset osoittivat, että lapsi kykenee lukemisen hetkellä omaksumaan tunnetilan, jota kuvakirjassa käsitellään. Lapsi hymyilee, kun kirjan juoni käsittelee iloisia ja mukavia aiheita, ja lapsen tunnetila näyttää positiiviselta. Tutkimustulokset osoittavat myös sen, että lapset ovat hyvin yksilöllisiä käsitellessään kirjassa esiin tulevia tunnetiloja. Osa lapsista oivaltaa herkemmin tunnetiloja, ja osa katselee muiden lasten ja lukijan ilmeitä ja eleitä kirjan lukemishetkellä. Tutkimustulokset osoittivat lisäksi sen, että 3–4-vuotias lapsi osaa keskittyä kuuntelemaan kirjaa lähes missä tahansa tilanteessa, kun konteksti on lukemiseen soveltuva, rauhallinen ja muulla tavalla virikkeetön. Tutkimustulokset antavat myös viitteitä siitä, että luetussa kirjassa esiin tulevat emootiot eivät siirry suoranaisesti lapsen leikkeihin tai keskusteluihin ainakaan päiväkotikontekstissa. Tietyllä tapaa lukeminen kuitenkin luo positiivista ilmapiiriä ja vahvistaa yhteistä lukukokemusta. Osittain tietysti tähän vaikuttaa päiväkotikontekstin virikkeisyys. Päiväkodissa lapselle on esillä paljon erilaisia tarjoumia, joten siirryttäessä kirjanlukuhetkestä ryhmätilaan voi kirja unohtua ainakin hetkellisesti.

Tutkielmani käsittelee tieteelliseen kirjallisuuteen perustuvaa tietoa positiivisesta pedagogiikasta. Positiivinen pedagogiikka pohjautuu positiiviseen psykologiaan ja aluksi tutkielmani käsittelee positiivisen psykologian teorioita, mitä positiivinen psykologia on ja mistä positiivinen psykologia on saanut alkunsa. Positiivinen psykologia ja positiivinen pedagogiikka ajatellaan usein olevan positiivista ajattelua ja optimismia, mutta se ei ole pelkästään sitä. Tutkielmani positio on tuottaa tiivistetyssä muodossa positiivisen psykologian ja positiivisen pedagogiikan tietämystä. Positiivisella psykologialla on useita lähtökohtia. Sillä on biologinen pohja, useita tutkittuja teorioita ihmisen onnellisuudesta, itseohjautuvuusteoria, ihmisen perustarpeiden tyydyttämisen ehto ja sen vaikutus ihmisen mieleen ja hyvinvointiin sekä antiikin traditioihin perustuva hyvän elämän tulkinta. Tutkielmani käsittelee aluksi hieman näitä, jotta lukija tiedostaa, mistä positiivinen pedagogiikka on saanut alkunsa. Varhaiskasvattajat ja opettajat haluavat tehdä kaikkensa lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen, ja positiivisen pedagogiikan käyttö on mitä parhainta tukea lapsen ja nuoren hyvinvointiin. Sen vuoksi olen valinnut tämän aiheen ja toivon, että aihevalintani puhuttelisi kaikkien kasvattajien keskuudessa. Toivon, että lukijalle avautuisi positiivisen pedagogiikan systemaattinen ja järjestelmällinen toiminta, jotta se hyödyntäisi lasta, nuorta, kasvattajaa ja koko yhteisöä.

Kandidaatintutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten perheen sosioekonominen asema vaikuttaa oppilaan fyysiseen aktiivisuuteen. Tutkimus tarkastelee systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin kotimaista ja kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta perhetyypeistä, sosioekonomisesta asemasta ja fyysisestä aktiivisuudesta. Tutkimus kattaa vain perheen sosioekonomisten tekijöiden vaikutukset oppilaan fyysiseen aktiivisuuteen. Tavoitteena on tutkimuskirjallisuuteen nojaten vastata tutkimuskysymykseen. Perheen sosioekonominen asema vaikuttaa oppilaan fyysiseen aktiivisuuteen siten, että korkeamman sosioekonomisen aseman perheiden lapset liikkuvat matalan sosioekonomisen aseman perheiden lapsia enemmän. Vanhempien korkea tulotaso mahdollistaa kalliimmat harrastukset, paremmat urheiluvälineet ja matkakulujen kustantamisen. Vanhempien korkea koulutustaso näkyy positiivisena lasten liikkumisen määrässä kouluajan ulkopuolella. Yksinhuoltajaperheiden lapset ottavat vähemmän osaa liikunta-aktiviteetteihin, kuin kahden vanhemman perheiden lapset. Tietoisuus perheen sosioekonomisesta asemasta on hyvä työkalu opettajille oppilaantuntemusta lisäämään. Koulu tavoittaa koko ikäluokan, joten opettajilla on mahdollisuus kannustaa ja motivoida oppilaita liikkumaan taustoista huolimatta. Sosioekonomiset terveyserot ovat kansaterveydellisesti merkittävä tekijä ja niitä on mahdollista ennaltaehkäistä jakamalla tietoutta fyysisen aktiivisuuden hyödyistä myös heikommasta sosioekonomisesta asemasta tuleville.

Two of major problems for seismic rehabilitation of existing buildings are the necessity of evacuation of the occupants from the basis of the construction works and the limited time frame available for the actual construction site works. All of these problems often cause delays and cost overruns in the seismic rehabilitation projects. One possible way to eliminate these problems to a great extent is the use of FRP (fiber reinforced polymer) and steel fuse elements to improve seismic capacity. There is a huge stock of seismically deficient buildings that needs to be upgraded immediately according to the current Turkish Seismic Code (TSC 2007). The main aim of the paper is the examination of the possibility of using FRP and steel fuse elements on existing frame elements for seismic upgrading of the school and hospital buildings in Turkey. To investigate the possibility and effectiveness of the use of the hybrid system, a comparative study was performed. The comparison has made between typical framed RC building and the same building after retrofitting with FRP confinement and steel fuse elements around joints. By using nonlinear static (pushover) analysis, the performance levels of structural members were evaluated for both structures. This method seems as viable solution for the buildings considered in terms of safety and time.